Pysyykö Argentiina oikealla laidalla?

Rego Ostonen
Rego Ostonen

Kirjoittaja Rego Ostonen toimii salkunhoitajana OP Varallisuudenhoidossa ja on vastuullinen salkunhoitaja OP EMD HC Sovereign ja OP EMD HC Corporate IG -rahastoissa.

Argentiinassa on syksyllä edessä presidentinvaalit. Polarisoitunut vaalikampanja ja maan talousongelmien jatkuminen on saanut sijoittajat hermostumaan. Minkälainen olisi Argentiina vaalien jälkeen? Olisiko Argentiina sijoituskelpoinen myös siinä tapauksessa, jos voiton vie vasemmistopopulistien Alberto Fernández?

Rego Ostonen
Rego Ostonen

Kirjoittaja Rego Ostonen toimii salkunhoitajana OP Varallisuudenhoidossa ja on vastuullinen salkunhoitaja OP EMD HC Sovereign ja OP EMD HC Corporate IG -rahastoissa.

Argentiinan talouden nykyisen kriisin oireet alkoivat ilmentyä vuoden 2011 jälkeen. Edellisen vuosikymmenen pääosin hyödykekysyntään perustunut noin 8% talouskasvu alkoi hidastua. Silloisen vasemmistolaispresidentin Christina Fernández de Kirchnerin talouspolitiikka ei ollut kestävää. Valtion tukemat sähkön- ja kaasunhinnat sekä laajat sosiaalituet kasvattivat budjettivajetta. Uudistuksien sijaan hallitus turvautui pääomakontrolleihin ja peson arvon keinotekoiseen ylläpitoon. Talouskasvu pysähtyi ja inflaatio kohosi peräti 25% tasolle.

Vuonna 2015 presidentiksi valittu liberaalia talousajattelua edustava Mauricio Macri on yrittänyt siitä alkaen kääntää talouskasvua positiiviseksi ja hillitä inflaatiota. Peson devalvaatio, vientitullien poisto ja veronkevennykset saivat ensiksi hyvän vastaanoton sekä kansainvälisiltä sijoittajilta että kansalta. Hallituskoalition hyvä tulos vuoden 2017 välivaaleissa vahvisti Macrin asemaa entisestä ja antoi hyvän pohjan uudistuksien jatkamiselle.

Onni kääntyi kuitenkin seuraavana vuonna. Koronnostoista ja kireästä rahapolitiikasta huolimatta inflaatio pysyi ennallaan ja peso jatkoi heikkenemistä. Hallitus joutui turvautumaan kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) apupakettiin välttääkseen maan maksuhäiriön. Nykyinen taloustilanne on kääntynyt presidentinvaaleissa Macria vastaan. Argentiinan talouden dollarisoituminen yhä syvenee ja heikkenevä peso viestittää kansalle päivittäin, etteivät asiat ole hyvin. Macri on ottanut vaalien lähestyessä käyttöön lähes kaikki keinot tilanteen rauhoittamiseksi, mukaan lukien valuutan puolustamisen tukiostoilla. Tämä on ollut presidentille melkoinen takaisku, olihan vapaasti kelluva valuutta juuri se, minkä olisi pitänyt edesauttaa talouden palautumista kasvu-uralle.

Oppositio käyttää heikkoa taloustilannetta häikäilemättä hyväkseen. ”Vapaasti kelluva valuutta oli virhe!” kuulee usein kirchnerismia edustavan Alfredo Fernándezin talousneuvonantajilta. Mielipidekyselyiden mukaan Fernández johtaa vaalikampanjaa ja näin ollen vasemmistolla on hyvät mahdollisuudet palata vuoden lopussa valtaan.

Sijoittajille tämä olisi katastrofi, koska jo aikaisemmin Argentiinan finanssikriisiin ohjannut talouspolitiikka tulisi jatkumaan vaalivoiton ansiosta entistäkin voimallisemmin. Pääomaliikkeille tulisi rajoitteita ja valtion rooli liiketoiminnan sääntelyssä kasvaisi merkittävästi. Sijoittajat varmaan muistavat edellisen presidentin Kirchnerin vaalikaudella vuonna 2012 kansallistetun energiayhtiön YPF:n. Kansainväliset rahoitusmarkkinat jäisivät Argentiinalle todennäköisesti suljetuksi ja velan takaisinmaksuun tai uudelleenrahoitukseen ei olisi mahdollisuuksia.

Fernándezin tuleva mahdollinen talousministeri yrittää aloittaa sijoittajatapaamisen rauhoittavasti sanoilla ”Argentina will not default”, eli vapaasti suomennettuna Argentiina maksaa kaikki velat. Helpotus kestää vain hetken, kun heti seuraavassa lauseessa hän tarkentaa, että maksuaikatauluista pitäisi vielä neuvotella. Velkakirjojen maksuaikataulujen muutos on kuitenkin yksiselitteisesti maksuhäiriö.

Myös sijoittajien on katsottava peiliin. Argentiinasta tuli velkasijoittajien suosikki Macrin tullessaan presidentiksi vuonna 2015. Monen vuoden tauon jälkeen rahoitusmarkkinat aukesivat Argentiinalle. Kiinnostus kulminoitui toukokuussa 2018, kun liikkeeseen laskettu peräti 100 vuoden pituinen laina keräsi yli 2.6 miljardin US dollarin edestä varoja. Vasemmistolaispoliitikot syyttävätkin melko suoraan kansainvälisiä sijoittajia liian runsaskätisestä lainanannosta. Tämän näkemyksen mukaan Argentiinan velkataakka ja korkokustannukset eivät olisi niin isoja, jos sijoittajat eivät olisi myöntäneet maalle niin paljon lainaa. Totta, velkakirjojen nykyistä markkinahintaa katsoessa ei olisi kannattanutkaan.

Mauricio Macrin peli ei kuitenkaan ole vielä ohi. Peso on alkuvuoden heikkenemiseen jälkeen stabiloitunut. Hyvän sadon ansiosta maatalouden viennin odotetaan kasvavan ja myös kuluttajakysynnän elpymisestä on jo merkkejä. Mutta liberaalin talouspolitiikan voitto presidentinvaaleissa vaatisi Macrilta messimäistä taiturointia poliittisella kentällä. Kansainväliset rahoitusmarkkinat pysyisivät silloin Argentiinalle auki ja antaisivat aikaa talouden elpymiselle. Kirchnerismin voitto taas tarkoittaisi lähes varmasti maksuhäiriötä. Silloin täytyy vaan toivoa, ettei rahoituskriisi leviäisi muualle kehittyvien maiden lainamarkkinoille.

Päätyykö pallo oikealle vai vasemmalle laidalle? Vaalitulos sen näyttää.

OP sosiaalisessa mediassa