Tällainen on maatilojen arki vuonna 2030

Maatilojen määrä vähenee myös tulevaisuudessa. Samalla niiden koko kasvaa, ja niistä tulee vahvemmin yhteisöjä, arvioi Luonnonvarakeskuksen Jaana Kyyrä.

Tulevaisuudessa maatilat ovat entistä lähempänä yrityksiä, arvioi Luonnonvarakeskuksen yliaktuaari Jaana Kyyrä. Tällä hän tarkoittaa sitä, että bisnesajattelu rantautuu vahvemmin myös maatiloille.

Niissä tarvitaan vankkaa talousosaamista, ja budjetin tekeminen ja tilan varojen hallinta ovat jatkossa rutiininomaisia. Toimintaan kuuluu myös varautuminen huonoihin aikoihin.

– Taloudellinen puskuri auttaa kestämään pari huonoakin vuotta, Kyyrä kertoo.

Hän arvioi, että tulevaisuudessa maatilojen toiminta saattaa olla myös entistä monipuolisempaa.

– Tulot voisivat tulla useasta eri lähteestä. Eli ei ole vain yhtä päätuloa, vaan voisi olla vaikka koneurakointia ja kaluston hyödyntämistä teiden talvikunnossapidossa tai elintarvikkeiden jatkojalostusta.

Tällainen toiminta toisi joustovaraa: Jos yksi osa-alue menestyy huonommin, muut tulovirrat tasaavat laskua.

Tilojen määrä vähenee yhä

Tulevaisuudessa tilojen koko on Kyyrän arvion mukaan suurempi, ja osakeyhtiöistä saattaa tulla entistä suositumpia.

– Isommat yritykset ovat osakeyhtiöitä ja yritysmuotoisia. Tulevaisuudessa osa tiloista tuottaa pääosan markkinoille tulevasta tuotannosta.

Tällä hetkellä tiloja on toiminnassa noin 48 000. Luonnonvarakeskuksen Taloustohtori-palvelun ennusteen perusteella niiden määrä olisi vuonna 2022 noin 40 000. Kyyrän mukaan ennusteet ovat pitäneet melko hyvin paikkansa ja luvuissa on ollut vain vähän heiluntaa.

Kun tilojen määrä laskee, myös lopettavien määrä vähenee. Nykyisellä lopetustahdilla vuonna 2030 tilojen määrä saattaisi olla 30 000–35 000, Kyyrä arvioi.

Suunta on ollut laskeva 1960-luvulta lähtien.

– Taloustohtorin ja ennusteiden perusteella tilamäärän aleneminen jatkuu. Siihen eivät kuitenkaan ole juurikaan vaikuttaneet Venäjän vientipakotteet.

Varsinkin eläintilojen määrä on laskenut tasaisesti, ja Kyyrä uskoo trendin jatkuvan myös tulevaisuudessa. Ne jotka jäävät jäljelle, kasvavat.

– Eläintenpidon sitovuus on tiedostettu. Usein polku menee niin, että ensin luovutaan eläimistä ja jatketaan jonkin aikaa kasvinviljelytilalla. Sitten vasta tehdään lopulliset jatkamispäätökset.

Kyyrä kertoo, että toistaiseksi ruuantuotannon määrä on pysynyt tilojen laskusta huolimatta tasaisena. Pitkään jatkunut trendi muuttuisi, jos ruuantuotanto kääntyisi laskuun.

Jatkuvuus osana tilan toimintaa

Kyyrä kertoo, että ruuantuotannon tulevaisuus liittyy pitkälti kannattavuuteen ja jatkuvuuteen. Hyvin hoidettu tila on helpompi siirtää sukupolvelta toiselle.

– Tällä hetkellä tilojen kannattavuus on huono. Toiminta ei välttämättä ole tappiollista, mutta monet tilat jättävät investointeja tekemättä muuhun kuin välttämättömään ja käyttävät vanhoja koneita.

Tuotannon nykyaikaistaminen voisi vaatia suuria varoja. Tällaiset tilat eivät välttämättä houkuttele jatkajia. Kehitys näkyy jo viljelijöiden keski-iässä.

– Viljelijäväestö on varsin ikääntynyttä. Kaikkien viljelijöiden keski-ikä on 52 vuotta, ja keski-ikä on nousussa.

Kyyrä kertoo, että viime vuonna yksityishenkilöiden omistamilla 43 500 perheviljelmällä oli alle 30-vuotiaita tilanpitäjiä noin 1 500.

Viennistä vauhtia

Kyyrä arvioi, että tehokas vienti voisi purkaa kannattavuusongelmia. Suomen vahvuudet, kuten puhdas luonto, vesi ja ilma, ovat valttikortteja, jotka eivät ole kaikkialla itsestäänselvyys.

Hyväksi esimerkiksi Kyyrä mainitsee Suomessa kuplivan pienpanimokulttuurin. Viennin ympärille voitaisiin hänen mukaansa rakentaa myös matkailua. Maatiloilta vastaava vaatisi lisää henkilökuntaa.

– Vienti vaatii isompaa porukkaa ja osaamista. Tarvitaan hyvä tiimi, joka tekee tuotteen. Se pitää brändätä ja markkinoida.

Ei siis ole mahdoton ajatus, että tulevaisuudessa maatalousalan työt olisivat entistä yhteisöllisempiä. Vahvempi yhtiöittäminen ja vienti voivat rakentaa monialaisten tilojen toiminnan ympärille työyhteisön. Se toisi vapaapäiviä ja tasausta työhuippuihin tai yllättäviin tilanteisiin.

– Nykyihminen kaipaa muutakin kuin työtä, Kyyrä tiivistää.

OP sosiaalisessa mediassa