Talousuutiset ovat olleet koko syksyn synkkiä. Kiinan ja Yhdysvaltain kauppasota kylvää epävarmuutta markkinoille. Sopimuksettoman Brexitin toteutuminen on aiempaa todennäköisempää, Saksan talouskasvu on nollan tuntumassa ja Italian poliittinen tilanne arvoituksellinen. Mediassa on pohdittu laajasti negatiivisten korkojen vaikutuksia. OP:n suhdanne-ennustetta käsittelevässä webinaarissa‍ pääekonomisti Reijo Heiskaselta kysyttiin, muistaako kokenut ekonomisti näin pitkää laskevien korkojen aikaa.

– Ei tällaista historiasta löydy mistään. Korot ovat menneet koko ajan alemmiksi, vuosikymmenten korot ovat markkinoilla miinuksella. Valtionlainojen lisäksi myös yrityslainojen korot saattavat olla nimelliskoroista puhuttaessa miinuksella. Nimelliskoroissa ei ole koskaan oltu näin matalalla, ja tämä on aivan uudenlainen tilanne, Heiskanen vastasi.

Myös pitkäaikaisten joukkolainojen korkojen painuminen miinukselle hiukan hämmentää kokenutta ekonomistia.

– Tämäkään ei olisi ihmeellistä, jos kyseessä olisivat todella huonot ajat. Niin Euroopan kuin Yhdysvaltain taloudet ovat kuitenkin esimerkiksi työttömyysasteella mitattuna yhä hyvässä taloustilanteessa. Kuluneessa suhdannenousussa korot eivät oikeastaan laisinkaan päässeet nousuun, Heiskanen miettii.

Negatiivisten korkojen kauden odotetaan jatkuvan vielä pitkään, jopa useiden vuosien ajan.

– Tällä erää markkinaodotukset nousevat plussalle vasta ensi vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Tulevaisuudessa normaali korkotaso on aiempaa matalampi, ehkä noin 2-3 prosentin luokkaa. Jää nähtäväksi, milloin sitten ollaan tässä normaalissa.

Takana ilmastoystävällinen nousukausi

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu palkitsi OP Ryhmän ekonomistit vuoden 2017 tarkimmaksi talousennustajaksi. Mutta miten tarkatkaan ennustajat katsovat tulevaisuuteen tilanteessa, jossa koskaan ennen ei ole oltu?

– Lyhyellä aikavälillä kehitystä ohjaavat tutut tekijät, Suomessa erityisesti vientikysyntä. Pidemmän päälle on toki pohdittavaa erityisesti sen suhteen, miten tuottavuus kasvaa, Heiskanen toteaa.

Vaikka markkinoilla epävarmuus on myrkkyä, kotitalouksien ei kannattaisi säikähtää. Yleistilanne taloudessa on edelleen kohtalainen, työttömyysaste on matala ja yritykset edelleen kannattavia.

– Kotitaloudet keskimäärin hyötyvät matalista koroista. Jos nyt on aikeissa esimerkiksi hankkia perheasunto vaikkapa pääkaupunkiseudun ydinkeskustan ulkopuolelta, tilanne on ostajalle harvinaisen suotuisa. Myös säästäjille löytyy monia hyviä mahdollisuuksia, Heiskanen sanoo.

Matalien korkojen aikana kannattaakin miettiä varojen siirtämistä tililtä tuottavaan käyttöön.

OP:n ekonomistit ennustavat Suomenkin talouskasvun vaimenevan hyvin hitaaksi, muutaman vuoden sisällä voidaan ajautua jopa taantumaan. Eikö nousukausi enää koskaan palaa?

– Aika taitaa kullata monien muistot nousukausista. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on meneillään kaikkien aikojen pisin nousukausi, ja Suomessakin eletään työmarkkinoilla lähes parasta tilannetta liki kolmeen vuosikymmeneen. Maltillinen ja vakaa kasvu on monesti parempi kuin äkillinen nousu ja lasku, Heiskanen huomauttaa.

Sitten hän miettii, olisiko taakse jäänyt nousukausi kenties toistaiseksi ilmastoystävällisin nousukausi.

– Ainakin sitä voi pohdiskella. Hiilidioksidipäästöt eivät nousseet viimeisellä nousukaudella samansuuruisiksi kuin aiemmilla nousukausilla.

Lue seuraavaksi:

Miinusmerkkiset korot hämmentävät – kuinka ne vaikuttavat asuntolainaan ja talletuksiin?‍