Suomessa torjutaan afrikkalaista sikaruttoa – Tauti voisi saada mittavaa taloudellista tuhoa aikaan

Afrikkalainen sikarutto leviää Euroopassa ja Venäjällä. Se on myös suuri uhka Suomen sikataloudelle. Tulli ja Evira kehittävät keinoja taudin torjuntaan ja pysäyttämiseen.

Viro, Latvia, Puola, Ukraina, Romania, Venäjä, Tšekki – ja uusimpana Unkari. Afrikkalainen sikarutto (ASF) on jo levinnyt useaan maahan. Toistaiseksi Suomi on välttynyt sikataloutta uhkaavalta virustaudilta. Tämä ei ole sattumaa.

Sitä mukaa, kun tautitapauksia on tullut ilmi, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja Tulli ovat nostaneet valmiustasojaan. Jotta tilanne ei muuttuisi, tarvitaan lisää tietoa ja yhteistyötä niin viranomaisten kuin matkustajien kesken.

Tullin valvontajohtaja Mikko Grönberg kertoo, että parhaillaan Evira ja Tulli kehittävät yhteistyössä uusia keinoja taudin torjuntaan. Keskusteluja on käyty esimerkiksi ruokakoirasta. Huhtikuussa hallitus myönsi kehitysriihessä lisää rahoitusta taudin hillitsemiseen.

– Tautiin on suhtauduttu ja suhtaudutaan erittäin vakavasti. Sillä on kansantaloudellista merkitystä. Koko tuotantoalalle on tärkeää, että se on tautivapaata, Grönberg kertoo.

Taudilla olisi suuri vaikutus esimerkiksi hyvin käynnistyneeseen sianlihan vientiin.

– Isot taloudelliset kulut tulisivat myös siitä, että kaikki tartuntatilan siat jouduttaisiin lopettamaan ja koko tila desinfioimaan. Lisäksi kaikki viruksella mahdollisesti saastuneet materiaalit pitäisi hävittää, Eviran ylitarkastaja Miia Kauremaa sanoo.

Jos tauti iskisi usealle tilalle, se voisi vaikuttaa sianlihan saatavuuteen myös Suomen sisällä.

Ärhäkkä tauti leviää herkästi

Afrikkalaisen sikaruton juuret ulottuvat Afrikkaan, jossa tauti on raportoitu ensimmäisen kerran 1920-luvulla. Sieltä sioille verenvuotoa ja kuumetta aiheuttava tauti on levinnyt muualle.

Kyseessä on ärhäkkä virustauti, joka ei tartu ihmiseen, mutta leviää tehokkaasti sikoihin sekä lemmikki- ja villisikoihin. Kauremaa kertoo, että tauti kulkeutui esimerkiksi vuonna 2007 Kaukasukselle afrikkalaisen laivan ruokajätteiden mukana.

Taudin leviämistapoja on Kauremaan mukaan useita. Sian sairastumiseen vaaditaan suora kosketus tautiin sairastuneeseen tai kuolleeseen sikaan tai villisikaan. Mahdollista on myös taudin leviäminen ihmisten mukana, jos esimerkiksi metsästysvarusteet, elintarvikkeet tai eläinkuljetusautot ovat saastuneet viruksella. Tällöinkin taudin puhkeamiseksi vaaditaan se, että virus pääsee kosketukseen sian kanssa.

– Tämän hetken perusteella ihminen on todennäköisin taho, joka tuo taudin maahan. Venäjältä ei ole raportoitu tautitapauksia rajan läheltä, eli todennäköisesti siellä ei ole sairastuneita villisikoja.

Kauremaan mukaan onkin erittäin tärkeää noudattaa elintarvikkeiden tuonnin määräyksiä ja ohjeita, jotta virusta sisältävää elintarviketta ei kulkeudu Suomeen. Sikatilojen on puolestaan huolehdittava tautisuojauksesta. Se on merkittävin keino estää viruksen pääsy sikalaan.

– Taudin uhka on konkreettinen, ja viimeistään nyt on jokaisen sikojen pitäjän aika varmistaa tilansa hyvä tautisuojaus.

Torjuntakeinot kehittyvät

Suomessa Tulli huolehtii rajaliikenteestä sekä matkustajien että kaupallisen puolen tavaraturvallisuudesta. Esimerkiksi kolmansista maista tulevia eläin- ja elintarvikekuljetuksia seurataan tarkasti. Apuna työssä ovat rajaeläinlääkärit ja eläinlääkinnälliset rajatarkastusasemat.

– Kaupallinen puoli saadaan melko hyvin seulottua, mutta matkustajapuolella on haastetta. Kyse on miljoonista matkustajista, mutta rajanylityspaikoilla työskentelee vajaa tuhat henkeä, Grönberg kertoo.

