Tänä vuonna viennin kasvu on ollut paljolti palveluviennin varassa tavaraviennin kasvun ollessa heikompaa. Myönteinen kehitys on jatkunut jo pitkään. Tällä vuosikymmenellä palveluviennin kehitys on ollut nopeaa. Tavaraviennin kasvuun verrattuna palveluviennin vuosituhannen alku on ollut hurja. Siinä missä tavaravienti on kasvanut hieman vajaan 30 prosenttia vuosituhannen alusta, on palveluviennin arvo nelinkertaistunut vuoden 2000 jälkeen.

Palveluviennin osuus koko viennistä on karkeasti kaksinkertaistunut vuoden 2000 jälkeen. Nykyään noin kolmannes koko viennin arvosta on palveluvientiä.

Palveluvienti poikkeaa tavaraviennistä myös siinä, että sen kotimainen arvonlisä on tavaraviennin arvonlisää korkeampi. Palveluviennin kotimainen arvonlisä on 72 %, eli jokaisesta vientieurosta 28 senttiä on tuontipanoksia ja loput arvosta muodostuu kotimaassa. Tavaraviennille vastaava luku on 56 %.

Mitä palveluviennillä oikeastaan tarkoitetaan ja mitä se pitää sisällään?

Tilastokeskuksen mukaan ”palvelun ulkomaankaupan tunnistaa siitä, että Suomessa sijaitseva yritys saa tekemästään palvelusta korvausta ulkomaiselta taloudelliselta toimijalta tai maksaa ulkomaiselle taloudelliselle toimijalle korvausta sen tekemästä palvelusta.”

Käytännössä palveluvienti pitää siis sisällään kaiken aineettoman viennin – eli kaiken muun kuin fyysisten tavaroiden viennin. Mistä palveluvienti sitten koostuu?

Perinteistä palveluvientiä ovat esimerkiksi tavaroiden toimituksesta saatavat tulot tai ulkomaille myytävät koulutuspalvelut. Myös esimerkiksi matkailusta saatavat tulot ja ulkomaille myytävät konsulttipalvelut kuuluvat palveluvientiin. Tänä päivänä palveluvienti on kuitenkin paljon muutakin kuin toimitusmaksuja ja konsultointia.

Nykyään palveluviennin suurin alaerä on Televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelut, joka on kattaa noin neljänneksen koko palveluviennistä. Viime vuonna ICT-palveluiden vienti oli hieman vajaan 7 miljardia euroa. Tämä on lähes yksinomaan tietojenkäsittelypalveluita, eli tietokoneohjelmistoja ja muita tietojenkäsittelypalveluita. Tähän kategoriaan kuuluvat esimerkiksi tietokone- ja mobiilipelit.

Palveluvientiä harjoitetaan kaikilla toimialoilla. Toimialojen rakenne poikkeaa kuitenkin hieman tavaraviennin rakenteesta. Teollisuus on tavaraviennin tavoin myös palveluviennin suurin toimiala, mutta ei läheskään yhtä korostuneesti kuin tavaraviennin puolella. Toisaalta kuljetus ja varastointi korostuu palveluviennissä selvästi tavaravientiä enemmän. Toimialoista informaatio- ja viestintätoimialojen vienti on sen sijaan lähes yksinomaan palveluvientiä.

Tavaravienti on yhä euromääräisesti tuntuvasti suurempi, mutta nykyisten trendien vahvistaessa palveluiden kysyntää, on todennäköistä, että palveluviennin osuus jatkaa kasvuaan. Jos tavara- ja palveluvienti jatkaisi kasvuaan 2000-luvun keskimääräistä vauhtiaan, palveluviennin arvo ohittaisi tavaraviennin vuoden 2032 lopussa.