Komiikkakouluttaja opettaa pomoille, miten hauskuus parantaa firman tulosta – eikä siihen tarvita edes vitsejä

Stand up -koomikko Heikki Multasen koulutuksissa näytellään konflikteja ja analysoidaan sähköpostiviestejä. Koomikoista on viimein tullut Suomessakin salonkikelpoisia.

Kuka?

Jos joku on välttänyt yksitoikkoisen uraputken, se on Heikki Multanen.

35-vuotiaan jyväskyläläisen CV on jännittävää luettavaa. Stand up -koomikko, tuottaja, koodari, myyjä, bussikuski, sirkuskouluttaja, esimies. Multanen on sukupolvensa esimerkillinen edustaja, pätkätyöstä ja ammatista toiseen kulkenut freelancer. Hän on tehnyt viidessätoista vuodessa monen ihmisen urat.

Multasen viimeisin titteli kouluttaja sisältää oikeastaan kaiken, mitä hän on aiemmin tehnyt. Mutta hänpä ei ole mikä tahansa liikkeenjohdon konsultti.

Multanen auttaa johtajia, työntekijöitä ja työyhteisöjä ratkomaan ongelmia komiikan keinoin.

Mitä?

Komiikkakoulutuksen tavoite on parantaa työpaikan henkeä niin, että syntyy taloudellista tulosta.

− Tämä voi kuulostaa kauhealta konsulttipuheelta, mutta haluan auttaa ihmisiä ottamaan potentiaalinsa käyttöön, Multanen sanoo.

Komiikan keinojen käyttäminen ei tarkoita vitsien kertomista vaan analyysia, tilanteiden purkamista. Opetellaan tunnistamaan toisten tunteita ja mekanismeja, joilla ihmiset toimivat. Käännetään rooleja päälaelleen: miltä esimiehestä tuntuisi, jos hän olisikin alaisensa asemassa?

− Minulla on selkeä perusviesti: katsotaan toista puolta. Huumorikin yleensä syntyy siitä, että asiat pannaan ylösalaisin.

Yksi koulutusten tavoite on, että työyhteisö huomaa nekin ihmiset, jotka eivät välttämättä näytä taulukoissa tuottavimmilta.

− Usein työpaikalla on tsemppareita, jotka tekevät ihmeitä tiimin dynamiikalle yksinkertaisesti auttamalla toisia.

Kun työntekijä kokee, että hänen osaamistaan ja työpanostaan arvostetaan, hän sitoutuu ja näkee enemmän vaivaa yrityksen eteen, Multanen toteaa.

Miten?

Koomikon työpajoissa voidaan esimerkiksi panna kaksi osallistujaa näyttelemään jotakin työyhteisön tyypillistä konfliktitilannetta. Muille annetaan valta ohjata keskustelun kulkua: millaisella äänensävyllä puhutaan, millaisia eleitä käytetään, missä järjestyksessä asiat esitetään.

Tällä tavoin ihmiset pääsevät tarkastelemaan hankalia tilanteita ulkopuolelta. Samaan tapaan ammattikoomikot katsovat omia esityksiään nauhalta jälkikäteen, analysoivat ja purkavat paloiksi.

Myyntikoulutuksissaan Multanen taas on laittanut osallistujat keksimään uusia, mielikuvituksellisia tuotteita ja vastaamaan niitä koskeviin älyttömiin kysymyksiin. Kun ihmiset uskaltavat olla hassuja ja nauraa, työpaikasta tulee hauskempi ja ilmapiiristä turvallinen.

Kun koulutettavana on esimiehiä, Multasen missio on tehdä numeroista ihmisiä. Hänen mielestään Suomessa johdetaan liikaa exceleillä. Keskijohtoon saattaa päästä ilman koulutusta tai ymmärrystä ihmisten johtamisesta.

− Työhyvinvoinnista kyllä puhutaan, mutta se voi jäädä sanahelinäksi. Suomessa on paljon huonoa, menneisyyteen jämähtänyttä numeroilla johtamista. Hoetaan tuottavuutta, mutta ei mietitä, mistä se syntyy.

Multasen mielestä tuottavuus ei kasva ruuvia kiristämällä vaan muuttamalla työyhteisö sellaiseksi, että sen jäsenet haluavat tehdä tulosta.

− Oikeasti menestyvät yritykset ovat niitä, joissa työntekijöistä pidetään huolta ja ongelmiin puututaan ajoissa, Multanen sanoo. Hän mainitsee Supercellin ja Varustelekan, joiden luovuuteen kannustava työkulttuuri näkyy ulospäinkin esimerkiksi työntekijöiden someviestinnän kautta.

− Varusteleka on hyvä esimerkki siitä, ettei yrityksen tarvitse ottaa itseään liian vakavasti. Firma ja sen viestintä voivat olla rentoja ja humoristisia.

