Euroalueen inflaatio oli marraskuussa 1% ja markkinoiden pitkän ajan inflaatio-odotus on alle 1,5%, vaikka EKP:n tavoitteena on 2% inflaatio. EKP:n tuoreen pääjohtajan Christine Lagarden keskeisenä tehtävänä onkin löytää avaimet inflaatiotavoitteen saavuttamiseksi. Yksi väline, jota on ehdotettu käyttöön otettavaksi rahapolitiikassa, on ns. helikopteriraha – eli keskuspankki laskisi vastikkeettomasti rahaa liikkeelle.

Helikopterirahan luonti on EKP:ltä laissa kielletty, mutta leikitään ajatuksella, että EU:ssa löytyisi luovuutta lakien tulkitaan ja helikopterirahan liikkeelle laskiminen olisi mahdollista. Pelastaisiko helikopteriraha euroalueen rahapolitiikan?

Helikopteriraha voidaan toteuttaa eri tavoin, mutta nopein tapa tällä tavoin elvyttää taloutta olisi julkisen sektorin toteuttama tulonsiirto kansalaisille. Jokainen verovelvollinen saisi ylimääräisen veronpalautuksen, jonka valtio maksaisi keskuspankin luomalla rahalla.

Ero helikopterirahan ja keskuspankin arvopaperien osto-ohjelman (QE:n) välillä on se, että osto-ohjemassa keskuspankki saa arvopaperin vastikkeena liikkeelle laskemalleen rahalle (keskuspankki esim. ostaa valtion velkakirjan). Helikopterirahan tapauksessa keskuspankki laskisi liikkeelle rahaa vastikkeettomasti. Lisäksi helikopterirahaa liikkeelle laskemalla keskuspankki ohittaisi rahapolitiikan välittymisen eri vaiheet – eli rahoitusmarkkinat – ja pyrkisi suoraan kasvattamaan kokonaiskysyntää antamalla rahaa kotitalouksille ja yrityksille.

Helikopterirahan vaikutukset riippuvat ensinnäkin siitä, miten paljon kotitaloudet kuluttaisivat saadusta rahasummasta. Hyvän arvion tästä antaa USA:ssa 2008 tehty finanssipoliittinen elvytys, jossa kotitaloudet saivat ylimääräisen veronpalautuksen arvoltaan 600$ - 1200$. Saadusta summasta kulutettiin noin 20% ja loput säästettiin. 1) Tyypillisessä keynesiläisessä kehikossa tämä johtaisi kerroinvaikutukseen 1.25 – eli jokainen annettu euro nostaisi BKT:tä 1.25 euroa. Näin arvioidut kertoimet ovat kuitenkin tyypillisesti liian suuria, joten kertoimen koon voidaan ajatella olevan noin 1. 2)

Toinen tekijä on liikkeelle laskettavan helikopterirahan määrä. Periaatteessa tämä voi olla lähes ääretön, mutta tällöin edellä arvioidut BKT vaikutukset eivät pitäisi paikkaansa. Helikopterirahan liikkeellelasku vähentää keskuspankin omaa pääomaa, jolloin keskuspankin oman pääoman pysyminen positiivisena antaa yhden mielekkään rajan helikopterirahan määrälle. 3) Näin laskettuna helikopterirahaa voisi euroalueella laskea liikkeelle noin 500 mrd. euroa. 4) Tämä summa toisi jokaiselle euroalueen yli 16 vuotiaalle noin 1700€.

Edellä kuvatun kaltainen helikopterirahalla tehty elvytys kasvattaisi euroalueen BKT:tä noin 4% ja inflaation voisi ajatella kiihtyvän noin 0,5 prosenttiyksikköä. 5) Laskelma on vain hahmotelma helikopterirahan mittakaavasta, mutta keskeistä on huomata, että yllä kuvatun elvytyksen vaikutus BKT:hen ja inflaatioon olisi ohi menevä. Pitkäaikainen BKT:n kasvun ja inflaation kiihdyttäminen vaatisi jatkuvaa helikopterirahan käyttöä, jolla olisi merkittäviä negatiivisia sivuvaikutuksia.

