Kilpailu kiristyy – Hyvät taloustaidot ovat keino hioa tila parempaan bisneskuntoon

Sikatilan taloudenhallinnasta ja töiden johtamisesta vastaava Taru Antikainen kertoo, millaisista tekijöistä muodostuu kilpailukykyinen tila.

Kun tilan taloudellinen tilanne on tuttu, on sen kilpailukyvyn hiominen huippuunsa helpompaa. Talousluvut auttavat tekemään päätöksiä ja seuraamaan niiden vaikutuksia.

Aurassa sijaitsevan Maatalousyhtymä Antikaisen Taru Antikainen on jakanut sikatilan kulut pieniin yksiköihin.

– Meillä on esimerkiksi 15 erilaista rehukomponenttia ja jokaiselle niistä on oma tili.

Myös vakuutukset ovat eri tileillä, samoin sähkönsiirto ja sen kulutus. Ajoneuvojen dieselin kulutus on puolestaan tiedossa autokohtaisesti.

Excel ja taloushallintajärjestelmä Tilituki Pro auttavat Antikaista seuraamaan tilan tuloja ja menoja. Kun ne on purettu pieniin yksiköihin, on kokonaisuuden hahmottaminen helpompaa.

– Merkitsen myös, kuinka paljon tonneja, kilowatteja tai tunteja kuluu, jotta pystyn laskemaan kustannuksia ja tiedän, paljonko jokin asia maksaa.

Tämä tarkkuus auttaa paikantamaan kehityskohtia. Maatalousyhtymä on esimerkiksi ottanut käyttöön hakelämmityksen ja aurinkopaneelit, mikä on tuonut säästöjä energiankulutukseen.

Hyvät taloustaidot edistävät kilpailukykyä

Antikaisen mukaan tarkka ymmärrys tilan taloudesta on tärkeä kilpailukykyä edistävä tekijä. Vaikka tuotanto olisi hiottu huippuunsa, on bisneksen teko vaikeaa ilman taloustaitoja. Maatilan hyvä johtaminen ja taloudenhallinta vievät toimintaa eteenpäin.

– Tilojen on pystyttävä liiketaloudelliseen suunnitelmallisuuteen. Kilpailu kovenee jatkuvasti ja alalla jyllää muutos. Ne, jotka eivät pärjää, putoavat alalta pois, Taru Antikainen toteaa.

Myös kilpailutus on äärimmäisen tärkeää – turhasta ei kannata hänen mukaansa maksaa.

– Pitää katsoa kustannuksia ja miettiä, voisiko tietyt asiat tehdä halvemmalla. Yleensäkin budjetti ja investointisuunnitelmat kannattaa tehdä kauas tulevaisuuteen. Me pyrimme investoimaan tasaisesti koko ajan. Silloin ei tule tilanteita, jolloin investoitaisiin kerralla isosti ja täytyisi ottaa paljon lainaa.

Keskity vahvuuksiin

Nykyään neljän osakkaan pyörittämän 330 emakon lihasikalan liikevaihto on 1,5 miljoonaa. Antikaisen työajasta noin 80 prosenttia kuluu maatilan ja kahden metsätilan paperitöihin.

– Maksan laskut, teen kirjanpidon kahdenkertaisena, valmistelen tilinpäätökseen ja käyn sen läpi tilitoimiston kanssa. Hoidan myös veropaperit, kaikki tarvittavat raportit sekä sikalan puolelle työlistat.

Ne pitävät sisällään niin työaikalistoja kuin käytännön ohjeistuksia sekä sikalakirjauksia, joihin kuuluvat muun muassa eläinten lääkintätiedot. Kausittain työllistävät myös veroilmoitus ja tukihakemukset.

Tilan työt on jaettu osakkaina olevien Antikaisten vahvuusalueiden mukaan: Taru hoitaa tilan paperi- ja taloustyöt, ja hänen miehensä Matti vastaa käytännön asioista. Tilan osakkaita ovat myös Matin veljet Pasi ja Teemu. Pasin vastuulla on osa peltotöistä, metsätöitä ja hakelämpölaitos. Teemu työskentelee pääosin sikalan puolella.

