Turvallista ruokaa kotimaasta – antibiootteja käytetään muuta Eurooppaa vähemmän

Suomessa antibioottien käyttö ruuantuotannossa on vähäistä. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran asiantuntijat avaavat, miksi se on hyvä asia – sekä vientivaltti.

Suomalaisessa ruuantuotannossa käytetään antibiootteja vähän verrattuna muuhun Eurooppaan.

Eviran mikrobiologian tutkimusyksikön johtaja Anna-Liisa Myllyniemi kertoo, että vuonna 2014 tuotantoeläimille annettiin antibiootteja 22 milligrammaa per biomassakilo ja ihmisillä vastaava vertailukelpoinen lukema oli 139 milligrammaa.

– Euroopassa lääkkeiden kulutus oli keskimäärin runsaampaa eläimillä kuin ihmisillä. Eläimillä lukema oli 152 milligrammaa per biomassakilo, ja ihmisillä vastaava lukema oli 124 milligrammaa.

Mutta mitä väliä sillä on, paljonko antibiootteja annetaan tuotantoeläimille?

– Jos antibiootteja käytetään paljon, syntyy enemmän resistenssiä, Myllyniemi tiivistää.

Tämä tarkoittaa sitä, että bakteerikannat saattavat kehittyä antibiooteille vastustuskykyisiksi. Se vaikeuttaa tautien hoitoa.

Ruuantuotannossa antibiootteja käytetään eri bakteerikantojen aiheuttamien tautien nujertamiseen – aivan kuten ihmisillä. Tuotantoeläimillä tällaisia tauteja ovat esimerkiksi utare- ja niveltulehdus.

Eläimille annettavat antibiootit ovat pääosin samoja kuin ihmisille käytettävät lääkkeet. Lainsäädäntö on kuitenkin rajoittanut äärimmäisissä tapauksissa tarvittavien reservilääkkeiden käyttöä eläinten hoitamisessa.

– Eläimille ei esimerkiksi anneta sellaista antibioottia, jota käytetään ihmisillä vain tehohoidossa oleville potilaille tai hyvin vakaviin tapauksiin. Näin pyritään estämään se, että eläimillä syntyisi niille resistenttejä bakteereja, jotka kulkeutuisivat jotain kautta ihmiseen.

Estä ”superbakteerien” leviäminen

Jonkin verran ruuantuotannon yhteydessä puhutaan sen vaikutuksista superbakteerien, eli monille antibiooteille resistenttien bakteerien, syntyyn. Niihin lukeutuvat esimerkiksi sairaalabakteerina tunnettu MRSA sekä muun muassa siipikarjasta löytynyt ESBL.

Kyseessä on bakteerin ominaisuus, joka tekee siitä vastustuskykyisen tavallisille antibiooteille. Taudinaiheuttajina ne eivät kuitenkaan poikkea vastaavista antibiooteille herkistä bakteereista, Myllyniemi kertoo.

Suomessa ESBL-bakteereita on havaittu esimerkiksi broilerintuotantoon ulkomailta hankituissa jalostuslinnuissa. Kaiken kaikkiaan ESBL-bakteerien määrä eläimissä on kasvanut maailmanlaajuisesti 2000-luvulla.

Tällaiset bakteerit voivat siirtyä eläimistä ihmiseen esimerkiksi suoran kosketuksen tai elintarvikkeiden välityksellä. Tavallinen kuluttaja voi kuitenkin suojautua niiltä hyvällä keittiöhygienialla ja lihan riittävällä kuumennuksella, Myllyniemi kertoo.

Hän myös arvioi, että superbakteerien yleistymisessä suurempi merkitys on ihmisten lääkinnällä sekä matkailulla.

Varoajat suojaavat antibiooteilta

Myllyniemen mukaan on erittäin epätodennäköistä, että eläimille syötettävät antibiootit päätyisivät ihmiseen. Lähinnä ongelmia saattaisivat aiheuttaa esimerkiksi penisilliinin allergikoille tuomat oireet, jos varoaika olisikin riittämätön.

Ongelmat pitää kurissa kuitenkin erityisesti se, että kotimaiset tuottajat noudattavat hänen mukaansa hyvin varoaikoja. Tämä käytäntö estää sen, että markkinoille päätyisi esimerkiksi maitoa, jossa on antibioottijäämiä. Ruuantuotantoa myös valvotaan.

