Yritysmaailman valtamerialukset selviävät koronamyrskystä satamaan

Katja Keitaanniemi
Katja Keitaanniemi

Toimitusjohtaja, OP Yrityspankki

Koronakriisi keinuttaa taloutta ennennäkemättömällä tavalla. Se on iskenyt ensimmäisenä palveluihin, ja epidemiaa rajoittavat toimet ovat pysäyttäneet tavallisen kuluttamisen. Keskustelua on käyty paljon välittömään kriisiin joutuneista yrittäjistä ja pk-yrityksistä, mutta myös vientialojen suuryritykset saavat ison iskun, osin kysynnän ja osin tuotantoketjujen ongelmien vuoksi.

Katja Keitaanniemi
Katja Keitaanniemi

Toimitusjohtaja, OP Yrityspankki

Koronakriisiä leimaava epävarmuus on saanut lähes kaikki Suomen suuret pörssiyhtiöt antamaan tulosvaroituksen ja vetämään ohjeistuksensa takaisin viime viikkojen aikana. Uusia ennusteita ei ole annettu, mutta nyt käynnistyvä vuoden ensimmäisen kvartaalin tuloskausi tuo tilannekuvaan kaivattua kirkkautta, kun useat yritykset päivittävät näkymänsä.

Poikkeuksellista kriisiä seuraa poikkeuksellinen tuloskausi. Tavallisissa olosuhteissa toimialat voidaan jakaa defensiivisiin ja syklisiin sen mukaan, miten herkkiä ne ovat taloussuhdanteille. Nyt kriisin luonteesta johtuen perinteinen jako ei päde, ja vaikutukset jakautuvat epätasaisesti eri toimialoille.

Esimerkiksi terveyspalveluyhtiöt, joiden kysyntä on yleensä suhdanteesta riippumatta hyvin vakaata, kärsivät nyt asiakaskadosta. Ihmiset eivät kevyin perustein halua käydä lääkärillä ja muun muassa suunterveyden ja ei-kiireellisten palveluiden kysyntä on laskenut.

Kriisin poikkeuksellisuudesta kertoo myös se, että useilla teollisuusyhtiöillä toiminta pyörii vielä kohtuullisesti, vaikka tyypillisesti kasvun hyytyminen heijastuu niihin nopeasti. Teollisuudessakin korona on iskenyt ensimmäiseksi palveluihin, kuten huoltotoimintaan. Se on tavallisesti tukijalka, johon yhtiöt nojaavat taantumassa uuslaitemyynnin tyrehtyessä. Nyt huollot ovat kuitenkin pysähtyneet sosiaalisten kontaktien ja liikkumisen rajoitusten takia.

Vain muutamat toimialat uivat kriisin myötävirrassa. Lisääntynyt kotona oleskelu, tarve virikkeille ja kasvanut dataliikenne siivittävät operaattoreita ja peliteollisuutta. Myös päivittäistavarakauppa on harvoja kriisissä pärjääviä toimialoja. Toistaiseksi toimitusvaikeuksia on ollut vain vähän ja hankinta on lähes normaalia.

Palveluihin iskevässä kriisissä Suomi on muihin vastaavan elintason maihin verrattuna hieman poikkeavassa asemassa, sillä pörssimme painottuu voimakkaasti investointitavaroiden valmistukseen ja meillä palvelualat ovat aliedustettuja. Siksi suhdanteet ovat usein iskeneet Helsingin pörssiin erityisen voimakkaasti, mutta tällä kertaa tilanne voi olla toinen.

Helsingin pörssin erityispiirteenä on myös se, että valtaosa yhtiöistä tekee tuloksensa Suomen rajojen ulkopuolella. Useimpien yhtiöiden toiminta on globaalia, ja talouden sulkutoimet painottuvat ja ajoittuvat hieman eri tavalla eri puolilla maailmaa. Se on tässä tilanteessa osittainen helpotus.

Suuryritystenkin kohdalla olennaisin kysymys on, kuinka kauan kriisi vielä kestää. Mitä lyhyemmäksi se jää, sitä pienemmät ovat myös menetykset. Suomalaiset pörssiyhtiöt ovat pääosin hyvässä kunnossa ja niiden taseet vahvoja. Kevään aikana on odotettavissa kovaakin merenkäyntiä, syysmyrskyistä puhumattakaan, mutta olen toiveikas ja uskon, että niistä varmasti selvitään.

Blogi on osa Puhalletaan yhteen Suomeen -teemaa, jolla OP haluaa tukea yrityksiä poikkeustilanteen aikana, kiinnittää huomiota yritysten tärkeään merkitykseen yhteiskunnassa ja kannustaa muitakin toimimaan paikallisten yritysten puolesta. Tutustu teemasivuihin, jonne on koottu OP:n tukitoimet, helpotukset, ohjeet ja vinkit yrityksille.

OP sosiaalisessa mediassa