Hyvä säilörehu-urakointi on jouhevaa tiimityötä ja yhteydenpitoa asiakkaaseen

Maitotilan isäntä Seppo Korpi on tehnyt säilörehu-urakointia 17 vuoden ajan. Näinä vuosina hän on hionut urakoinnista sujuvan ja tehokkaan ketjun.

Jalasjärvellä maitotilaa pitävä Seppo Korpi on tien päällä ajosilppurin ratissa, kun tavoitan hänet puhelimitse. Isäntä on juuri ajamassa tuliterää konetta Seinäjoelta kohti kotitilaansa.

Hän päätti investoida uuteen säilörehu-urakoinnissa avittavaan Claas Jaguar -silppuriin tarkan pohdinnan jälkeen.

– Noukinvaunulla urakointi alkoi olla raskasta ja aloin miettiä, mitä teen: lopetanko urakoinnin vai investoinko. Kun on pitkäaikaisia asiakkaita ja löysin kärrymiehiä avuksi, päätin investoida.

Säilörehu-urakointivuosia Korvella on takana jo 17. Urakoijan uransa hän aloitti nuorena. Kotitilalla rehutyöt tulivat nopeasti tutuksi, ja ensimmäisen säilörehu-urakointinsa hän hoiti alakouluikäisenä.

– Olen aloittanut urakoinnin 8-vuotiaana pikkupaalaamalla naapurille. He tulivat kysymään isääni, mutta hän oli muissa hommissa. Otin serkkupojan avuksi, ja muistaakseni paalasimme pahnoja naapurille 1 100 kappaletta.

Palkaksi hän sai jokaisesta paalista yhden markan. Urakointityöt jatkuivat, ja 13-vuotiaana hän hoiti sukulaistensa rehutöitä.

Peltohehtaarit ohjaavat asiakasmäärää

Hyvät yhteydet alueen isäntiin ja emäntiin ovat tuoneet Korvelle vankan asiakaskunnan.

– Sana on kiirinyt vuosien mittaan, ja totta kai heistä on tullut hyviäkin tuttuja. Joihinkin taloihin olen tehnyt 15–16 vuotta rehut. Positiivista on, että myös tuntemattomat soittelevat.

Säilörehu-urakoinnille on kysyntää varsinkin maitotiloilla.

– On tajuttu, kuinka tärkeää nurmi ja säilörehu ovat. Siihen on ruvettu panostamaan. Kun tilat kasvavat, myös nurmipinta-ala kasvaa. Mitä laadukkaampi sato on, sitä paremman tilin tila tekee. Ei sitä turhaan toitoteta, että nurmi on tärkeä tekijä lypsy- ja nautatiloille.

Korven asiakkaiden määrä on vakiintunut noin 15 tilaan. Asiakkaiden lukumäärää tärkeämpi mittari on kuitenkin urakoitavien peltoalueiden pinta-ala, yrittäjä kertoo.

Viime kesänä hän urakoi 15 tilalla, ja kesän mittaan peltohehtaareja kertyi 1 500.

Kun jonkin asiakastilan toiminta loppuu, Korpi ottaa usein uusia asiakkaita. Tuolloin korostuvat yhteydet oman alueen tilallisiin. Tieto hyvästä urakoijasta etenee asiakkailta eteenpäin.

Korpi tekee urakointia noin 30 kilometrin säteellä kotitilastaan. Yleensä hän hoitaa urakoinnin omalla koneketjullaan, mutta silloin tällöin hän käyttää asiakkaan omaa kalustoa, jos asiakas toivoo niin.

Maitotilan arki tuo käytännön rehuoppeja

Korpi ajaa silppuria itse, ja apuna hänellä on alihankkijoita. Aliurakoitsijoita on kärrykuskeina usein kaksi tai kolme, ja tarvittaessa myös niitto tulee aliurakoijalta. Yksi työntekijä hoitaa puolestaan karhotuksen.

Sopiva tahti urakoinnille on Korven mukaan 4–5 hehtaaria tunnissa. Silloin virta siilolle on tasainen, eikä vastaanottajalle tule kiire.

Jotta ketju kulkee jouhevasti, on urakoinnissa mukana olevien henkilöiden kyettävä keskustelemaan keskenään. Näin suunnittelu ja neuvottelut sujuvat helpommin. Myös aikataulutus on tärkeää, jotta työ hoituu järkevästi, Korpi vinkkaa.

Hän kertoo pyrkivänsä siihen, että hän itse ja asiakas ovat kumpainenkin tyytyväisiä lopputulokseen.

– Totta kai aina pitää pyrkiä parantamaan, vaikka kaikki olisi mennyt hyvin. Jälkimarkkinoinnista on huolehdittava myös. Tapaan soitella ja kysellä, millaista rehu on ja kuinka lehmät ovat lypsäneet.

Omakohtainen kokemus maitotilan rehukäytöstä on tuonut hyviä käytännön oppeja. Siitä on ollut apua työrutiinien hiomisessa.

– Kun on itselläkin lypsylehmiä, tietää, millaista hyvän rehun pitää olla.

Hänen mukaansa laadukas rehu on tehty ajallaan ja saatu ripeästi pellosta pois. Siinä on sopiva kosteus, ja se on puhdasta. Rehusilppu on pientä. Myös isäntien ja emäntien vastuulla olevalla lannoituksella on merkitystä lopputulokseen.

Oman kokemuksen lisäksi maatalouslehdet ja toiset tilalliset auttavat pysymään perillä rehualan uusimmista käänteistä.

Rehu-urakointi käynnistynee juhannuksen molemmin puolin

Kevät jäi monin paikoin kylmäksi, ja tänä vuonna Korpi käynnistelee rehu-urakointikautensa juhannusviikon tietämillä.

– Viime vuonna oltiin jo reilu viikko ennen juhannusta tehty rehuja tällä alueella. Nyt samoihin aikoihin ei ole kukaan tohtinut sanoa, koska aloitetaan.

Korpi pitääkin hieman epävarmana, ehditäänkö nurmesta saada tänä kesänä kolmea satoa. Se selviää kesän kuluessa.

– Vuodet eivät tosiaan ole veljiä, Korpi päättää.

Tuoreimmat
Kaikenlaisia huijareita
Kun tuntematon ihminen ottaa sinuun yhteyttä verkossa, kannattaa siihen suhtautua aina kriittisesti.
Kuka teillä maksaa kauppalaskun? Näin pariskunnat hoitavat raha-asiansa
Nina ja Taneli Sillantaan rahat ovat yhteiset, Mira ja Niko Ahjoniemi vastaavat kumpikin omista menoistaan. Kaksi pariskuntaa kertoo, mitä hyvää heidän erilaisista tavoistaan järjestää raha-asiat...
Seitsemän laihaa vuotta takana – onko vihdoin Nokian nousun aika?
90-luvulla suomalainen Nokia mullisti ihmisten tavan kommunikoida. Pitkään Suomi ja Nokia olivat matkapuhelinmarkkinoilla se suurin ja kaunein, mutta sitten tapahtui romahdus. Olisiko juhlavuoden...
Hirvi tuhoaa metsää syömällä – osaatko estää vahingot?
Vahva hirvikanta tuottaa metsänomistajille ja autoilijoille päänvaivaa. Kaksi asiantuntijaa arvioi nykytilannetta ja keinoja ennakoida hirvituhoja.