Vuosikymmen kriisin jälkeen - 10 faktaa muutoksista

Finanssikriisin kymmen-vuotissyntymäpäivä innoittaa pitkiin kirjoituksiin ja analyyseihin. Tässä kuitenkin lyhyesti ja kauniisti kymmenen kohdan lista siitä, mitä kriisi muutti. Tosin otsikossa on käytetty taiteellista vapautta. Faktoja on enemmän kuin kymmenen.

Teksti Reijo Heiskanen, OP Ryhmän pääekonomisti @Reiskanen‍
Julkaistu 10.9.2018
  1. Pankit ovat vakavaraisempia. Pankkien (Yhdysvalloissa ja Euroopassa) ensisijainen (Tier 1) vakavaraisuus on noussut vuoden 2007 4 prosentista 15 prosenttiin vuonna 2017. Pankkien pääoman tuotto on kuitenkin laskenut ja kasvu hidastunut.
  2. Pankkien kansainvälisten pääomavirtojen määrä on laskenut puoleen vuodesta 2007, minkä vuoksi kriisit eivät välity yhtä helposti kuin kymmenen vuotta sitten.
  3. Maailmantalous on tasapainoisempi. Ennen kriisejä vaihtotaseen vajeet ja ylijäämät olivat luokkaa 5 % BKT:sta. Nyt ne ovat luokkaa 3 %.
  4. Omien havaintojen mukaan maa, jonka vaihtotaseen vaje ylittää viisi prosenttia on potentiaalinen kriisimaa. Yhdysvalloissa vaihtotaseen vaje oli suurimmillaan 5,8 % suhteessa BKT:een ennen kriisiä, nyt luku on 3 %. Tänä vuonna Argentiinan vajaan arvioidaan olevan 5,1 % ja Turkin 5,5 %.
  5. Finanssikriisin jälkeen yksityinen velka ei ole kehittyneissä maissa kasvanut suhteessa kansantuotteeseen. Suhdeluku oli 2017 164 %. Suomi poikkeaa tästä trendistä. Täällä yksityisen velan suhde kansatuotteeseen on noussut vuoden 2007 lopun 145 %:sta noin 183 %:iin. Suhdeluvun nousu Suomessa tuli lähes täysin finanssikriisin aikana. Sen jälkeen velkasuhteen nousu on ollut hyvin rauhallista.
  6. Julkinen velka nousi kriisin jälkeen rajusti. Kehittyneissä maissa velkaa oli suhteessa kansantuotteeseen 2017 105 %, kun luku 2007 oli 69 %. Suomessa vastaavat luvut ovat 61 % ja 34 %.
  7. Globaalin velan (julkinen ja yksityinen pl. rahoitussektori) kasvu on jatkunut finanssikriisin jälkeen. Velan suhde BKT:een oli vuonna 2017 207 %. Vuonna 2017 lukema oli noin 236 %. Velkasuhteen nousu on hidastunut selvästi viimeisimpien vuosien aikana. Suomessa kokonaisvelka on globaalia tasoa korkeampi, mutta kehittyneiden maiden keskiarvoa matalampi.
  8. Kiina vastaa yli kolmannesta globaalin velan kasvusta sitten finanssikriisin. Kiinan kokonaisvelka nousi vuonna 2017 256 %:iin BKT:sta, mikä on samaa luokkaa kuin kehittyneissä talouksissa.
  9. Kotitalouksien velkaantuneisuus on vähentynyt globaalisti mitattuna velkojen suhteella kansantuotteeseen. Vuonna 2007 suhdeluku oli 66,2 %. Vuonna 2017 noin 60 %. Suomessa vastaavat luvut ovat 48,6 % ja 65,5 %. Suurin osa noususta tuli kriisin vuosikymmenen vaihteessa, minkä jälkeen nousu on ollut vähäistä.
  10. Maiden väliset erot kotitalouksien velkaantuneisuuden kehityksessä ovat suuria. Maissa, joissa finanssikriisi puhkaisi asuntomarkkinoiden kuplan, kotitalouksien velkaantuneisuus on laskenut selvästi. Näitä ovat muun muassa Yhdysvallat, Britannia ja Espanja. Osassa maita velkaantuneisuus on noussut edelleen. Näitä ovat muun muassa Australia, Kanada, Norja, Ruotsi ja Suomi. Suomen kotitalouksien velkaantuneisuusaste on tässä joukossa matalimmasta päästä.

Kirjoittaja Reijo Heiskanen on OP Ryhmän pääekonomisti. Hänellä on pitkä kokemus ekonomistina makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden parissa. OP Ryhmän pääekonomistina hän on toiminut vuodesta 2010.

Lisää aiheesta

Aiemmat kirjoitukset

Lisää aiheesta