Kolmas huomioita tekijä helikopterirahan vaikutuksia arvioitaessa onkin harjoitetun politiikan negatiiviset sivuvaikutukset. Ensinnäkin, helikopteriraha kasvattaisi epävarmuutta tulevasta talouskehityksestä. Jos helikopterirahan käyttö aloitetaan, on uskottava sitoutuminen sen käytön lopettamiseen tai rajoittamiseen vaikeaa. Riskinä on, että laajamittainen vastikkeettoman rahan liikkeellelasku johtaa hyperinflaatioon, joka tuhoaisi talouden. Esimerkiksi Venezuelassa rahan määrän vuosikasvu vuonna 2018 oli 370%, mutta reaalinen BKT supistui 25%.

Toiseksi, EKP ja kansalliset keskuspankit joutuisivat kasvattamaan pääomiaan, mikä tarkoittaisi voittojen tilityksen lopettamista valtiolle, joka kiristäisi finanssipolitiikkaa.

Kolmanneksi, helikopteriraha lisäisi pankkien talletuksia keskuspankissa, joista pankit joutuisivat maksamaan korkoa johtuen negatiivisista koroista. Tämä taas kasvattaisi pankkisektorin kohtaamia kustannuksia, mikä voisi näkyä lainan saatavuuden tiukentumisena tai korkeampina lainakorkoina.

Nämä negatiiviset sivuvaikutukset todennäköisesti merkittävästi syrjäyttäisivät helikopterirahan elvyttäviä vaikutuksia.

Helikopterirahan käyttöön euroalueella on monia poliittisia ja laillisia esteitä. Helikopterirahasta saatava elvytysvaikutus olisi joka tapauksessa rajallinen ja voisi jäädä suhteellisen maltilliseksi – BKT:n kasvu kiihtyisi väliaikaisesti muutaman prosenttiyksikön ja inflaatio tätä vähemmän. Riskit liittyen helikopterirahan käytöstä olisivat toisaalta merkittävät, koska epäilyt rahatalouden vakaudesta kasvaisivat. Helikopterirahasta saatavat hyödyt suhteessa sen käyttöön liittyviin riskien viittaavat siihen, että helikopteriraha ei ole vastaus euroalueen rahapolitiikan uudeksi välineeksi.

Alhainen inflaatio ja inflaatio-odotukset ovat todellinen ongelma euroalueen rahapolitiikalle. Ratkaisua ongelmaan ei kuitenkaan tule etsiä laittomista ja kaikkein riskialttiimmista vaihtoehdoista – kuten helikopterirahasta. Katseet onkin syytä siirtää EKP:n rahapolitiikan strategian uudelleen arvioon, josta toivottavasti saadaan parempia vaihtoja rahapolitiikalle alahaisten korkojen ympäristössä.

​

1) Katso, Parker, Souleles, Johnson ja McClelland‍, Consumer Spending and the Economic Stimulus Payments of 2008, American Economic Review 2013, 103(6): 2530–2553.

2) Arvioita julkisen kulutuksen kertoimista on koonnut Valerie Ramey‍: Ten Years After the Financial Crisis: What Have We Learned from the Renaissance in Fiscal Research?, Journal of Economic Perspectives 2019, 33(2):89–114.

3) Keskuspankki voi toimia negatiivisella omalla pääomalla, mutta tyypillisesti keskuspankit ovat toimineet merkittävällä positiivisella omalla pääomalla, jolloin oman pääoman negatiivisuus herättäisi kysymyksiä keskuspankin kyvystä kontrolloida inflaatiota ja voisi epävakauttaa finanssimarkkinoita.

4)Tässä helikopterirahan liikkeelle laskun on ajateltu vähentävän Eurojärjestelmän omaa pääomaa ja varaukset tulevia arvonmuutoksia sekä tappiota vastaan. Vuoden 2018 lopussa tämä summa oli noin 500 mrd. euroa‍.

5) Laskelma perustuu Phillipsin käyrään, jossa BKT:n muutos vaikuttaa inflaatioon kertoimella 0.15 (katso, EKP, 2019‍).