Kiertotalousyritys yhdistää teollisuuden sivuvirrat ja viljelijät – Tähtäimessä pellon parempi tuottokyky

Suomeen on viime aikoina alkanut syntyä bioenergiaan ja kiertotalouteen erikoistuneita yhtiöitä. Niistä yksi esimerkki on Soilfood, joka jalostaa teollisuuden sivuvirrat pelloille sopiviksi kierrätyslannoitteiksi.

Miten pelto saadaan tuottamaan enemmän myös sään ääriolosuhteissa? Tähän kysymykseen kiertotalousyritys Soilfood on kehittänyt oman ratkaisunsa. Se valmistaa teollisuuden sivuvirroista kierrätyslannoitteita ja maanparannusaineita.

Yhtiö sai alkunsa perustajaviljelijöiden omasta tarpeesta sekä kiinnostuksesta nostaa peltojen sadontuottokykyä: Maaperää parantamalla voidaan tehostaa peltojen kykyä kestää sään ääri-ilmiöitä, ja samalla kasvaa pellon potentiaali toimia hiilinieluna. Yhtiö nojaa vahvasti tutkimustietoon.

– Lisäämällä peltoon orgaanista ainesta maan multavuus nousee ja pellon vedenpidätyskyky paranee. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kasvusto sietää kuivuutta paremmin. Oikealla viljelykierrolla, syväjuurisilla kasveilla ja muokkausta keventämällä taas paranee maan rakenne ja pelto läpäisee paremmin ylimääräisen veden, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Eljas Jokinen.

Peltojen tuottokyky ja sopeutuminen vaikeisiin oloihin ovat olleet testissä myös tänä vuonna. Märkä syksy vaihtui kuivaan ja kuumaan kevääseen. Kun vastaavat olosuhteet yleistyvät, korostuu Jokisen mukaan peltomaan kasvukunnon merkitys.

– Peltojen pitäisi sietää paremmin näitä muutoksia. Lähdimme selvittämään, miten näihin haasteisiin voitaisiin löytää ratkaisut ja kehitimme tuotesarjat lannoitteiksi ja maanparannusaineiksi. Kasvien tarvitsemien pääravinteiden lisäksi ne sisältävät hivenravinteita ja orgaanista ainesta, jolloin vaikutus jakaantuu useammalle kasvukaudelle.

Kiertotalous tuo uusia käyttötapoja

Käytännössä kiertotaloudessa on kyse siitä, että uudenlaista toimintaa luodaan hyödyntämällä jo olemassa olevaa infrastruktuuria ja teollisuutta.

– Kaikki käyttämämme raaka-aineet syntyvät jonkin toisen tuotteen tuotannon yhteydessä ja hyödynnämme jäljelle jäävät sivuvirrat omissa prosesseissamme. Tämä tarjoaa teollisuuden toimijoille mahdollisuuden kestävään yhteistyöhön, kun sivuvirtoja ei tarvitse enää polttaa, ajaa kaatopaikalle tai jätevedenpuhdistamolle.

Kiertotalouden edellytykset alkoivat Jokisen mukaan muotoutua 2010-luvulla, kun yritykset kiinnostuivat entistä enemmän omasta kestävyydestään. Myös regulaation muutos on vauhdittanut alan kehitystä. Biojätteiden lainsäädännön muututtua kauppojen päiväysvanhoja tuotteita tai muita biojätteitä ei saanut enää toimittaa kaatopaikoille. Niille oli keksittävä uusia käyttökohteita.

– Tämän seurauksena Suomeen tuli uusi teollisuudenala, biokaasu- ja bioetanoliteollisuus, joka kasvoi merkittävästi. Isot yhtiöt alkoivat investoida tuotantolaitoksiin, joissa pystyttiin käsittelemään biojätteitä ja jotka tuottivat uusiutuvaa energiaa.

Vaikka energia saadaankin jätteistä talteen, niistä jää käsittelyn jälkeen jäljelle fyysistä massaa. Niiden ravinteita voidaan hyödyntää maataloudessa.

Regulaation muutos ja tarve löytää ratkaisuja sivuvirtojen loppusijoitukseen ovat luoneet kysyntää niitä hyödyntäville yrityksille.

Tehtaalta pellolle

Nykyään Soilfoodin kumppaneina on bioenergian, metsäteollisuuden ja elintarviketeollisuuden toimijoita, kuten ST1, Gasum, Kotkamills, Metsä Group, UPM, Stora Enso, DuPont ja Lallemand.

– Aiemmin sivuvirta on voinut mennä vaikka jätteenpolttoon. Me otamme siitä vastuun sen syntypaikalla ja vastaamme, että se päätyy kestävällä tavalla raaka-aineeksi. Noudamme sen tehtaalta, vastaamme jalostuksesta ja viranomaisraportoinnista.

Tarkoitus on, että kustannukset ovat massan hyötykäytössä alhaisemmat kuin jätteen tuhoamisessa. Näin virroista kannattaa jalostaa uutta.

Jokinen kertoo, että parhaina viikkoina jalostukseen haetaan massaa reilut 200 rekallista. Vuosien mittaan kiinnostus kiertotalouden ratkaisuihin on kasvanut. Tämä näkyy myös yhtiön toiminnassa.

– Viime vuonna tuplasimme liikevaihtomme, ja sama tavoite on tälle vuodelle.

Potentiaalia kasvuun on myös ulkomailla.

Viljelijöiden ja teollisuuden yhdistäjä

Toimitusjohtaja Jokisen arvion mukaan kiertotalouden ratkaisut yleistyvät tulevina vuosina – samoin niiden käyttö maatiloilla.

– Viime vuonna toimitimme noin kolmelle prosentille Suomen pelloista tuotteita ja näemme, että kysyntä kasvaa huimasti lähivuosien aikana.

Soilfood selvittää Eurofinsin kanssa yhteistyössä kehitetyllä maa-analyysilla asiakkaidensa peltojen tilan ja etsii heille tuottokyvyn kasvuun parhaimman ratkaisun.

Jokisen mukaan tulokset pelloilla ovat olleet rohkaisevat ja satotasoihin on saatu korotuksia. Yhtiön asiakkaina on luomutiloja, joiden keskisato on ollut jopa 5 000 kiloa hehtaarilta. Se on noin kaksinkertainen verrattuna suomalaisten luomutilojen keskisatoon.

Kiinnostusta orgaanisiin kierrätyslannoitteisiin tukee Jokisen mukaan maatilojen jatkuva tehostamisen tarve, joka voi tarkoittaa muutakin kuin tilakoon kasvattamista. Sadan hehtaarin hyvän kasvukunnon omaava tila voi olla kannattavampi kuin keskimääräisesti tuottava 200 hehtaarin tila.

– Ohjaamme fokusta siihen, kuinka tehokkuutta saadaan maasta ja sadosta enemmän irti ja kuinka pelto kestää paremmin vaihtelevia olosuhteita kasvukauden aikana. Tähän liittyvät osaaminen, tutkimus ja uudet toimintamallit, jotka ovat tulevaisuuden kilpailutekijöitä maataloudessa.

Lue myös

Puusta paperikankaaksi – Paptic kehitti suomalaisesta puusta vaihtoehdon muovikasseille

Sateista poikkeukselliseen kuivuuteen – Peltojen vesitalous on avainasemassa, kun sään ääri-ilmiöt yleistyvät

OP sosiaalisessa mediassa