Oppeja ulkomailta – maatalousmatkailu tuo oivalluksia arkeen

Maa- ja metsätalouden ammattilaiset lähtevät maatalousmatkoille saadakseen uutta tietoa. Esimerkiksi kasvavan tilan johtaminen kiinnostaa nyt monia.

Kun joku tekee asiat toisin kuin itse, kokemuksesta voi oppia jotain. Tämän ovat oivaltaneet myös ulkomaille maatalousmatkoille lähtevät tuottajat.

– Matkoilta haetaan niitä parhaita toimintatapoja. Joskus voi tulla vastaan myös varoittavia tapauksia, että näin en todellakaan tekisi asioita, mikä sekin on hyvä asia, kertoo Farmimatkojen yrittäjä Anna Okkonen.

Hänen mukaansa maatalousmatkojen kysyntä on ollut viime vuosina melko tasaista tai hieman kasvusuunnassa. Matkoille osallistuu ammattilaisia eri tuotantosuunnista.

Aiemmin maidontuottajat lähtivät aktiivisesti maatalousmatkoille ulkomaille, mutta maidon alhainen hinta on verottanut jonkin verran lähtijöiden määrää. Nykyään kasvintuottajat ja nautapuolen ammattilaiset ovat Farmimatkojen vakioasiakaskuntaa.

Matkoille lähtijät ovat kiinnostuneet erityisesti johtamistaidoista.

– Fakta on se, että tilamäärä vähenee ja tilojen koko kasvaa Suomessa ja kaikissa kehittyneissä maissa. Pitäisi siis olla tietoa ja taitoa kasvavan tilan ja mahdollisesti työntekijöiden johtamisesta.

Okkonen kertoo, että varsinkin lean-johtamismalli on nyt pinnalla. Se tarkoittaa, että tilan resursseja pyritään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti.

– Ajatusmalliin kuuluu, että turhat aikaa kuluttavat tavat, jotka eivät tuota, pyritään karsimaan pois. Työtä tehdään järkevästi laittamalla asiat tärkeysjärjestykseen. Kun tilan paikat ovat järjestyksessä, aikaa ei kulu myöskään esimerkiksi tavaroiden etsimiseen.

Bioenergia on pinnalla

Matkanjohtajana eri matkatoimistoille toimivan Erkki Holman mukaan myös kiinnostus bioenergiaan on kasvanut.

– Bioenergia on ollut viime aikoina aikamoinen kiinnostuksen kohde. Se on ollut monen matkan teemana.

Myös alan ammattimessumatkat, kuten reissu Saksan Agritechnica-messuille, ovat hänen mukaansa yhä suosittuja.

Holma päätyi vetämään hieman sattumalta ensimmäisen matkansa vuonna 1968. Ryhmänvetäjä ei päässytkään osallistumaan matkalle, ja Holma tuurasi tätä.

Nyt hänelle on kertynyt 25 vuoden kokemus saksankielisiin maihin matkailusta. Näiden vuosien aikana matkailu on muuttunut melko paljon. Matkat taittuvat bussin sijaan lentokoneella, mutta matkailijoiden halu oppia on yhä samanlainen.

Tilavierailut antavat uusia näkökulmia

Holman mukaan matkailijat odottavat erityisesti tilavierailuja.

– Tänä päivänä matkalle lähtevät ovat kovia ammatti-ihmisiä, ja he haluavat kysellä kovasti. Jos maatilavierailulle on varattu aikaa 1,5 tuntia, niin ei se oikein tahdo riittää. Kysymyksiä tulee niin paljon.

Okkosen mukaan maatalousmatkoille lähteviä kiinnostavat erityisesti isot tilat ja miten ne ovat ratkaisseet kasvun ja johtamisen kysymykset. Varsinkin Tanska ja Hollanti ovat maatalouden johtamisessa edelläkävijöitä.

Okkonen kertoo, että myös yhteisyrittäminen kiinnostaa monia.

– Jotta ihmiset jaksaisivat tehdä töitä, on myös se vaihtoehto, ettei palkatakaan työntekijöitä, vaan otetaan kimppaan naapuriperheet ja aletaan työskennellä yhdessä.

Tilavierailut ovat hyvä keino selvittää, miten yhteistyö sujuu arjessa. Matkat voivat myös olla keino saada varmuutta investointipäätöksiin.

– Matkoilla pääsee jututtamaan paikallisia tilallisia ja laajentamaan omaa maailmankuvaansa ja näkökulmaansa.

Ne ovat myös tilaisuus verkostoitua oman alan ammattilaisten kanssa ja jakaa kokemuksia.

– Heidän kanssaan voi jakaa iloja ja suruja ja saada vertaistukea, Okkonen arvioi.

Matkailu tuo myös pienen hengähdystauon oman tilan töihin. Tiedonkeruun lisäksi rentoutuminen on sallittua. Ennen kaikkea matkailu tuo kuitenkin oivalluksia.

– Usein huomaan asiakkaistamme, että heille tulee sellainen ahaa-elämys, että osaamme tehdä asiat hyvin Suomessa, Okkonen sanoo.

OP sosiaalisessa mediassa