Talouden näkymät Suomessa ihan hyvät – miten se näkyy kodin arjessa?

Henna Mikkonen
Henna Mikkonen

Ekonomistina OP Ryhmässä. Talousasiat ihmisten näkökulmasta ovat lähellä sydäntäni.

20.11 vietetään kansainvälistä lasten päivää. Samana päivänä julkaistaan myös OP:n ekonomistien tuore suhdannekatsaus. Lastenpäivän kunniaksi ajattelinkin kokeilla kirjoittaa talousnäkymistä niin, että lapsetkin niistä jotain ymmärtäisivät.

Henna Mikkonen
Henna Mikkonen

Ekonomistina OP Ryhmässä. Talousasiat ihmisten näkökulmasta ovat lähellä sydäntäni.

Taloudesta kun puhutaan, niin aikuisten keskustelu (ainakin telkkarissa) yleensä siirtyy bruttokansantuotteeseen. Se on laaja käsite, jonka voi ajatella pitävän sisällään kaikki ne tavarat ja palvelut mitä ostamme tai saamme yhteiskunnan tarjoamina. Siihen kuuluu esimerkiksi kaupasta ostettu ruoka, parturissa käynti, bussiliput, koulunkäynti, muihin maihin viedyt suomalaiset laivat yms. Bruttokansantuotetta pidetään usein taloudellisen hyvinvoinnin mittarina, vaikka se ei siihen täydellinen mittari olekaan.

Normaalitilanteessa talous (eli se sanahirviö bruttokansantuote) kasvaa. Silloin ihmisillä on aiempaa enemmän mahdollisuuksia hankkia itselleen tärkeitä asioita. OP odottaa, että Suomen talous jatkaa kasvuaan ensi vuonna, mikä on hyvä juttu. Kasvu tosin hieman hidastuu kuluvasta vuodesta, mutta pysyy kuitenkin hyvällä tasolla.

Talouden kasvaessa syntyy työpaikkoja. Jos lähipiirissäsi on ollut aikuisia, jotka ovat vailla töitä, on heillä jatkossa entistä paremmat mahdollisuudet löytää työpaikka. Ja töitä tekemällähän saa palkkaa, minkä voi käyttää perheen menoihin. Palkasta maksetaan myös veroa, eli kaikkia rahoja ei saa itselleen. Se voi monen mielestä tuntua ikävältä asialta. Mutta näitä verorahoja käytetään yhteiseen hyvään esimerkiksi opettajien palkkoihin tai vaikkapa kävelyteiden rakentamiseen.

Talouden kasvaessa yleensä myös tavaroiden ja palveluiden hinnat nousevat. Tätä kutsutaan inflaatioksi. Hintojen nousu ehkä tuntuu ikävältä, mutta se on jopa toivottava ilmiö taloudessa, kunhan hintojen nousu on suhteellisen vähäistä. Viimeisen vuoden aikana hinnat Suomessa ovat nousseet noin 1 %:n luokkaa. Jos siis olet ostanut aiemmin 10 eurolla asioita, on niiden hinta vuoden päästä ollut 10 euroa 10 senttiä. Se ei ehkä tunnu paljolta, mutta kun summataan yhteen perheen kaikki menot, alkaa inflaatio jo tuntua. Jatkossa OP odottaa, että hinnat nousevat hieman aiempaa enemmän (ensi vuonna 1,6 %), mutta eivät hirveän paljoa kuitenkaan.

Inflaation vaikutus oman viikkorahan riittävyyteen riippuu myös siitä, mihin rahasi olet käyttänyt. Lelujen hinnat ovat kuluvana vuonna laskeneet, erityisesti pehmolelujen ja legojen. Myös urheiluvälineiden ja vaatteiden hinnat ovat hieman laskeneet. Sen sijaan suklaan ja karkkien hinnat ovat kääntyneet tänä vuonna pieneen nousuun. Vanhempiasi kiinnostaa ehkä se, että tänä vuonna erityisesti ruoan hinta on noussut. Vanhempiesi kukkarosta menee siis entistä suurempi summa ruokakauppaan.

Talouden näkökulmasta tämä ja ensi vuosi näyttää varsin mukavalta. Ja yleisesti ottaen voisi todeta, että Suomessa lapsilla on moni asia tosi hyvin. Meillä riittää ruokaa kaikille, pääsemme kouluun ja lääkäriin ja Suomessa on turvallista olla ja elää. Tästä saamme osittain kiittää talouskasvua.

OP sosiaalisessa mediassa