Tilalla työskentelee emakkopuolella myös työnjohtaja sekä välikasvattamossa työntekijä. Lisäksi tilalla on työntekijä, joka tekee tilan töitä puolet vuodesta. Työnjako on osoittautunut toimivaksi, kun jokainen toimii omalla vahvuusalueellaan.

Taru Antikainen tutustui talousasioihin jo lapsena. Sen jälkeen hänelle on karttunut paljon kokemusta.

– Olen vastannut tilan talousasioista vuodesta 1998 lähtien. Äitini oli yrittäjä, ja olen auttanut häntä 12-vuotiaasta lähtien. Kesälomansijaisena vastasin yrityksen talousasioista ja hoidin laskutuksia. Minut on kasvatettu siihen lapsesta saakka.

Kaikilla tuottajilla ei kuitenkaan ole yhtä vahvaa pohjaa kirjanpitoon. Jos tilan järjestelmällinen taloudenhoito ei onnistu omin voimin, kannattaa Antikaisen mukaan hankkia apua alan ammattilaiselta. Vaikka kirjanpidon ulkoistaisi, on silti tärkeää olla itse tietoinen tilan taloustilanteesta.

Kohti kannattavampaa tilaa

Antikainen kannustaa tiloja miettimään myös omaa tulorakennettaan: kaikkia munia ei kannata laittaa samaan koriin. Lisätuloja voi hankkia esimerkiksi erikoiskasvien viljelystä, urakoinnista tai vaikka maatilamatkailusta. Antikaisten tilalla on sikojen lisäksi 250 hehtaaria peltoa ja sata hehtaaria metsää.

– Jos on isompi porukka, kuten meillä, voi tehdä samanaikaisesti montaakin asiaa. Aina kannattaa kuitenkin keskittyä siihen, minkä itse osaa parhaiten.

Maatalousyhtymä Antikainen on erikoistunut antibiootittoman rypsiporsaan tuotantoon. Siitä kokemusta on kertynyt reilun vuoden verran.

– Nykymaatalous on sellainen, että erikoistutaan koko ajan pienempään kokonaisuuteen. Markkinat ovat globaalit, eikä Suomen kustannustasolla pärjää massatuotannolla.

Omaa osaamistaan pitääkin kehittää koko ajan. Myös luopuminen jostain osa-alueesta voi olla realistista, jos tuloja ei kerry siitä riittävästi.

Hyvä johtaminen on luottamista

Tilan tehokas johtaminen kytkeytyy Antikaisen mukaan suunnitelmallisuuteen ja kustannustehokkaaseen toimintaan. Pienikin joukko kykenee hoitamaan tehokkaasti suuren määrän eläimiä.

Kun kaikki työntekijät perehdytetään tilan käytäntöihin, esimerkiksi sairastapauksessa kuka tahansa voi ottaa hoitaakseen toisen työt. Toiminta ei siis hyydy, kun tilalla tiedetään tarkasti, mitä on tehty ja miten.

Työntekijöitä on tärkeää myös kuunnella. He saattavat oivaltaa hyviä käytännön kehittämiskohteita.

– Mielestäni on äärimmäisen tärkeää, että uskaltaa antaa työntekijöille itsenäisyyttä ja vastuuta. Luottaa siihen, että he hoitavat työt. Se antaa työlle mielekkyyttä. Jos koko ajan sorkkii siellä välissä ja pomottaa, työt rupeavat tökkimään nopeasti.

Mielekäs työympäristö saa sen sijaan työntekijät sitoutumaan. Näin on käynyt ainakin Antikaisten tilalla. Vuodet ovat myös osoittaneet, että tilan kehittäminen ja liiketoiminnan parantaminen ovat jatkuvaa työtä. Tulokset syntyvät aina yhteisvoimin.

OP sosiaalisessa mediassa