Suomalainen valitsee kotimaisen joulukinkun

Kinkkujen koko pienenee, mutta suosio säilyy vuodesta toiseen. Asiantuntijat uskovat vientimarkkinoiden avautumisen tuovan helpotusta kotimaisten tuottajien tilanteeseen.

Joulupöydän perinteet muuttuvat vähitellen, mutta kinkun suosio on yhä vankka. Suomessa syödään joka joulu noin seitsemän miljoonaa kiloa joulukinkkua. Suurin osa niistä on kotimaisia.

Lihatiedotuksen mukaan viime vuonna noin viisi prosenttia kinkuista tuli ulkomailta. Tänä vuonna kolme viidestä taloudesta hankkii kotimaisen kinkun. Eniten kinkkua syövät miehet ja yli 45-vuotiaat.

Vuosien kuluessa kinkun koko on pienentynyt.

– Kymmenisen vuotta sitten suurin osa kinkuista myytiin kokonaisina 10–12 kilon kinkkuina. Tänä päivänä niiden osuus alkaa olla pieni. Suosituin tuotteemme on juhlakinkku potkalla. Siinä on pieni luupää, ja painoa sillä on 5–6 kiloa, kertoo HKScan Finlandin kategoria- ja markkinointijohtaja Anne Terimo.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton kotieläinasiamiehen Jukka Rantalan mukaan tätä kehitystä selittää muun muassa perhekoon pienentyminen.

– Iso muutos on, että perheiden rakenne muuttuu. Jos on yhden hengen perheitä, 12 kilon joulukinkku ei ole tarkoituksenmukainen.

Myös kalkkuna on osa suomalaista joulupöytää

Hieman harvempi kuin joka kymmenes korvaa kinkun jollain muulla, kuten kalalla, kasviksilla tai kalkkunalla. Atria Suomen varatoimitusjohtaja Jari Leija kertoo, että HKScanin ja Atrian omistama, noin 40 tuottajan Länsi-Kalkkuna käsittelee vuosittain kahdeksan miljoonaa kiloa kalkkunaa.

– Joulutuotteiden osuus on tästä määrästä muutama sata tonnia.

HKScanin Anne Terimo kertoo, että HK-merkkisen kalkkunan osuus sen omista joulukinkuista ja -kalkkunoista on noin neljä prosenttia. Hänen mukaansa myös broileri on vallannut alaa joulupöydästä.

– Selvästi ne, jotka eivät syö punaista lihaa, valitsevat proteiiniksi valkoisen lihan. Juhlallisemmat versiot broilerista kasvattavat suosiotaan kinkun korvaajana. Toistaiseksi kalkkuna on suositumpi, sillä sitä pidetään juhlavampana. Broileri kuitenkin ottaa paikkaansa joulun pyhissä.

Tuotanto on entistä tehokkaampaa

HKScanin joulukinkkutuotanto on tänä vuonna reilu kolme miljoona kiloa. Siitä vastaa reilu 600 tuottajaa. Atria puolestaan valmistaa joulukinkkuja noin 2,5 miljoonaa kiloa. Sopimustuottajia sillä on noin 400, ja nämä tuottavat vuosittain sianlihaa reilut 75 miljoonaa kiloa.

MTK:n Rantala kertoo, että tuottajien määrä on huvennut paljon.

– Kun liityimme EU:hun, meillä oli 6 500 sikatilaa. Nykyään niitä on noin 1 200, eli lukema on pudonnut kuudesosaan. Kehitys jatkuu edelleen, ja noin kymmenen prosenttia tuottajista lopettaa vuosittain.

Tuottajien määrän kehitystä selittää se, että Suomesta on tullut paitsi osa Euroopan markkinoita myös osa globaaleja markkinoita. Ulkomaiden hintakehitys heijastuu kotimaahamme. Muun muassa ilmasto-olosuhteilla on vaikutusta siihen, ettei kilpailukykymme ole ollut yhtä hyvä kuin muualla. Rantalan mukaan sianlihasta saatava hinta on ollut jo pitkään huono ja paikoin kotimainen, arvokkaampi liha on jäänyt varastoihin.

– Tänne tuodaan noin 20 prosenttia kulutettavasta sianlihasta, ja tuonnin osuus on kasvanut. Tuotamme enemmän kuin suomalaiset syövät kotimaista lihaa. Jos vientikohteita on ollut vaikea löytää, sianliha on jäänyt varastoon.

