Vapaaehtoiset herättivät Jalasjärven elokuvateatterin henkiin, nyt Kino on pitäjän sydän

Talkoovoimin pyörivä teatteri esittää sekä taide-elokuvia että kassamagneetteja. Remontti tuo taiteelle pian lisää tilaa.

Äänetön, rauhallinen kylänraitti. Lähikauppa, hammashoitola, kirjasto, jokunen tyhjä liikehuoneisto. Kesäisen alkuillan valo heijastuu rakennusten seiniin.

Jalasjärvi on kiireetön pikku pitäjä keskellä Etelä-Pohjanmaata. Siksi onkin todellinen yllätys, että täältä löytyy oma elokuvateatteri.

Kino Jalasjärven pieni ja hämärä aula henkii 1960-lukua. Popcorn tuoksuu, ja ainoa valo tulee lippukopista. Seinälle on kiinnitetty kesän uutuuselokuvien julisteita: Wonder Woman, Baywatch.

Aulassa istuskelee Marika Pihlaja, joka lepertelee parikuiselle Frans-vauvalleen. Lippukopin äärellä puuhastelee vauvan isä Marko Koivuniemi.

– Elokuvateatterin pyörittäminen on meille koko perheen harrastus. Tänään on Marikan työvuoro, Koivuniemi sanoo.

Marika Pihlaja kertoo olevansa teatterin sekatyöläinen, joka tekee vapaaehtoistyötä keskimäärin yhtenä iltana viikossa. Hän tilaa elokuvia, lataa niitä järjestelmään, myy lippuja ja käynnistää projektorin, kun elokuva alkaa.

Perhe Pihlaja–Koivuniemi kuuluu siihen 20 ihmisen porukkaan, joka muutama vuosi sitten päätti alkaa pyörittää Kino Jalasjärveä talkoovoimin.

Elokuvaperhe Marko Koivuniemi, Marika Pihlaja ja Frans Koivuniemi, pyörittää Kino Jalasjärveä vuorotellen noin 20 muun vapaaehtoisen kanssa. – Olemme kovia elokuvafaneja, Marko Koivuniemi sanoo.

Vanha teatteri herää henkiin

Samassa rakennuksessa aiemmin toiminut elokuvateatteri lopetettiin kannattamattomana vuonna 2005. Jalasjärveläisten oli totuttava katsomaan elokuvia kotisohvallaan.

Idea teatterin henkiin herättämisestä alkoi kyteä vuonna 2013 Aukusti-kulttuurifestivaaleilla. Erilaisia tapahtumia Etelä-Pohjanmaalla järjestävä Mikko Jokipii oli päättänyt, että vuosittain järjestettävään Aukustiin pitää saada esiintyjäksi Pertti Kurikan Nimipäivät ja että samalla esitettäisiin yhtyeestä kertova dokumenttielokuva Kovasikajuttu. Jokipii järjesti näytöksen vanhassa elokuvateatterissa.

Paikalliset elokuvaharrastajat, vanhan Kinon yrittäjä ja monet muut Jalasjärven yrittäjät alkoivat pohtia, voisiko teatterin herättää jollain tavalla henkiin. Haasteena oli muun muassa vanhan filmikelalaitteiston nykyaikaistaminen digitaaliseksi. Se maksaisi kymmeniä tuhansia euroja.

Uuden Kinon perustamiseksi järjestettiin joukkorahoituskampanja, jossa halukkaat saivat ostaa lippuja näytöksiin. Kampanjalla saatiin kasaan vain pari tuhatta euroa. Elokuvasäätiölle tehty avustushakemus kuitenkin tärppäsi: säätiö myönsi uusiin laitteisiin yli 30 000 euron avustuksen, ja lisäksi tukea saatiin teatterin tulevaan remonttiin.

Ensimmäinen uuden Kinon näytös järjestettiin joulukuussa 2013. Toinen Hobitti-elokuva näytettiin Jalasjärvellä minuutilleen samaan aikaan kuin muuallakin Suomessa, kello 0:01 tiistain ja keskiviikon välisenä yönä.

