Säästävätkö suomalaiset liian vähän?

Henna Mikkonen
Henna Mikkonen

Ekonomistina OP Ryhmässä. Talousasiat ihmisten näkökulmasta ovat lähellä sydäntäni.

Joka kolmas kotitalous uskoo, ettei se selviäisi reilun 1000 euron yllättävästä menosta. Kuinka paljon kotitalouksilla keskimäärin on säästössä, ja onko se riittävästi?

Henna Mikkonen
Henna Mikkonen

Ekonomistina OP Ryhmässä. Talousasiat ihmisten näkökulmasta ovat lähellä sydäntäni.

Suomalaisten kotitalouksien säästämisaste oli useamman vuoden miinuksella ja samaan aikaan velkaantumisaste nousi. Tämä on kirvoittanut keskusteluja siitä, elävätkö kotitaloudet yli varojensa. Tuoreimmat tilastot kertovat tosin säästämisasteen kääntyneen taas positiiviseksi ja OP:n ekonomistien ennusteen mukaan se myös pysyy plussalla ainakin lähiajat. Viime aikojen myönteisestä kehityssuunnasta huolimatta on hyvä hetken miettiä, säästävätkö suomalaiset riittävästi.

Tilastojen tulkinta ei ole ihan helppoa

Kun puhutaan säästämisasteesta, tarkoitetaan Suomessa yleensä ns. nettosäästämisastetta. Siinä säästöksi lasketaan kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen ja kulutuksen erotus. Lopuksi nämä säästöt jaetaan vielä kotitalouksien käytettävissä olevilla tuloilla. Laskennassa kotitalouksien tuloista vähennetään kuitenkin ns. poistot. Tämä on laskennallinen erä, jonka on tarkoitus kuvata pääosin asuntojen kulumista. Tämmöistä poistoerää ei toki yksittäinen kotitalous omassa taloudessaan mieti.

Mikäli nettosäästämisasteen sijasta katsottaisiinkin bruttosäästämisastetta, josta poistoja ei ole vähennetty, olisi kotitalouksien säästämisaste reippaasti positiivinen.

Eurooppalaisessa vertailussa suomalaisten säästämisaste on Euroopan keskiarvoa matalammalla tasolla. Kansainväliset vertailut tuovat tulkitsijalleen lisähaasteista, sillä esimerkiksi maiden erilaiset eläkejärjestelmät tai julkisten palveluiden määrä vaikuttavat säästämisasteeseen ja hankaloittavat vertailuja. Myös väestön ikärakenne voi vaikuttaa; olisi luonnollista, että väestön vanhetessa (kuten Suomessa) kotitaloudet alkavat käyttää säästöjään, mikä laskisi säästämisastetta. Empiirinen evidenssi ei tosin tätä oletusta kovin vahvasti tue.

Mutta jottei tämä kirjoitus mene ihan tilastolliseksi saivarteluksi, kiteytettäköön viesti: yleisesti käytetty mittari nettosäästämisaste ei suoraan kerro, paljonko suomalaiset oikeasti säästävät riihikuivaa rahaa. Käsite pitää sisällään tilastollisia määrittelyjä, epäilemättä fiksusti rakennettuja, mutta yksittäisen kotitalouden näkökulmasta epäintuitiivisia. Voisi kuitenkin todeta, että eurooppalaisessa vertailussa suomalaiset eivät kuitenkaan näyttäydy kovinkaan säästeliäänä kansana, jos eivät toki tuhlarinakaan.

Entä mitäpä muut tilastot kertovat?

Samaan aikaan kun säästämisaste on ollut pakkasella, ovat kotitalouksien rahoitusvarat kasvaneet ja kasvaneet lisäksi velkoja nopeammin. Rahoitusvaroihin lasketaan mm. talletukset, osake- ja korkosijoitukset, rahastot, vakuutussäästöt yms. Kotitaloudet ovat siis vaurastuneet, mikä on hyvä uutinen. Kun kotitaloudella on kertyneitä säästöjä, toimivat ne puskurina yllättäviä menoja varten, tuovat turvaa ja mahdollistavat unelmien toteuttamisen.

Puskureissa suomalaisilla kotitalouksilla on isoja eroja. Jos kotitalouksilta itseltään kysytään, 40 % kotitalouksista sanoi tuoreimmassa tilastossa vuonna 2017, ettei heillä jää rahaa säästöön. Joka kolmannes kotitalous uskoi, että se ei selviäisi reilun 1000 euron yllättävästä menosta.* Nämä luvut ovat mielestäni aika suuria ja antavat jo viitteitä siitä, että kotitalouksien tilanteet ovat kovin erilaisia.

Tilastokeskuksen varallisuustutkimuksen mukaan kotitalouksilla on rahoitusvaroja keskimäärin reilut 63 000 euroa. Sillä ei vielä välttämättä rahoiteta toivottua elintasoa koko eläkeajaksi, mutta mukavan kokoinen potti se kuitenkin on. Keskiarvon taakse kätkeytyy kuitenkin monenlaisia todellisuuksia ja varallisuus on jakautunut epätasaisesti.

Vähävaraisimmalla 10 %:lla kotitalouksia on rahoitusvaroja keskimäärin reilut 300 euroa. Tämä on siis keskiarvo, eli osalla on selvästi vähemmänkin. 300 euron puskuri ei tuo kauheasti turvaa yllättäviä menoja varten. Varakkaimmalla 10 %:lla kotitalouksia varoja löytyy vajaat 130 000 euroa. Varakkaimmalla yhdellä prosentilla potti nousee jo yli 800 000 euroon.

Valistunut arvioni onkin, että osa suomalaisista säästää aivan liian vähän ja osalla säästöjä on kertynyt mukavasti. Törmääpä pankissa työskennellessä niihinkin, joiden toivoisi jopa säästävän vähemmän ja nauttivan enemmän kerätyn varallisuuden mahdollistamista asioista. Kukin tyylillään, mutta kannustan jokaista kotitaloutta kerryttämään sen verran puskuria omaan talouteen, etteivät yllätysmenot heti sysää taloutta ongelmiin. Myös eläkeaikaan varautuminen on iso teema, jota kannattaa vakavasti miettiä, jos haluaa säilyttää elintasonsa eläkeaikana. Säästöt lisäksi mahdollistavat monen unelman toteuttamisen – mikäs sen mukavampaa?

*Tilastokeskus: Tulonjakotilasto 2017

OP sosiaalisessa mediassa