Yhä useampi suomalainen on nyt töissä – Hyvä työllisyyskehitys saattaa kuitenkin hidastua pian

Oletko 55-vuotias ja työskentelet terveysalalla? Sinulla on todennäköisesti ollut viime aikoina paljon töitä. Suomen Pankki kuitenkin ennustaa, että uusia työpaikkoja syntyy jatkossa Suomeen yhä vähemmän.

Ensin hyvät uutiset: Vuoteen 2020 mennessä Suomen työttömyysaste pienenee ja työllisyysaste nousee. Yhä useampi suomalainen on siis töissä. Suomen Pankki arvioi kesäkuussa, että kahden seuraavan vuoden aikana Suomeen syntyy jopa 60 000 uutta työpaikkaa.

Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Meri Obstbaum kertoo, että myönteisten uutisten taustalla on hyvä taloustilanne. Suomen talous kasvaa erittäin vahvasti. Erityisen voimakkaasti työllisyys on parantunut viime vuoden vaihteen jälkeen. OPn ekonomistien tuoreen suhdanne-ennusteen mukaan kesäkuussa työllisiä oli peräti 99 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kehitys on yllättänyt jopa Suomen Pankin. Obstbaumin mukaan työllisyys on viime kuukausina parantunut paljon nopeammin kuin voisi olettaa tällaisen talouskasvun aikana. OPn ekonomistit ennustivat elokuun suhdanne-ennusteessaan Suomen bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna 2,8 %.

Rakentaminen työllistää

Vahvan talouskasvun aikana uusia työpaikkoja on syntynyt lähes kaikille toimialoille. Esimerkiksi rakennusalalla työllisyys on kasvanut hyvin jo muutaman vuoden ajan.

Viime aikoina uusia työpaikkoja on syntynyt varsinkin sosiaali- ja terveyspalveluihin, julkiseen hallintoon sekä koulutukseen. Myös teollisuudessa työllisyys on parantunut. Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemisalalla työllisyyden väheneminen päättyi vuodenvaihteessa.

Ketkä sitten ovat työllistyneet? Suomen Pankin mukaan erityisesti 55–64 -vuotiaiden työllisyys on kasvanut jo pitkän aikaa. Yli 55-vuotiaiden työllisyysaste on jo korkeampi kuin ennen finanssikriisiä. Ikäryhmässä 40–54 -vuotiaat työllisyys on palautunut melkein samalle tasolle kuin ennen finanssikriisiä.

Työpaikat ja työttömät eivät kohtaa

Sitten huonot uutiset: työllisyyden reippaan kasvun ei odoteta jatkuvan ikuisesti. OPn ekonomistien mukaan työllisyys lisääntyy vahvasti vielä ensi vuonna, mutta ei ole todennäköistä, että kehitys olisi yhtä hyvää kuin nyt alkuvuonna on ollut. Työllisyyden kasvua hidastavat tulevina vuosina väestön vanheneminen sekä työvoiman saatavuuteen liittyvät ongelmat.

Suomen Pankin Obstbaumin mukaan Suomessa on jo merkkejä siitä, että yritysten on vaikea löytää työvoimaa. Työpaikat ja työttömät työntekijät eivät kohtaa kauhean hyvin. Myös OPn pääekonomisti Reijo Heiskanen on samoilla linjoilla. "Työmarkkinoilla rekrytointivaikeudet lisääntyvät yhä, ja olemmekin tarkistaneet arviotamme palkkaliukumista ylöspäin", toteaa Heiskanen OPn tiedotteessa.

Lisäksi talouskasvun ennustetaan hidastuvan. Meri Obstbaumin mukaan Euroopassa suhdannehuippu alkaa olla jo ohi.

Talouskasvun hidastuminen hidastaa myös työmarkkinoiden myönteistä kehitystä.

Erityisen tukala tilanne on nuorilla aikuisilla, joiden työllisyys ei ole edes talouskasvun vuosina parantunut yhtä paljon kuin vanhempien ikäluokkien. Ikäryhmässä 25-39-vuotiaat työllisyysaste on yhä runsaat 4 prosenttiyksikköä alempi kuin vuonna 2008 ja peräti 10 prosenttiyksikköä alempi kuin ennen 1990-luvun lamaa.

Obstbaum on asiasta huolissaan. Pahimmillaan nuorena kohdattu työttömyys johtaa syrjäytymiseen työmarkkinoilta pitkäaikaisesti tai jopa pysyvästi.

Ruotsi on Suomea edellä

Suomen työttömyysaste oli viime vuonna 8,6 prosenttia. OPn ekonomistit ennustivat elokuussa, että työttömyysaste painuu alle 7 prosentin ensi vuoden jälkipuoliskolla. Se on silti korkea luku. Esimerkiksi Ruotsissa työttömyysprosentti oli alkuvuonna vain 5,9 prosenttia.

Iso osa meidän työttömyyttämme on niin sanottua rakenteellista työttömyyttä, joka ei riipu suhdanteista. Vaikka talouskasvu jatkuisi, rakenteellinen työttömyys sulaa hitaasti.

Erot Suomen ja Ruotsin välillä ovat suuria myös, kun katsotaan työllisyysasteita. Työllisyysaste kertoo, kuinka moni työikäinen on töissä suhteessa koko väestöön.

Ruotsin työllisyysaste on viime vuosina ollut noin 80 prosenttia, jopa sen yli. Suomen työllisyysasteen taas on ennustettu nousevan vuoteen 2020 mennessä 72 prosenttiin, mikä on täysin riittämätön ottaen huomioon, miten Suomen väestö vanhenee.

Esimerkiksi Suomen Pankin uusi pääjohtaja Olli Rehn on todennut, että Suomen tavoitteena pitäisi olla 75–76 prosentin työllisyysaste.

Obstbaumin mukaan Ruotsin parempi työllisyysaste selittyy melkein kokonaan sillä, että Ruotsissa tehdään paljon Suomea enemmän osa-aikatyötä.

– Varsinkin nuorilla naisilla osa-aikatyö on Ruotsissa paljon yleisempää. Jos meilläkin isompi osa heistä, jotka eivät ole töissä ollenkaan, tekisi töitä osa-aikaisesti, se nostaisi meidän työllisyysastettamme, Obstbaum sanoo.

Suomen työllisyysastetta heikentää myös se, että täällä jäädään varhemmin eläkkeelle kuin Ruotsissa.

Tutustu OPn ekonomistien elokuun suhdanne-ennusteeseen ja lue ekonomisti Henna Mikkosen kirjoitus "Kotitalouksien näkymät entistä paremmat, vaikka talouskasvu onkin hieman hidastumassa."

OP sosiaalisessa mediassa