Liput Kino Jalasjärven näytöksiin maksavat 10–13 euroa.

Suureen maailmaan

Muutamassa vuodessa kino on alkanut kukoistaa uudelleen, ja meno on kuin suuren kaupungin elokuvapalatseissa. Uutuuselokuvat tulevat saman tien ensi-iltaan. Valkokankaalla on nähty baletti- ja oopperanäytöksiä, Oscar-gaala, ennakkonäytöksiä, yönäytöksiä ja vauvaystävällisiä leffoja. Ohjelmistoon mahtuu myös klassikoita, taide-elokuvia ja suuren yleisön mäiskintäsuosikkeja.

Digitekniikka on pienen teatterin pelastus: sen ansiosta uudet elokuvat voi ottaa ohjelmistoon heti, kun ne näkyvät teatterien tilausjärjestelmässä. Enää tarvitse odottaa, että filmikela kiertää kaikki Etelä-Pohjanmaan teatterit ja saapuu joskus kuukausien päästä Jalasjärvelle.

Näytöksiä Kinossa saattaa olla viisikin päivässä. Parhaina vuosina kävijöitä on kertynyt yhteensä 10 000. Asiakkaita käy myös ympäryskunnista, sillä lähimmät elokuvateatterit ovat kymmenien kilometrien päässä Kurikassa ja Seinäjoella. Suositut näytökset vetävät satakunta katsojaa.

Viimeistä istuinta myöten täynnä 134-paikkainen Kino oli silloin, kun siellä näytettiin Jalasjärvi-aiheisia kaitafilmitallenteita. Silloin käyttöön otettiin kaikki kiinteistöstä löytyvät tuolit – myös toimiston keinutuoli.

– Tässä ei ole kenenkään elanto kiinni, joten jokaista näytöstä ei tarvitse saada täyteen, Marika Pihlaja sanoo.

Elokuvalippu maksaa 10¬–13 euroa. Tuloilla katetaan tilojen vuokra, elokuvien esitysmaksut levittäjille, mainosjulisteet ja muut kulut. Tulos on Pihlajan mukaan plus miinus nolla.

– Jos ylimääräistä rahaa jää, pystymme näyttämään elokuvia, jotka eivät vedä paljoa katsojia.

Jarno Rantamäki ja lapset Minttu, 10, Mikko, 9, ja Milla, 13, tulivat katsomaan Pirates of the Caribbeanin. – Lapset myivät koulussa elokuvalippuja luokkaretkirahastoa varten, Jarno Rantamäki kertoo.

Joulupukki toi eläkeläisille leffaliput

Salin ovi avautuu, kun Kaikki kaikessa -elokuvan näytös loppuu. Ulos astelee kaksi muikeasti hymyilevää eläkeläistä.

– Hyvä kuva oli, kehuu Kyllikki Kivioja, 84.

– En kylläkään enää muista elokuvan nimeä. Tuo kaveri vain laittoi viestiä, että nyt mennähän. Olisi halunnut mennä jo eilen, mutta olin juuri tullut saunasta, niin en viitsinyt lähteä, Kivioja sanoo.

Anni Mäkinen, 70, nauraa Kiviojan jutuille.

– Olemme keskenämme anoppeja, eli lapsemme ovat keskenään naimisissa. Mukulat ostivat liput joululahjaksi, jotta pääsemme elokuviin, Mäkinen sanoo.

Mäkinen ja Kivioja iloitsevat kotipitäjän monipuolisesta elokuvatarjonnasta.

– En halua katsoa sotakuvia, action-kuvia enkä utopistisia kuvia. Tämä oli hieno rakkauselokuva. Sai hymyillä, Kivioja sanoo.

Anoppien puidessa elokuvaa autio kylänraitti herää eloon, kun seuraava satsi katsojia saapuu seikkailuelokuva Pirates of the Caribbeanin näytökseen. Moni tulee autolla, ja jopa yksi traktori ajaa parkkiin.