Koulutuksessa saatetaan käydä läpi esimerkiksi sitä, millaisia sähköpostiviestejä pomo lähettää alaisilleen. Koomikon mukaan viestintä on harmittavan usein sellaista, että työntekijä todella tuntee sen tulevan ylhäältä alaspäin: nyt on päätetty näin, teidän on vain toteltava.

− Mitä jos pomo kysyisikin työntekijöiltä, miten he ratkaisivat asian?

Kun harjoituksissa annetaan valtaa niille, joilla sitä ei aiemmin ole ollut, kaikki alkavat ymmärtää toisiaan paremmin.

Multanen myös opettaa johtajia vastaanottamaan kritiikkiä. Siihen jos johonkin tausta stand up -lavoilla pätevöittää: Koomikko tarkkailee jatkuvasti yleisön reaktioita, analysoi toimintaansa ja muuttaa esitystään palautteen perusteella.

− Kritiikille on yleensä syy. Esimies ei saa ikinä ajatella, että ’noi nyt vaan on valittajia’.

Miksi juuri nyt?

Stand up -koomikot on alettu ottaa Suomessa vakavasti vasta viime vuosina. Nyt he käsikirjoittavat suosittuja tv-ohjelmia, kuten Ylen Noin viikon uutisia, ja osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Narreista on tullut uskottavia analyytikkoja.

Samaan aikaan kun koomikkojen status on noussut, myös osaavia konsultteja on Multasen mukaan alettu arvostaa enemmän.

− Höpökonsulteista ollaan pikkuhiljaa pääsemässä eroon, Multanen sanoo.

− Olen istuskellut koko työurani erilaisissa koulutuksissa, joista suurin osa ollut aivan diipadaapaa. Nyt laatu on noussut. Esimerkiksi Ilmarisella ja Trainers’ Housella on tätä nykyä aivan timanttisia konsultteja.

Aika on kouluttaja Multasen kannalta muutekin otollinen. Monissa yt-neuvotteluja käyvissä yrityksissä kaivataan apua hankaliin tilanteisiin. Muutoksen keskellä tarvitaan uusia keinoja työilmapiirin parantamiseen ja myynnin lisäämiseen.

Multanen on kouluttanut esimiesten lisäksi myös asiakaspalvelijoita ja tutkijoita. Palaute on ollut hänen mukaansa erittäin myönteistä.

Komiikkaan pohjautuvaa koulutusta ja konsultointia on tarjolla vielä vähänlaisesti. Koomikko-juontaja Ali Jahangiri on tehnyt hieman vastaavia hommia.

− Jahangiri on ollut esikuvani muutenkin. Hän on näyttänyt, mitä kaikkea komiikalla voi tehdä.

Heikki Multasella on stand up -keikkoja ympäri vuoden, mutta ne tuovat hänelle – kuten useimmille hänen suomalaisille kollegoilleen – täyden elannon vain pikkujoulusesongin ajan. Kouluttajana hän saa työskennellä komiikan parissa kaikkina vuodenaikoina.

Multanen kouluttaa sekä suomeksi että englanniksi, joten potentiaaliset markkinat ovat laajat. Kun hän oli puhumassa antropologian laitoksella Tanskan Århusissa, yliopiston henkilökunta innostui niin, että uudesta keikasta sovittiin pian tapahtuman jälkeen.

Erityisesti Multanen nauttii tieteentekijöiden kouluttamisesta.

− Tutkijan työssä pitää pystyä kääntämään asiat ympäri ja katselemaan niitä naiivisti, ilman ennakko-oletuksia. Siihen tarvitaan työkaluja, joita komiikka voi antaa.

Paloittele palaute – komiikkakouluttaja opettaa pomoille kritiikin vastaanottamista

Tuoreimmat
Oi aikoja, oi tapoja - high yield markkinan ilmiöitä
"Hey, is everybody out there nuts?" Kysyy Gordon Gekko puheessaan yliopistonuorille Wall Street, Money Never Sleeps -elokuvassa. Sama tulee välillä mieleen kun katsoo high yield -markkinaa ja...
Lohen fileointi – näin käytät kalan kokonaan
Lohifile, medaljongit ja kalaliemi – tee kaikki nämä yhdestä kokonaisesta lohesta ja säästä rahaa.
Suunnittele työuran jälkeinen elämäsi – lue eläköitymisvalmentajan vinkit
Piilaakso ei ole vain nuoria startup-yrittäjiä. Teknologialaaksoa rakentamassa olleet ovat nyt eläkeläisiä, jotka toteuttavat unelmiaan ja tekevät asioita, mihin työelämässä ei ollut aikaa. Kaiken...
Rahat kaverin tilille saman tien? Näin se onnistuu
Miten puhelinnumerolla maksaminen oikein toimii? Missä tilanteissa Siirto-palvelua kannattaa hyödyntää? Entä onko se nyt varmasti turvallista ja helppoa?