– EU edellyttää kaikkien jäsenmaiden tekevän elintarviketuotannosta jäämävalvontaa. Sillä testataan muun muassa antibiootteja ja loislääkkeitä. Tiloille tehdään myös lääkekäytön kirjanpidon tarkistuksia, kertoo ylitarkistaja Liisa Kaartinen Evirasta.

Jos tiloilta löytyy kiellettyjä aineita, se johtaa selvityksiin. Myös ruokakohuilla on usein vaikutusta. Esimerkiksi Brasilian lihakohu ja Alankomaista löytyneet myrkkymunat ovat saaneet viranomaiset arvioimaan tarkastuskäytäntöjä tarkemmin, Kaartinen arvioi.

Toimiva vastuuketju

Suomen vähäistä antibioottien käyttöä selittävät vastuuntuntoiset tuottajat, lainsäädäntö ja tarkat eläinlääkärit. Esimerkiksi EU-lainsäädäntö on kieltänyt kasvuhormonien käytön kokonaan. Bakteerien leviämisessä myös kuluttajilla ja hyvällä hygienialla on merkitystä.

Kaartinen arvioi, että osittain Suomen pohjoinen ja syrjäisempi sijainti selittää eläintautien vähäisyyttä. Tautien synnyn kannalta vaaranpaikkoja ovat muutokset tiloilla. Esimerkiksi yhtiöittäminen saattaa tuoda usean tilan eläimet yhteen. Silloin taudit leviävät helpommin. Vastaava ilmiö näkyy kouluissa ja päiväkodeissa, kun lapset aloittavat syyslukukauden.

Vähäinen antibioottien käyttö kertoo siitä, että kotimaiset tuotantoeläimet ovat terveitä. Broilerintuotannossa antibiootteja ei ole käytetty tuotantopolvelle enää vuoden 2009 jälkeen.

Tuottajat seuraavat arjen työssä eläinten vointia, ja tarvittaessa he ottavat yhteyttä eläinlääkäriin. Ennaltaehkäisy on tärkeää.

– Suomessa tuottajat ovat valveutuneita ja ymmärtävät, että vahvuutemme on tuottaa puhtaita elintarvikkeita säännösten mukaisesti, Kaartinen sanoo.

Tarvittaessa eläinlääkäri aloittaa hoidon niin sanotuilla kapeakirjoisilla antibiooteilla, jotka vaikuttavat vain tiettyihin bakteereihin.

– Meillä on ollut maailman ensimmäisten joukossa eläinlääkäreille annetut käyttösuositukset antibiooteista, joissa korostetaan, että lääkettä annetaan vain tarvittaessa, Myllyniemi kertoo.

Suomessa eläinlääkärit eivät myöskään saa voittoa antibioottien tai lääkkeiden myynnistä.

– Joissain maissa se on osa eläinlääkärien tuloja, joten on inhimillistä, että niitä tulee käytettyä enemmän, Myllyniemi kertoo.

Suomessa ruuan puhtaus on lähes itsestäänselvyys, mutta kaikkialla näin ei ole.

– Ehdottomasti antibioottien vähäistä käyttöä voi pitää valttina. Joissain maissa antibiootteja voidaan käyttää varsin holtittomasti, Myllyniemi summaa.

Tuoreimmat
Oi aikoja, oi tapoja - high yield markkinan ilmiöitä
"Hey, is everybody out there nuts?" Kysyy Gordon Gekko puheessaan yliopistonuorille Wall Street, Money Never Sleeps -elokuvassa. Sama tulee välillä mieleen kun katsoo high yield -markkinaa ja...
Lohen fileointi – näin käytät kalan kokonaan
Lohifile, medaljongit ja kalaliemi – tee kaikki nämä yhdestä kokonaisesta lohesta ja säästä rahaa.
Suunnittele työuran jälkeinen elämäsi – lue eläköitymisvalmentajan vinkit
Piilaakso ei ole vain nuoria startup-yrittäjiä. Teknologialaaksoa rakentamassa olleet ovat nyt eläkeläisiä, jotka toteuttavat unelmiaan ja tekevät asioita, mihin työelämässä ei ollut aikaa. Kaiken...
Rahat kaverin tilille saman tien? Näin se onnistuu
Miten puhelinnumerolla maksaminen oikein toimii? Missä tilanteissa Siirto-palvelua kannattaa hyödyntää? Entä onko se nyt varmasti turvallista ja helppoa?