Lippuluukulle jonottaa myös Rantamäen perhe. Äiti, isä ja kolme lasta ovat saapuneet Luopajärven kylästä 12 kilometrin päästä. Varsinkin perheen lapset ovat innokkaita käymään elokuvissa.

– Olen ollut jo kolme kertaa elokuvissa tällä viikolla, kertoo kymmenvuotias Minttu Rantamäki.

Se ei olisi mahdollista, jos elokuviin pitäisi lähteä Seinäjoelle asti.

– Ja Seinäjoen teatteri on iso. Kino on hyvä, kun täällä on ystävällistä ja kodikasta. Täällä on myös enemmän tunnelmaa kuin kotona, koska elokuva näkyy isommalta näytöltä ja äänet ovat kovemmat.

Johanna Kriikkulan mielestä elokuvissa on mukava käydä vaikka arkena, kun teatteriin ei ole pitkä matka kotoa.

Toteutunut unelma

Aula hiljenee, mutta viime hetkellä sisään pujahtaa vielä yksi katsoja.

– Kun tällainen palvelu tänne saadaan, sitä pitää myös käyttää. Elokuvissa käyminen on pieni irtiotto lapsiperheen elämästä. Tämä on edullinen paikka käydä treffeillä miehen kanssa, Tarja Ahokas-Heikkilä sanoo.

Sali on puolillaan, karkkipussit rapisevat. Mainoksessa puhutaan Etelä-Pohjanmaan murretta. Tummanbeigeihin pehmeisiin penkkeihin on hyvä humahtaa.

Näytöksen jälkeen Marko Koivuniemi kertoo, että teatteri laajenee kesän lopussa vanhaan takahuoneeseen. Remontin jälkeen Kinossa on isompi valkokangas, parempia istuimia sekä invapaikkoja.

– Vanhat esiriput odottavat, että ne pääsevät käyttöön, Koivuniemi sanoo.

Koivuniemelle ja hänen puolisolleen Pihlajalle tulee vapaaehtoistyöstä hyvä olo. Varsinkin se ilahduttaa, että hommassa saa jakaa elokuvan iloa omalla kylällä.

– Kuuntelemme jalasjärvisten toiveita ja sitten teemme haluttujen elokuvien näkemisen heille mahdolliseksi, Pihlaja sanoo.

Unelmat ovat toteutuneet. Vanha teatteri pyörii vapaaehtoisvoimin paremmin kuin kukaan uskoi. Kun seuraava näytös alkaa, kylänraitilla on taas elämää.

Ryhdy vapaaehtoiseksi ja löydä oma tapasi auttaa, tai ilmoita kohde, jossa muut voivat auttaa: www.hiiop100.fi

Tuoreimmat
Maksullinen korkokatto vai turvaa säästöistä? Löydä sinulle sopivin tapa varautua korkojen nousuun
Asuntolainan viitekorko on ollut vuosia poikkeuksellisen matalalla. Näillä neljällä tavalla lainanmaksaja voi varautua jossain vaiheessa edessä olevaan nousuun.
Mikä ihmeen MiFID II ja miten se vaikuttaa säästämisen ja sijoittamisen asiointiisi?
Uuden sääntelyn voimaantulon tarkoituksena on asiakkaan etu: parantaa sijoittajan suojaa koko toimialalla. Toimintatapamme OPssa ovat laajalti uuden sääntelyn mukaisia jo nykyisin.
Suomesta maailman napa
Miksei talouspolitiikassa kannattaisi unelmoida isosti? Suomella on edellytykset vaikka maailman navaksi. Tähän on yllättävän hyvät mahdollisuudet.
Luomua vai tarjoustuotteita? Näin kahden perheen erilaiset valinnat näkyvät kauppalaskussa
Helsinkiläinen Jenni Villa ja Tamperelainen Nelli Pirhonen perheineen pitivät kirjaa ruokamenoistaan. Molemmat yllättyivät siitä, kuinka paljon syömiseen meni rahaa.