Suomalainen viljelytekniikka voi auttaa viemään perunan avaruuteen

Ilmaperuna oli aluksi pelkkä humoristinen heitto. Kahdeksassa vuodessa Suomen Siemenperunakeskus on kuitenkin kehittänyt siitä vakavasti otettavan tuotteen.

Kun Porin rannikolta piirretään 40 kilometrin mittainen viiva kohti sisämaata ja vedetään se Oulun korkeudelle, saadaan näkyviin Suomen vahvin perunanviljelyn alue. Saaristo on puolestaan varhaisperunan viljelyaluetta, kertoo Suomen Siemenperunakeskuksen toimitusjohtaja Paula Ilola.

Hänen mukaansa kotimaisessa perunassa on paljon potentiaalia.

– Suomalaisilla on valtavat mahdollisuudet puhtaan, laadukkaan perunan vientiin. Valoisa yömme on ainutlaatuinen. Meillä ei myöskään ole monia perunan vaarallisia kasvitauteja. Käytämme lannoitteita ja torjunta-aineita huomattavasti vähemmän kuin Euroopassa.

Hyvän laatunsa ansiosta kotimaista perunaa viedään esimerkiksi Norjaan, Venäjälle ja Eurooppaan. Perunan viljelijöiden määrä on vuosien mittaan vähentynyt, mutta satotasot ja viljelijäkohtaiset pinta-alat ovat kohonneet. Luonnonvarakeskuksen mukaan viime vuonna perunaa tuotettiin noin 588 miljoonaa kiloa. Tänä vuonna satoa kerättiin 591 miljoonaa kiloa.

Nykyään suomalaiset syövät perunaa vuosittain alle 55 kiloa, kun 1950-luvulla sen kulutus oli reilut 180 kiloa. Ilolan mukaan peruna on menettänyt asemaansa riisille ja pastalle.

– Brändääminen on pitkä tie. Meillä on totuttu siihen, että peruna on perusruokaa, eikä sitä välttämättä osata niin arvostaa. Oikeasti siinä on paljon vitamiineja, eikä se oli sellainen hiilihydraattipommi kuin luullaan. Esimerkiksi riisissä tai pastassa on enemmän hiilihydraatteja. Perunassa on lähes 85 prosenttia vettä.

Kotimaiseen perunaan liittyykin monenlaista kehitystyötä. Markkinoille on tullut esimerkiksi pikaperuna Jazzy, joka sopii nopean ruuanlaittajan keittiöön. Se kypsyy 13 minuutissa. Myös jalostajat etsivät uudenlaisia mahdollisuuksia. Ilola kertoo, että markkinoilla on esimerkiksi salmiakin makuisia perunalastuja.

Suomen Siemenperunakeskus on tuottanut myös uudenlaisen ratkaisun itse viljelytekniikkaan.

Suomalaista osaamista avaruuteen ja ulkomaille

Ajatus ilmaperunasta sai alkunsa NASAn artikkelista, jossa kerrottiin heidän kehittävän keinoja ruuantuottamiseen avaruudessa.

– Lähdimme pohtimaan, mitä uusia vaihtoehtoja voisi olla tuottaa siemenperunoita. Silloin oli jo netissä tieto, että NASA on tehnyt vastaavaa avaruuslentoja varten. Tältä pohjalta lähdimme kehittämään uutta viljelytekniikkaa.

Kahdeksan vuoden työ tuotti tulosta, ja Siemenperunakeskus kehitti oman versionsa ilmaperunan, eli aeroponisen perunan, tekniikasta. Nimensä mukaisesti se kasvaa ilmassa. Viljelytekniikan ansiosta se tuottaa perunoita kustannustehokkaasti ja pienellä vesimäärällä. Led-valoilla voidaan poistaa tarve aidolle auringonvalolle.

– Perunoita kasvatetaan pimeässä kaapissa niin, että kasvin yläosa on kaapin yläpuolella normaalissa luonnonvalossa tai led-valaistuksessa, jotta varret kasvavat. Kaapin sisällä pimennossa kasvavat sekä juuret että maavarret, joihin tulee mukuloita. Niitä poimitaan viikoittain.

Ilmaperuna kasvattaa tuottoisasti mukuloita. Kuva: Suomen Siemenperunakeskus

Ilmaperuna on hyvin runsastuottoinen. Kun tavallisesti yhdestä perunanvarresta saadaan neljä tai viisi mukulaa, yksi ilmaperunan varsi voi tuottaa jopa sata mukulaa. Tietynkokoisten mukuloiden poimiminen stimuloi kasvia jatkamaan niiden tuottamista.

– Se on hieman kuin lehmän lypsämistä. Kun sitä lypsää, lehmä pysyy maidossa. Tässä tapahtuu sama mukuloille.

Viljelytekniikka on sellainen, että sen avulla avaruudessa voitaisiin oikeasti tuottaa ruokaa. Tekniikka mahdollistaa perunan viljelyn myös vaikeilla alueilla, joissa esimerkiksi kuivuus vaikeuttaa viljelyä. Ilmaperunan kehitystyö jatkuu yhä.

– Nyt on menossa prototyyppi viisi. Meillä on kumppaneita, jotka haluavat kehittää siitä skaalattavan ja myytävän mallin maailmalle. Me olemme heille konsultti tai neuvonantaja. Olemme kehittäneet sen omiin tarpeisiin ja muut miettivät ruuantuotantoa.

Peruna-alan ammattilaisten osaamisesta on laajemminkin hyötyä ulkomailla. Suomalaisin perinteisin perunanviljelyopein perunat kasvavat Afrikassa saakka.

– Mekin olemme olleet mukana kehitysapuhankkeissa. Meillä on ollut täällä koulutettavia Tansaniasta, Tunisiasta ja Sambiasta. Meillä on valtavan paljon osaamista myös ilmaperunasta. Pystymme opettamaan sen viljelyä ja olemme ykköspaikalla sen tuotannon kehittelyssä.

Tuoreimmat
Saippuakauppiaaksi alakoulussa? Pikkuyrittäjät-kurssi opettaa taloustaitoja koululaisille
Saippuakauppiaaksi alakoulussa? Pikkuyrittäjät-kurssi opettaa taloustaitoja koululaisille
Yrittäjyyskurssit opettavat lapsille ja nuorille paitsi yritteliäisyyttä myös talouden hallintaa ja rahan arvoa.
Vesa Ristikangas: ”Miten rakentaa yrityksen brändiä alalla, jolla toiminta on vahvasti henkilökeskeistä?”
Vesa Ristikangas: ”Miten rakentaa yrityksen brändiä alalla, jolla toiminta on vahvasti henkilökeskeistä?”
Henkilöbrändeistä yhteen yritysbrändiin siirtyminen vaatii systemaattista konseptin rakentamista.
Ei pelkkää pöhinää – Kaikilla olisi opittavaa kasvuyrittäjyydestä
Ei pelkkää pöhinää – Kaikilla olisi opittavaa kasvuyrittäjyydestä
Katariina Helaniemi ihastui kasvuyrityksiin jo työskennellessään Slush-tapahtumassa. Nyt hän on ollut mukana kirjoittamassa kirjaa, jonka tarkoituksena on avata, mitä pöhinä oikeasti tarkoittaa.
Käytetty auto – älä tingi näistä turvavarusteista
Käytetty auto – älä tingi näistä turvavarusteista
Moni ajokortin saanut nuori haaveilee omasta autosta, ja määrätietoisimmilla on jo rahatkin kasassa. Vanhemman sydäntä kylmää: millainen käytetty auto on turvallinen hankinta?

OP sosiaalisessa mediassa