Nykyään vuositasolla matkailijoihin kohdistetaan kymmeniä tuhansia tarkastuksia. Taudin torjunta on vaikeaa, mutta vuosien myötä on saatu lisää tietoa siitä, miten virus käyttäytyy Pohjois-Euroopan ilmastossa ja sika- ja villisikapopulaatiossa, Kauremaa sanoo.

– Kun Tšekeissä todettiin viime kesänä tartunta villisioissa, taudin esiintymispaikan ympärille rakennettiin aita. Osin se oli fyysinen ja osin hajuesteaita. Sillä on pyritty estämään eläinten liikkuminen alueelta. Näyttää siltä, että tässä on onnistuttu melko hyvin.

Villisikakanta tarkkailussa

Luonnossa liikkuvat villisiat eivät kuitenkaan kulje raja-asemien kautta. Suomessa niiden kanta on kasvanut nopeasti. Kun vuonna 2010 kanta oli noin 400 yksilöä, lukema on tänä päivänä 3 500. Kuollut villisika levittää tehokkaasti tautia, sillä virus säilyy kuolleen eläimen raadossa useita kuukausia ja pakkasessa jopa vuosia.

Evira seuraa villisikojen tautitilannetta metsästäjien avulla ja maksaa metsästäjille 40 euron palkkiota villisiasta lähetetystä näytteestä ja 60 euron lisäpalkkion naaraasta. Viime vuonna näytteitä saapui yhteensä 527. Suomen Sikayrittäjät maksaa metsästysseuroille 90 euroa yhdestä metsästetystä villisiasta.

– Pyrimme koko ajan varautumaan siihen, että tauti tulisi tänne. Ennaltaehkäisy ja jatkuva seuranta ovat avainasemassa, Kauremaa kertoo.

Jatkuvan näytteiden tutkimisen avulla tauti pystytään havaitsemaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Myös sikatiloilla siat, joilla on afrikkalaisen sikaruton oireita, tutkitaan taudin varalta.

Mitä seuraavaksi?

Parhaillaan tautia vastaan kehitetään rokotetta. Se ei kuitenkaan ole Kauremaan mukaan vielä hetkeen valmis.

Tauti on myös onnistuttu kertaalleen hävittämään Portugalista ja Espanjasta. Se vaati 30 vuoden pitkäjänteisen työn, mutta se onnistui. Nyt tilanne on hieman toisenlainen, koska Pohjois- ja Keski-Euroopassa on erityyppinen ilmasto ja virus säilyy viileässä ilmanalassa pitkiä aikoja.

Taudin kuriin saaminen vaatiikin sitoutumista ja tiukkoja toimija eri mailta. Seuraava askel on laajentaa viestintää tavan kansalaisille. Myös Euroopan komission suunnalta on tullut velvoite siihen. Aiemmin viestintä on Suomessa kohdennettu nimenomaan sika-alan ammattilaisille ja metsästäjille. Kuka tahansa voi kuitenkin olla tietämättään taudin levittäjä.

Näin afrikkalaista sikaruttoa voi torjua

• Ulkomailla on syytä välttää villisikojen metsästystä. Esimerkiksi Baltiassa käyneiden kauriinmetsästäjien kannattaa huomioida, että eläinten nylkemispaikoilla voi olla myös villisianruhoja.

• Suomessa metsästävien kannattaa lähettää villisioista aina Eviralle näytteet ASF-tutkimusiin. Evira ja Suomen Sikayrittäjät maksavat palkkion näytteistä. Kuolleista villisioista on erittäin tärkeää ilmoittaa kunnaneläinlääkärille.

• EU:n ulkopuolelta saapuva matkustaja ei saa tuoda matkatavaroissaan liha- tai maitotuotteita muutamia poikkeusmaita ja -tuotteita lukuun ottamatta. Niistä EU:n ulkopuolisista maista, joissa esiintyy afrikkalaista sikaruttoa, on sianlihaa sisältävien elintarvikkeiden tuonti kokonaan kielletty. Myöskään niistä EU-maista, joissa sikaruttoa on todettu, ei pidä tuoda Suomeen villisianlihaa.

• Virus voi päästä sikatilalle useaa kautta: uusien sikojen, ulkomailla vierailleen työntekijän, työvarusteiden tai ulkomaisen makkaran välityksellä. Paras keino suojautua taudilta on noudattaa tautisuojausta ja huolehtia asianmukaisesti saappaista, suojavaatteista, käsienpesusta ja työntekijöiden ohjeistamisesta.

OP sosiaalisessa mediassa