Pitkä kasvuaika ja hyvät hehtaarituotot – maissi sopii aperuokintaan

Viljelijä Janne Näsi innostui kokeilemaan maissin sopivuutta rehukäyttöön. Käynnissä on neljäs viljelyvuosi, ja hän on edelleen tyytyväinen ratkaisuunsa.

Hämeenlinnassa sijaitsevalla Ylöskartanon maitotilalla kasvaa parhaillaan kolmimetrinen maissipelto. Lokakuussa koko kasvi korjataan ajosilppurilla säilörehuksi tilan 140 lehmälle.

Käynnissä on neljäs vuosi, kun tilan pelloilla kasvaa nurmen lisäksi maissia. Tilan isäntä Janne Näsi kiinnostui maissin viljelystä rehukäyttöön jo pari vuotta tätä aiemmin.

Hän kuuli Hämeenlinnan Rengossa maissia 25 vuotta viljelleestä tilasta ja sen toiminnasta. Maissi vaikutti hyvältä ratkaisulta appeeseen.

– Peltopinta-alamme on suhteessa karjan määrään melko niukka. Maissilla saadaan tehokkuutta peltoviljelyyn ja hehtaaria kohden hyvät tuotot.

Viime vuonna maissin kuiva-ainesato oli 10 000 kiloa ja tuoresato 30 000 kiloa. Näsi kertoo, että maissin rehuarvot ovat hyvät ja se on osoittautunut sopivan mainiosti lypsykarjalle.

Koko kasvi silputaan, mutta tärkein osa siitä on tähkä.

– Rehuarvo on nimenomaan tähkissä. On tärkeää, että tähkät saadaan kypsymään. Varressa ei ole hirveästi rehuarvoa.

Rehuna maissi on nurmea energiapitoisempaa, ja tähkässä on märehtijän kannalta hyvälaatuista tärkkelystä.

– Se hajoaa hitaasti, eikä happamoita lehmän pötsiä, Näsi kertoo.

Yöpakkaset suurin riski

Peltoa Ylöskartanon tilalla on yhteensä 150 hehtaaria. Suurimmalla osalla pelloista kasvaa yhä säilörehunurmi. Tänä vuonna 18 hehtaaria on varattu maissinviljelyyn. Tämä päätös on ollut tietoinen, koska maissisato voi tuhoutua helposti.

– Tämä on Suomen oloissa riskikasvi, jos pakkaset yllättävät.

Näsi ei suosittele viljelemään maissia suuremmalla kuin kolmasosalla koko peltoalasta. Näin tehtynä nurmiala kantaa maissin riskiä.

Ominaista maissille on pitkä kasvuaika sekä se, että se on kylvettävä joka vuosi. Näsi kylvää maissin itse toukokuun alkupuolella.

Kylvöjä varten hän on hankkinut 13 000 euron arvoisen erikoiskylvökoneen. Kahden vuoden ajan hän on käynyt tekemässä urakointia myös muille tiloille.

Asiakkaita on ollut tänä vuonna kuusi, ja yhteensä kylvöalaa on kertynyt 46 hehtaaria. Kauimmillaan Näsi on käynyt urakoimassa 120 kilometrin päässä.

Kun hän aloitti maissin viljelyn, hän päätti kokeilla kahta viljelytekniikkaa. Hän kylvi puolet siemenistä suoraan avomaahan. Toisen puolikkaan päälle hän laittoi biohajoavan suojamuovin.

Parin vuoden kokeilut osoittivat, että kylvön yhteydessä laitettavan muovin kanssa maissi kasvaa paremmin ja saa suojaa alkukevään hallalta.

– Muovi lämmittää maata ja nopeuttaa alkukehitystä. Se tuo noin kaksi viikkoa lisää kasvuaikaa.

Juhannukseen mennessä kalvo on hävinnyt. Kahden vuoden ajan hän on laittanut kalvon koko kasvuston päälle.

