Älä heitä tölkkejä luontoon – Vahingot voivat olla tuhoisat

Pellolle heitetty metallitölkki on naudoille hengenvaarallinen uhka. Nuoren Macy-lehmän kohtalo on vältettävissä viemällä roskat niille kuuluviin paikkoihin.

Keväällä Vaalassa sijaitsevalla Leinolan Maidon tilalla koettiin ikävä tilanne. Tilan nuori lehmä Macy menehtyi äkillisesti, ja syyksi arveltiin rehun sekaan pellolta päätynyttä silppuuntunutta metallitölkkiä.

Tilan isäntä Tapio Leinonen kirjoitti tapauksesta Facebook-päivityksen, joka levisi vapun alla laajalle yleisölle.

– Ajattelimme, että jos nyt joku havahtuisi ajattelemaan, että enpä heitäkään tölkkiä, vaan vien sen pois. Tätä viestiä kannatti lähettää. Päivitys on kerännyt 1,4 miljoonaa feedi-näyttöä, ja se on avattu melkein 800 000 kertaa.

Tarkkaa arviota siitä, kuinka paljon nautojen kuolemia roskaaminen aiheuttaa, ei ole. Niille ei tehdä varsinaista kuolinsyyntutkimusta, ellei menehtymisen arvioida johtuneen eläintaudista.

– Virallisesti todennettuja tapauksia ei ole, koska niitä toimitetaan hyvin harvoin Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan, Leinonen kertoo.

Siksi täyttä varmuutta ei ole siitä, että juuri rehun sekaan päätyneet tölkinpalaset tai muut roskat olisivat koituneet eläimen kohtaloksi. Tiloilla on kuitenkin tuntumaa roskaamisen aiheuttamista vaaroista.

– Itselle ja kollegoille on sattunut näitä tapauksia. Ruokintapöydältä on löytynyt silppuuntuneita tölkinkappaleita, ja kas kummaa, on saattanut lehmä tai kaksi mennä.

Lehmän menetys on suuri takaisku

Kun lypsävä lehmä menehtyy äkillisesti, se tarkoittaa tuottajalle paitsi tulojen myös työkaverin menetystä.

– Jos puhun oman tilan numeroilla, niin meillä keskimääräinen tuotos on hieman päälle 11 000 litraa vuodessa per lehmä. Se tietenkin vaihtelee, on parempiakin ja huonompia tuloksia. Tällä maidon hinnalla yksi lehmä tuottaa vuodessa noin 4 500 euron liikevaihdon.

Vasikan kasvatus lehmäksi kestää kaksi vuotta. Se maksaa Leinosen mukaan yhteensä noin 1 500 euroa. Vie siis aikaa ennen kuin lehmä niin sanotusti maksaa takaisin ensimmäisten vuosien kasvatuksensa.

Menehtynyt Macy-lehmä oli vielä nuori, ja se oli poikinut kerran. Tuotannossa se oli ollut vasta 3–4 kuukautta.

Liikevaihdon menetyksen lisäksi osalla lehmistä on paljon jalostusarvoa. Sitä ei voi Leinosen mukaan mitata rahassa.

Hänen tilallaan on noin 160 lehmää, ja jokainen on arvokas – eikä ainoastaan euromääräisesti.

– Vaikka meilläkin on paljon lehmiä, kaikilla on nimet ja tiedämme karjanhoitajan kanssa, kuka kukin on. Moni kysyy, miten ne voi tietää. Mutta kyllähän sitä työkaverit tuntee.

Jokainen liian aikaisin lähtevä lehmä on Leinosen mukaan liikaa.

– Jokaisella lehmällä on merkitystä, oli karja sitten iso tai pieni.

Helposti piiloutuva uhka

Entä miksi pellolle heitetty tölkki on niin vaarallinen? Kun pelloilta kerätään rehusato, se voi silpoutua teräviksi palasiksi, jotka päätyvät lehmien syötäväksi rehun mukana.

– Ensiksi heinä niitetään, sen jälkeen se ajetaan karhottimella ja haravoidaan laajalta alueelta yhdelle isommalle pötkölle. Heinä on sen verran sakeaa, ettei voi nähdä, mitä siellä on. Sitten karhe ajetaan silppurilla. Meillä tehdään 20–40 millin paksuista pätkää. Siinä voi kuvitella, minkä näköinen se tölkki on.

Leinosen reilun 200 hehtaarin peltoalalta kerätään talteen kaksi tai kolme rehusatoa kesässä. Tölkit voivat tehokkaasti maastoutua pitkään heinikkoon. Korjuukoneissa on metallinpaljastimet, jotka auttavat korjaamaan rautaiset esineet pois. Ne eivät kuitenkaan Leinosen mukaan tunnista alumiinisia tölkkejä tai esimerkiksi pleksiä ja pölykapseleita.

Lehmät eivät valikoi syömisiään, vaan ne saattavat syödä myös rehun seassa kulkeutuvia tölkin palasia. Vahingot voivat olla suuret. Esimerkiksi sikatiloilla ei ole vastaavia tapauksia, koska siat syövät Leinosen mukaan pitkälti viljoja.

– Käsittelemme päivässä erilaisia rehuja yli 20 tonnia. Rehujen seulonta on käytännössä mahdotonta.

Pelloilta kerättävä säilörehu säilyy noin vuoden ajan, samoin sen sekaan päätyneet roskat.

Vie roskat mukanasi – Siten turvaat eläinten hyvinvoinnin

Kaikkein roskaisimpia paikkoja ovat Leinosen mukaan suurten autoteiden varret.

– Omat peltomme eivät ole vilkkaiden teiden varressa, vaan tässä kulkee kylätie. Kaverilla Etelä-Pohjanmaalla on tila ja isot pellot 8-tien varressa, joka menee Seinäjoelta Vaasaan. Hän kertoi tänä keväänä keränneensä 300 metrin matkalta kolme ruokakaupan kassillista pelkästään tölkkejä.

Myös erilaisten tapahtumien yhteydessä tölkkejä voi päätyä pelloille. Leinonen toivoisikin, ettei roskia heitettäisi luontoon. Jos tölkkiä on kuljettanut mukanaan, sen jaksaa viedä pois.

OP sosiaalisessa mediassa