Kolumni: Etämetsänomistajan digipäiväuni

Istun kotisohvallani, mutta silmieni eteen on avautunut tuttu metsä. Näen kuusentaimikon. Samalla näkökenttääni ilmestyy taimikon runkoluku ja ennuste tulevan raivauksen ajankohdasta ja kustannuksesta. Käännän päätäni – ja ihailen vieressä humisevaa sekametsää. Näen arvion metsän pohjapinta-alasta ja arvon kehityksestä. Jatkan polkua pitkin syvemmälle metsään, ja peipon laulu kantautuu korviini.

Havahduinko etämetsänomistajan päiväunilta? Metsäkävely ei vielä tänään onnistu kotisohvalta, mutta ei se ole puhdasta utopiaakaan. Sähköiset palvelut kehittyvät nopeasti. Myös lisätty todellisuus voi saapua yllättävän pian metsänomistajan olohuoneeseen.

Minua voisi luonnehtia kaupunkilaiseksi etämetsänomistajaksi – lähin metsäpalstani sijaitsee sadan kilometrin päässä kotiovelta. Kun tulin kymmenen vuotta sitten metsänomistajaksi, metsäsuunnitelmia pläräiltiin paperilta, ja kaikki metsänomistamiseen liittyvä byrokratia hoidettiin etanapostilla. Moni asia on onneksi ajan saatossa muuttunut.

Metsänomistajana olen ilolla ottanut käyttöön uusia sähköisiä palveluja. Ne tukevat hienosti metsänhoidon ja puukauppojen suunnittelua. Metsässä kierrellessäni katselen puhelimesta valtion metsätietopalveluun laserkeilauksella kerättyä kuviotietoa ja kirjaan muistiinpanot suoraan puhelimeeni. Kotikoneelta voin palata tarkistamaan tietoja milloin vain. Surffailen verkossa ja löydän somen verkostoista hyödyllistä tietoa.

Samalla kuitenkin mietin, miten upeaa olisi, jos voisin milloin vain käydä metsässä omasta sijainnistani riippumatta. Vaikka virtuaalisella metsäkävelyllä varainhoitajan tai paikallisen metsäpalveluyrittäjän kanssa. Entä jos voisin simuloida vaihtoehtoisia metsänkäsittelytapoja metsässäni, nähdä ennusteen metsätalouden ensi vuoden tuloksesta, ja saada samalla automaattisesti muistutuksia hoidettavista asioista?

Metsän ja metsänomistamisen maailma on visuaalinen ja innostava, mutta siihen liittyvä byrokratia ja palvelut eivät valitettavasti sitä vielä ole. Mutta mikseivät metsänomistajan palvelutkin voisi pian olla viihdyttäviä, virtuaalitodellisuuteen perustuvia elämyksiä, jotka toteuttaisivat aitoa metsän kokemusmaailmaa maisemine ja äänineen? Etenkin uusi metsänomistaja hyötyisi taulukoiden ja kuutioiden sijaan visuaalisemmista tavoista tarkastella metsäomaisuutta. Ja kun tulisi aika ostaa palveluja, tilanteessa voittaisi takuulla se palveluntarjoaja, joka on saatavilla digitaalisesti oikeaan aikaan ja pienellä vaivalla.

Ainakin minä toivon palvelukehityksen johtavan myös metsänomistamiseen kuuluvan byrokratian automatisoitumiseen. Metsäomaisuudesta huolehtiminen voisi olla niin paljon hauskempaa! Miksei sähköinen palvelu voisi hoitaa puolestani kuittien arkistoinnin sekä metsäveroilmoitusten ja muiden lomakkeiden täyttelyn? En tarvitse kristallipalloa arvatakseni, miten ärsytyskäyräni nousee taas helmikuussa metsäveroilmoituksen jättöaikaan (huoh – eikö senkin ajan voisi käyttää paljon hyödyllisemmin?). Pohja näille ratkaisuille on jo olemassa – yhteinen metsävaratietoon perustuva data, jonka päälle palveluja voidaan rakentaa.

OPssa mekin kehitämme metsänomistajien palveluja vastaamaan digiajan tarpeisiin. OPn Metsä-palvelu (www.op-metsa.fi) kertoo metsän arvon ja auttaa tekemään omaisuutta koskevia päätöksiä. Tutustu palveluun ja kerro meille, millaisia palveluja sinä haluat.

Kirjoittaja Elina Antila on metsänhoitoa harrastava markkinointipäällikkö OP Ryhmässä. Kirjoittaja innostuu metsän mahdollisuuksista, mutta rauhoittuu mustikkamättäillä.

Tuoreimmat
Sukupuolineutraalius on hömppää. Vai onko?
Kun Aamulehti ilmoitti ryhtyvänsä käyttämään lehdessään sukupuolineutraaleja nimikkeitä, ajattelin tehdä itselleni kattilallisen popcorneja ja seurata siitä kirpoavaa keskustelua. Hetken...
Nämä raha-asiat on hoidettava, kun läheinen kuolee
Surun keskellä käytännön asioiden järjesteleminen tuntuu usein raskaalta. Muistilista hoidettavista raha-asioista auttaa menehtyneen omaisia.
Viimeinen oljenkorsi ‒ halu auttaa sai yrittäjän liittymään kantasolurekisteriin
Yrittäjä Jaakko Puolakka on kuulunut kantasolurekisteriin 12 vuotta. Kaksi kertaa hän olisi sopinut luovuttajaksi. Silti hän ei ole voinut toimia luovuttajana vielä kertaakaan.
Joskus riski kannattaa ‒ yhä useampi pk-yrittäjä vaurastuu tällä kikalla
Sijoittaminen on mahdollista jokaiselle pk-yrittäjälle. Lisätuotot voi käyttää esimerkiksi investointeihin.