Hän kertoo, että suurin osa, noin 90–95 prosenttia, vähittäiskaupan myymästä sianlihasta on kotimaista. Tuontilihaa käyttävät muun muassa suurkeittiöt, ravintolat ja kunnat. Ulkomaisen sianlihan käyttöä selittää Rantalan mukaan halvempi hinta.

Tuottajien vähentyessä tilojen tuottavuus on kohonnut. Se on Rantalan mukaan toiminnan jatkumisen edellytys. Terimo kertoo, että lihasikaloiden keskimääräinen koko HKScanilla on noin 2 500 sikaa. Lukema on hänen mukaansa vielä ulkomaan tiloihin verrattuna pieni.

Tulevaisuus on viennissä?

Monipuolisen, kannattavan viennin rooli korostuu tulevina vuosina. Atrian Leija uskoo, että suomalaisessa siantuotannossa piilee suuria mahdollisuuksia.

– Täällä on hyvät pellot, puhdas vesi ja hyvä osaaminen. Meillä on mahdollisuus tuottaa lihaa kasvavaan kansainväliseen tarpeeseen kannattavasti.

Tuotannon kasvattamisessa tärkeää on hänen mukaansa se, että kasvu toteutetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kiertotalouden avulla lannalle kehitetään uusia käyttötarkoituksia, ja esimerkiksi aurinkopaneelit voivat tuottaa energiaa.

Lihan ja muun ruuan kysyntä kasvaa Leijan arvion mukaan erityisesti Aasiassa ja Afrikassa. Rantala arvioi, että erityisesti Kiina on kiinnostava vientimaana, koska se käsittää puolet koko maailman sianlihan markkinasta. Hän myös muistuttaa, ettei viennissä tule nojata yhden markkinan varaan – sen ovat Venäjä-pakotteet osoittaneet.

Suomalaisten sikojen saparo ja yleisestikin hyvä terveys sekä antibioottien vähäinen käyttö tai käyttämättömyys ovat valtteja, jotka kiinnostavat maailmalla. Leijan mukaan kiinnostus ruuan alkuperää kohtaan näkyy myös kotimaassa.

– Osa kuluttajakunnasta haluaa tietää, miltä tilalta tuote on peräisin, miten se on tuotettu ja miten siat on ruokittu. Jäljitettävien kinkkujen menekki on noussut selvästi, ja se nousee tulevina vuosina entisestään.

HKScanin Terimo toivoo, että vienti tuo suomalaisille tuottajille lisää uskoa tulevaan.

– Toivottavasti vientimarkkinoiden avautumisen myötä saamme mainostettua suomalaista lihaa ulkomailla ja luotua lisää uskoa maatalouteen. Tämä kannustaisi tuottajia investoimaan ja sukupolvenvaihdoksissa löytyisi jatkajia tiloille.

Entä millaisia terveisiä asiantuntijat lähettävät kotimaisille tuottajille?

– Nautitaan joulusta ja syödään hyvää suomalaista kinkkua sekä perinteisiä suomalaisia jouluruokia, Rantala sanoo.

Tuoreimmat
Rahala-blogi – Miten minusta tuli sijoittaja
Sijoittaminen ei kuulu vain harvoille ja valituille massimiehille. Se on jokaisen naisen ja miehen perusoikeus, sillä vaurastumisesta hyötyy niin ihminen itse kuin ympäröivä maailmakin.
Suomalainen viljelytekniikka voi auttaa viemään perunan avaruuteen
Ilmaperuna oli aluksi pelkkä humoristinen heitto. Kahdeksassa vuodessa Suomen Siemenperunakeskus on kuitenkin kehittänyt siitä vakavasti otettavan tuotteen.
Valtio tukee sähköauton ostoa ja tuo romutuspalkkion takaisin – Lue miten pääset osalliseksi rahapotista
Romutuspalkkio ja sähköautojen hankintatuki astuivat voimaan vuoden vaihteessa. Ympäristöystävällisempää autoilua tuetaan yhteensä 14 miljoonalla eurolla neljän vuoden aikana.
Lompakko kesäkuntoon – vältä rahariidat parisuhteessa
Rahankäyttö on yksi tyypillisimpiä parien riidanaiheita. Kun keskustelette avoimesti näistä neljästä rahankäyttöön liittyvästä asiasta, on helpompi olla reilu puolin ja toisin jo reilusti ennen kesää.

OP sosiaalisessa mediassa