Vuosisadan Maisema – Albert Edelfelt: Maisema Beaulieusta

Taidenäyttelyssä Vuosisadan maisema kerrotaan Suomen itsenäisyyden satavuotista historiaa. Teokset ovat nähtävissä 20.3.2017 alkaen OP Vallilassa Helsingissä, mutta teoksia esitellään myös tällä sivustolla maisema kerrallaan.

Teos: Albert Edelfelt

Maisema Beaulieusta, 1886

öljy kankaalle, 32 x 49 cm

Albert Edelfelt (1854–1905) aloitti taideopintonsa Pariisissa Ranskan taideakatemiassa École des Beaux-Arts’issa vuonna 1874. Aikana, jolloin ulkoilmarealismista oli tulossa kuvataidetta mullistava suuntaus, ja impressionistiset teokset järkyttivät taideyleisöä 1870-luvun puolivälin jälkeisissä Salonkinäyttelyissä. Uusien realistisempien maalaustyylien jo vaikuttaessa loi Edelfelt sekä kansainvälistä että kotimaista mainetta ensin historiamaalauksillaan.

Teos Maisema Beaulieusta (1886) ei ole yhtä virallinen kuin monet yksityiskohtaiset historiakuvaukset. Se on selvästikin pieni, hetken huomiota vaatinut otos aurinkoisesta kesäpäivästä meren rannalla. Aivan kuin matkamuisto pitkiä aikoja Ranskassa viettäneen kosmopoliitin päiväkirjasta.

Ulkoilmarealismin elementit, voimakas valo ja varjo ovat mukana. Mielenkiintoiseksi maalauksen tekee sen autio tunnelma. Miksi alue on tyhjä? Ehkä taiteilija halusi maalauksen avulla tutkia juuri voimakkaan eteläeurooppalaisen valon vaikutusta ja hehkua vaalealla pinnalla. Teoksen arkkitehtoninen rajaus pakottaa valon pääosaan – ihmisiä tai muita yksityiskohtia ei tarvita.

Mitä Suomessa tapahtui tuohon aikaan?

Suomen talouskasvu vauhdittui viennin virkistyessä ja kotimaisen kysynnän kasvaessa. Myös Suomen taiteessa elettiin kultakautta. Suomalaisuusaate sai taiteilijoiden keskuudessa kannatusta 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä. Musiikissa ja kuvataiteessa heijastui kansainvälisten ihanteiden mukaisesti oman kulttuuriperinnön tutkimus. Taiteilijoista keskeisiä olivat Albert Edelfeltin ohella Eero Järnefelt (1863–1937), Akseli Gallen-Kallela (1865–1931), Pekka Halonen (1865–1933), ja Jean Sibelius (1865–1957). Naiset saivat Suomessa äänioikeuden vuonna 1906.

Mitä OPssa tapahtui tuohon aikaan?

Professori ja taloustieteilijä Hannes Gebhard (1864–1933) kutsui vuonna 1899 Pellervo-Seuran perustamiskokouksen koolle. Hän oli tutustunut osuustoiminnalliseen liikkeeseen Euroopassa ja uskoi, että suomalaisen maaseutuväestön elinolojen parantaminen koituisi koko yhteiskunnan eduksi. Osuuskassat perustettiin maatalouden luototusta varten. Osuuskassojen Keskuslainarahaston Osakeyhtiö perustettiin vuonna 1902, Palovakuutus-Osakeyhtiö Pohjola vuonna 1891.

Kirjoittaja on FT, OP Ryhmän Taidesäätiön taideasiantuntija ja näyttelyn kuraattori Teokset ovat nähtävillä OP Vallilassa, osoitteessa Gebhardinaukio 1, arkisin klo 9-17. Näyttely on avoinna yleisölle 20.3. alkaen, vapaa pääsy.

Sarjan ensimmäisessa osassa esiteltiin Hjalmar Munsterhjelmin Kevätvehreyttä -teos.

Tuoreimmat
Mitä sitten, vaikka robotit veisivätkin työmme?
On paljon asioita, joissa ihmiset ovat parempia kuin robotit ja tulevat olemaan jatkossakin. Katoavien työpaikkojen harmittelun sijaan olisikin hyvä keskittyä pohtimaan, miten saadaan uusia töitä...
Anna äänesi kuulua OP Turun Seudussa!
OP Turun Seudun omistaja-asiakkaille on tarjolla tänä syksynä monia vaikuttamisen paikkoja. Saat äänesi kuuluville edustajiston vaaleissa sekä omistaja-asiakasyhteisössä.
Omistaja-asiakas, vaikuta OP Turun Seudun joulun lahjoitusteemaan!
Liity mukaan omistaja-asiakasyhteisöön ja jaa hyvää mieltä kanssamme.
Turun Pohjola Sairaala harjakorkeuteen
Helsingintien varteen kohoava Turun Pohjola Sairaala valmistautuu avaamaan ovensa keväällä 2018.