Vain hengenvaara karkottaa linnut pellolta

Pelloilla ruokailevat ja sotkevat linnut kustantavat valtiolle vuosittain lähes 600 000 euroa. Tänä vuonna hanhien karkotuksessa on kokeiltu koiria.

Linnut ovat oppivaisia. Ne oivaltavat nopeasti, etteivät kovat äänet, ihmiset, laserit tai perinteiset variksenpelättimet aiheuta niille hengenvaaraa. Niinpä ne jatkavat ruokailua pelloilla.

Viime vuosina rauhoitettujen lintujen kannat ovat vahvistuneet. Samalla niiden aiheuttamien satovahinkojen määrä on noussut.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun biotalousinstituutin lehtori Miika Kahelin kertoo, että valkoposkihanhia on Suomessa noin 30 000. Joutsenia puolestaan on syksyisin yhteensä lähes 100 000 yksilöä. Viljelijöille ne aiheuttavat päänvaivaa.

Pohjanmaalla joutsenet ja kurjet sekä niiden poikaset lisäävät syksyisin ongelmia. Kaakkois-Suomessa satovahinkoja aiheuttavat puolestaan arktiset hanhet. Varsinkin syysviljat ovat niille alttiita. Myös lintujen ulosteet aiheuttavat ongelmia, kuten salmonellavaaraa.

Viljelijät voivat hakea Ely-keskuksilta korvauksia lintujen aiheuttamiin satovahinkoihin. Kahelin kertoo, että vahingonkorvaukset ovat nousseet rauhoitettujen lintujen osalta lähes 600 000 euroon vuodessa.

– Niitä jaetaan vahinkojen mukaan, ja korvausmäärät ovat 50–80 prosenttia tuhon määrästä, hän kertoo.

Muuttolintujen lisäksi menetyksiä aiheuttavat paaleja nokkivat uteliaat naakat.

– Kun paaleja liikutellaan, niissä tapahtuu mikrobitoimintaa. Siten syntyy kaasuja, ja paaleista kuuluu rapinaa, joka kiinnostaa naakkoja.

Vain paalien hyvä suojaus esimerkiksi verkoilla pitää linnut poissa.

Lintujen karkotus Kanadan tapaan

Helsingin Viikissä on kokeiltu tänä vuonna valkoposkihanhien häätämiseen uutta nelijalkaista karkotuskeinoa: kaksivuotiasta Valtti-koiraa.

Sen emäntä Terhi Multamäki sai ajatuksen lintujen häätämisestä paimennuskoulutuksessa. Siellä hän tapasi vuosi sitten Kanadassa sijaitsevan Vancouverin lentokentän hanhikoirien kouluttajan Lynn Leachin.

Lentokentän lähistöllä pesii hanhia, ja koiria käytetään apuna siivekkäiden karkotuksessa. Lintuparvet ovat turvallisuusuhka nouseville ja laskeutuville lentokoneille, koska ne saattavat pahimmillaan törmätä lentokoneen moottorin turbiiniin ja vioittaa sitä.

Viikissä asuva Multamäki on seurannut hanhilauman kasvua Helsingissä useiden vuosien ajan. Vähitellen ajatus koiran käytöstä vahvistui, ja hän oli yhteydessä Viikin opetus- ja tutkimustilaan, jonka tutkimuspellot ovat kärsineet hanhien takia suuria vahinkoja.

Yhteistyö alkoi, kun Ely-keskus myönsi hanhien karkotukseen erikoisluvan. Maaliskuussa Valtti pääsi aloittamaan työt. Se on rodultaan paimennuskäyttöön sopiva mudi. Rotu on hyvin reviiritietoinen, ja se ajaa alueelta pois kutsumattomat vieraat, kuten hanhet ja jänikset.

– Valtilla on ihan selvästi ajatus päässä, että nuo ajetaan pois. Se sopii hyvin tähän työhön, Multamäki kertoo.

Koira on opetettu niin, ettei se tartu kiinni lintuihin. Valkoposkihanhet eivät siis loukkaannu, mutta saavat kunnon häädön pois pelloilta.

