Oma Maa -ruokaosuuskunta haluaa syödä sen, mitä itse tuottaa

Kumppanuusmaatalous tuo kuluttajat nimensä mukaisesti tuottajien kumppaneiksi jakamaan sadon sekä viljelyyn liittyvät voitot ja riskit. Näin on tuusulalaisella Lassilan tilalla, jossa toimivaan Oma Maa -ruokaosuuskuntaan kuuluu kymmenpäisen tuottajajoukon lisäksi yli satakunta ruokajäsentä.

Oma Maan jäsenet maksavat sato-osuudestaan ennakkoon, ja saavat sitä vastaan hakea tilalta viikoittain yhden hengen tarpeita vastaavan ruokakassin: tuoreita kasviksia, kuivatuotteita ja ajoittain myös hedelmiä ja marjoja.

Osuuskunnan tavoitteena on tuottaa ruoka jäsentensä pöytään mahdollisimman luonnonmukaisesti ja ekotehokkaasti.

Tuottajajäsen Ulla Pulkka kertoo, että toiminnan taustalla on ajatus sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästä ruoantuotannosta ja tavasta elää.

– Meitä ajaa halu muuttaa ruokajärjestelmää ja maailmaa kestävämpään suuntaan ja luoda sellaisia paikallisia tapoja elää, jotka ympäristökin kestää.

Päivittäin Lassilan tilalla työskentelee kolme viljelijää, minkä lisäksi töitä tehdään talkoovoimin.

– Suomessa on vaikea elää viljelijänä, varsinkin kun koittaa tehdä sen ekologisesti. Haluamme, että toimintamme on sosiaalisesti kestävää niin, että viljelijäkin saisi työlleen reilun korvauksen. Mikäli Suomessa ajetaan ruoantuotanto alas, olemme pulassa sitten, kun muualta ei enää voidakaan tuoda tänne ruokaa kuivuuden lisääntyessä. Paikallinen ruokaomavaraisuus on avain ekologisemman elämän lisäksi turvatumpaan tulevaisuuteen.

Satokassi ohjaa ekologiseen kuluttamiseen

Ruokajäseneksi voi hakea kuka vain, eikä jäsenyys velvoita kuin hakemaan viikoittaisen satokassin joko osuuskunnan tilalta Tuusulasta tai Helsingin Kalliossa toimivasta kahvilasta.

Satokasseihin jaetaan kulloinenkin sato, suuri tai pieni. Talvisin, kun tuoresatoa ei ole, kassista löytyy kuivatuotteita, esimerkiksi papurouhetta, itse valmistettuja jatkojalosteita, kuten hernefalafeleja, kaurajogurtteja sekä juureksia.

– Ajattelemme, että ihmisten pitäisi syödä sen mukaan, mitä milloinkin pystytään tuottamaan. Tilalla pystymme tuottamaan koko ruokaympyrän kattavaa ravinteikasta ruokaa: proteiininlähteitä, kuten palkokasveja, viljoja, kasviksia, hedelmiä ja marjoja, Pulkka kertoo.

Osuuskunnan sivuilta löytyy yksinkertaisia reseptejä, jotta ruoanvalmistus kauden raaka-aineista on helppoa.

– Moni on kiitellyt kassin helpottavan arkea, kun ruokaa ei tarvitse itse miettiä, ja syö automaattisesti monipuolisesti ja ekologisesti. Samalla satokassi auttaa löytämään kotimaisia vaihtoehtoja tuontituotteille.

Mutta mikä kumppanuusmaatalous?

Kumppanuusmaatalous, jota ruokaosuuskunnat harjoittavat, on Luomuliiton toiminnanjohtaja Elisa Niemen mukaan levinnyt Suomessa jo useammalle alueelle.

Kumppanuusmaatalouden ytimessä on se, että kuluttaja lähtee jakamaan tuotannon taloudellista riskiä eli maksaa sato-osuutensa etukäteen tai pidemmälle vietynä osallistuu vaikkapa tilan koneinvestointiin, kertoo Niemi.

Suomalaiset ovat alkaneet havahtua siihen, että ruoantuottajiemme kanssa täytyy löytää reilumpia yhteistyökuvioita. Toisaalta kuluttajat haluavat yksinkertaisesti tietää, mistä heidän ostamansa ruoka tulee.

Monille on mielekästä myös osallistua esimerkiksi talkoiden kautta – laittaa sormet multaan ja tehdä jotakin konkreettista ruokansa eteen, vaikka toimistotyön vastapainoksi. Ulla Pulkka vahvistaa tämän.

– Meillä talkootyö ei ole pelkkää pellossa rämpimistä, vaan syömme, saunomme ja vietämme aikaa yhdessä, ja halutessaan tilan aitassa voi päivän päätteeksi yöpyä. Moni kokee rentouttavana, kun saa viettää päivän luonnon keskellä ja tehdä vaihteeksi jotain konkreettista, Ulla Pulkka kertoo.

Ruokaosuuskuntia Suomessa:

Osuuskunta Oma Maa

Herttoniemen ruokaosuuskunta, Helsinki/Vantaa

Juurikas, Jyväskylä

Lahden Ruokaosuuskunta

Livonsaaren osuuspuutarha

Tuoreimmat
Tapaa OP Helsinki kesän tapahtumissa
Tapaa OP Helsinki kesän tapahtumissa
OP Helsingin kumppanitapahtumiin kuuluvat viime vuoden tapaan kaupunkikulttuuri- ja musiikkifestivaali Flow Festival, junioripelaajien jalkapalloturnaus Helsinki Cup ja tubettajatapahtuma Tubecon.
Permanent på stugan
Permanent på stugan
Paret Lyytikäinen flyttade till stugan för fjorton år sedan, Hannu Hyvärinen förbereder för närvarande sin egen flytt. En ändring av användningsändamålet för en fritidsbostad kräver samarbete med...
Alkuvuosi jakoi yhtiöt Helsingin pörssissä selviin voittajiin ja häviäjiin
Alkuvuosi jakoi yhtiöt Helsingin pörssissä selviin voittajiin ja häviäjiin
Maailmantalous on ollut yhä kasvu-uralla, ja loppuvuoden kehitys näyttää vielä samansuuntaiselta. Helsingin pörssissä hajonta alkuvuoden tuloskehityksessä on ollut suurta.
Henri Alen: "Tuhlaajapuoli näkyy ruokakaupassa"
Henri Alen: "Tuhlaajapuoli näkyy ruokakaupassa"
Kokki Henri Alén on joskus pienissä hankinnoissa naurettavan säästeliäs.

OP sosiaalisessa mediassa