Aluksi investoinnit ja sopiva sijainti

Viljelyn laajentaminen maissiin ei vaatinut suuria investointeja, Näsi kertoo. Siemenet kustansivat tänä vuonna noin 150 euroa hehtaarilta.

– Tosin nyt kun eletään EU-aikaa, niin minäkin ostin ne Virosta puolta halvemmalla.

Siemeniä hän on laittanut noin 80 000 kappaletta hehtaarille. Suojakalvolle puolestaan tuli hintaa 280 euroa hehtaarilta.

Olennaista on jo ennen kylvöä miettiä maissipellon sijaintia.

– Maissi viihtyy valoisassa ja lämpimässä, Näsi tiivistää.

Maa saa olla muhevaa ja multavaa. Maissi on myös herkkä varjoisille alueille. Näsi on huomannut, että metsän reunaan on pidettävä etäisyyttä 20–30 metriä, koska varjot saattavat estää kasvun.

– Maissi on siitä hyvä kasvi, että se kertoo, jos pellossa on jossain kohtaa ongelmia. Se ei kasva, jos pelto on huonossa kunnossa.

Näsin mukaan maissilla ei ole Suomessa tuholaisia tai kasvitauteja. Hän on ruiskuttanut rikkaruohot heti kylvön yhteydessä sekä sen jälkeen, kun muovi on sulanut pois.

Onnistunut maissisato voi tiputtaa tilan urakointikustannuksia. Keskimäärin urakoija käy Ylöskartanon tilan nurmipelloilla kolmesti, kun taas maissisato kerätään kerralla.

Tasoitusta työhuippuihin

Näsi on korjannut maissin usein vasta lokakuussa ensimmäisten pakkasten jälkeen. Pitkän kasvukauden ansiosta se tasaa hyvin tilan työhuippuja. Sadonkorjuun aikoihin siilo on tyhjä, ja maissi nostaa jälleen sen käyttökapasiteettia.

Lehmien appeeseen maissia saadaan marraskuussa, ja usein se kestää toukokuun loppuun asti. Ajoitus poistaa säilyvyysongelman.

– Maissi on lämpimänä vuodenaikana herkkä pilaantumaan siilossa varsinkin, jos siilo on leveä eikä syöttö etene.

Erillisruokintaan tai aumaan Näsi ei sitä laittaisi. Hän arvioi, että parhaiten maissi sopii vähintään yhden robotin tilojen aperuokintaan esimerkiksi nurmirehuun, viljaan ja rypsiin sekoitettuna.

Hänen arvioltaan maissi kiinnostaa viljelijöitä aiempaa enemmän.

– Kyllä suunnilleen 50 kilometrin välein varmaan löytyy yksi maissinviljelijä.

Tuoreimmat
Oi aikoja, oi tapoja - high yield markkinan ilmiöitä
"Hey, is everybody out there nuts?" Kysyy Gordon Gekko puheessaan yliopistonuorille Wall Street, Money Never Sleeps -elokuvassa. Sama tulee välillä mieleen kun katsoo high yield -markkinaa ja...
Lohen fileointi – näin käytät kalan kokonaan
Lohifile, medaljongit ja kalaliemi – tee kaikki nämä yhdestä kokonaisesta lohesta ja säästä rahaa.
Suunnittele työuran jälkeinen elämäsi – lue eläköitymisvalmentajan vinkit
Piilaakso ei ole vain nuoria startup-yrittäjiä. Teknologialaaksoa rakentamassa olleet ovat nyt eläkeläisiä, jotka toteuttavat unelmiaan ja tekevät asioita, mihin työelämässä ei ollut aikaa. Kaiken...
Rahat kaverin tilille saman tien? Näin se onnistuu
Miten puhelinnumerolla maksaminen oikein toimii? Missä tilanteissa Siirto-palvelua kannattaa hyödyntää? Entä onko se nyt varmasti turvallista ja helppoa?