Hanhet kunnioittavat koiraa

Hanhien päämuutto osui tänä vuonna toukokuulle. Tuolloin ne olivat vielä arkoja, ja yksi hätyyttelykerta ajoi linnut pois. Kesällä ne pysyivät melko hyvin poissa, mutta elokuussa pelloille saapui nopealla aikavälillä noin tuhat lintua. Tuolloin Valtti sai avukseen kaksi lajitoveria, ja koirakot kävivät hätyyttämässä lintuja päivittäin useaan kertaan.

– Hanhet eivät todellakaan ole tyhmiä. Ne oppivat hyvin nopeasti. Kun on pöläyttänyt ne pari kertaa, aremmille riitti jo se, että ajaa auton pellon viereen, ja ne lähtivät. City-pullahanhet, jotka eivät väistä ihmisiä, lähtivät vasta, kun koira oli noin 1,5 metrin päässä.

Maaliskuun ja syyskuun puolivälin välisenä aikana Valtti on käynyt hätyyttelemässä lintuja noin 40 kertaa. Enimmillään ylösajoja on ollut yhdellä kerralla 15. Se tarkoittaa noin kymmenen kilometrin juoksumatkaa.

Kesän työ on tuottanut tulosta, ja Multamäen arvion mukaan lintujen määrä oli normaalia pienempi sekä Viikin pelloilla että lähialueilla.

Älä puutu ongelmaan omin luvin

Rauhoitettuja lintuja ei saa ampua, eikä hätistää koiralla omin luvin. Niiden karkottamiseen tulee hakea lupaa Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta. Vain naakat ovat poikkeus, ja keskus myöntää lupia niiden ampumiseen.

Multamäki opastaa, että luvan lisäksi hanhien häätäminen vaatii sopivan koiran. Olennaista on, ettei koira ota hanhia kiinni ja vahingoita niitä. Hän arvioi, että erityisesti paimenkoirat sopivat karkottajiksi.

Yksi keino lintutuhoille herkillä alueilla on perustaa lintujen ruokailukäyttöön omia peltoja, joita varten voi hakea erillistä maataloustukea. Peltojen sopimuskausi on viisi vuotta. Kurki-, hanhi-, ja joutsenpeltosopimuksessa määritelty korvaushinta on Maaseutuviraston mukaan 600 euroa hehtaarilta.

Kahelin arvioi, että tehokkain tapa karkottaa lintuja olisi muutaman lintuyksilön ampuminen. Rauhoitetut linnut ovat kuitenkin hyvin suojeltuja, eikä niiden ampumiseen ole myönnetty erikoislupia. Kahelinin arviolta kymmenientuhansien lintujen kanta kestäisi kuitenkin hyvin parin yksilön vähennyksen.

– Lintuongelmassa kannattaisi ymmärtää se, että jos lintuja halutaan karkottaa tietyltä alueelta, niin linnut eivät pelkää huvikseen minkäänlaisia ilmiöitä, vaan ainoastaan sellaisia, jotka ne kokevat itselleen uhkaksi. Jos uhkaa ei muodostu, ne tottuvat kaikkeen.

Tuoreimmat
Kaikenlaisia huijareita
Kun tuntematon ihminen ottaa sinuun yhteyttä verkossa, kannattaa siihen suhtautua aina kriittisesti.
Kuka teillä maksaa kauppalaskun? Näin pariskunnat hoitavat raha-asiansa
Nina ja Taneli Sillantaan rahat ovat yhteiset, Mira ja Niko Ahjoniemi vastaavat kumpikin omista menoistaan. Kaksi pariskuntaa kertoo, mitä hyvää heidän erilaisista tavoistaan järjestää raha-asiat...
Seitsemän laihaa vuotta takana – onko vihdoin Nokian nousun aika?
90-luvulla suomalainen Nokia mullisti ihmisten tavan kommunikoida. Pitkään Suomi ja Nokia olivat matkapuhelinmarkkinoilla se suurin ja kaunein, mutta sitten tapahtui romahdus. Olisiko juhlavuoden...
Hirvi tuhoaa metsää syömällä – osaatko estää vahingot?
Vahva hirvikanta tuottaa metsänomistajille ja autoilijoille päänvaivaa. Kaksi asiantuntijaa arvioi nykytilannetta ja keinoja ennakoida hirvituhoja.