Neljä asiaa, joista kannattaa puhua ikääntyvien vanhempien kanssa jo tänään

Vanheneminen tuo mukanaan elämänmuutoksia, joista voi olla hankala puhua läheisten kanssa. Niiden hoitaminen hyvissä ajoin kuitenkin kannattaa – olivatpa kyseessä sitten omat tai iäkkään vanhemman asiat.

1. Hanki edunvalvontavaltuutus

Liisan äiti Raija sairastui dementiaan eikä pysty enää huolehtimaan itsestään. Liisa määrättiin ainoana lapsena äitinsä edunvalvojaksi. Liisa hoitaa äitinsä kaikki laskut ja kauppareissut. Edunvalvontaan liittyy paljon myös byrokratiaa. Liisa joutuu esimerkiksi tekemään vuosittain Digi- ja väestötietovirastolle tilin, jonka avulla hän selvittää, miten hän on hoitanut äitinsä asioita. Liisa joutuu myös anomaan lupaa äidin asunnon myyntiin äidin muuttaessa palvelutaloon.

Jos Raija olisi tehnyt aikoinaan edunvalvontavaltuutuksen‍ Liisa olisi päässyt äidin asioiden hoidossa helpommalla. Liisan ei esimerkiksi tarvitsisi tehdä äitinsä asioiden hoidosta erillistä vuositiliä viranomaiselle, jollei Raija ole tätä valtakirjassa edellyttänyt. Sekä edunvalvojan että edunvalvontavaltuutetun velvollisuutena on luonnollisesti pitää kirjaa päämiehen varoista ja veloista sekä tilikauden tapahtumista. Raijan edunvalvontavaltakirja olisi voitu myös laatia sisällöltään sellaiseksi, että Liisan olisi tarpeen vaatiessa mahdollista myydä Raijan asunto ilman erillistä lupaa.

– Itse kunkin olisi järkevää tehdä edunvalvontavaltuutus silloin, kun vielä ymmärtää, mitä on tekemässä ja mikäli on tarpeeksi luotettava taho lähellä. Se helpottaa asioiden hoitamista ja vähentää läheisille koituvaa työtaakkaa, jos joutuu itse sellaiseen tilaan, ettei voi enää hoitaa omia asioitaan, sanoo OP:n lakimies Mirjam Niemelä.

Edunvalvontavaltuutuksen voi tehdä kuka tahansa 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka ymmärtää valtakirjan sisällön ja merkityksen. Edunvalvontavaltakirjassa voi määritellä kuka asioita hoitaa, mitä asioita hän hoitaa ja miten asioita hoidetaan sitten, kun on itse siihen kykenemätön. Valtuutus tehdään kirjallisesti.

Valtuuttaja määrittelee itse, mitä asioita valtuutus kattaa. Hän voi oikeuttaa läheisensä huolehtimaan esimerkiksi taloudestaan sekä omaa terveyttään koskevista asioista. Valtuutus tulee voimaan vasta, kun Digi- ja väestötietovirasto on sen vahvistanut. Vahvistamisen edellytyksenä on, että valtakirjan allekirjoittanut henkilö (valtuuttaja) on heikentyneen terveydentilansa vuoksi tullut kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. Tämän vuoksi valtuutuksen vahvistamista varten on hankittava lääkärinlausunto.

Edunvalvontavaltuutuksen ansiosta läheinen saa valtuudet asioiden hoitoon nopeammin kuin silloin, kun viranomainen määrää edunvalvonnasta.

– Monet myös haluavat itse määrätä, kuka heidän asioitaan hoitaa eikä jättää sitä viranomaisen päätettäväksi, Niemelä muistuttaa.

Edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä aina asiantuntijan, esimerkiksi juristin, kanssa.

Omaa vanhempaansa kannattaa samassa yhteydessä pyytää kirjaamaan, mitä omaisuutta hänellä on ja missä. Jos omaisuutta on esimerkiksi monessa eri pankissa, kirjaaminen helpottaa valtuutetun myöhempää selvitystyötä huomattavasti.

2. Tee testamentti

Kun Karin isä Veikko kuoli, Karin äiti Maija jäi asumaan yksin perheen kotitaloon. Karilla ja Tarjalla ei ollut avioehtoa eikä Veikko ollut tehnyt testamenttia. Karin ja Tarjan omaisuus oli muuten yhtä suuri, mutta lisäksi Karilla oli 100 000 euron arvoinen perintöosuus lapsuudenperheen kotitalosta.

Kun vuotta myöhemmin Karille tuli avioero vaimonsa Tarjan kanssa, tämä johti hankalaan tilanteeseen. Avioerossa kaikki omaisuus ositetaan niin, että kummallekin osapuolelle jää nettovarallisuutta yhtä paljon, ja Karin omaisuuteen lasketaan mukaan edellä mainittu perintöosuus. Perintöosuudesta johtuen, Karille syntyi näin ollen tasingonmaksuvelvollisuus Tarjalle, jonka johdosta Karin tulisi maksaa osituksessa 50 000 euroa tasinkoa Tarjalle, vaikkei sitä perintöosuudestaan saisikaan irrotettua.

– Testamentti on yksi niistä asioista, joista kannattaa jutella hyvissä ajoin asiantuntijan kanssa. Nykyään, kun avioerot ja uusioperhekuviot ovat yleisiä, on tavallista, että vanhemmat haluavat poistaa lastensa aviopuolisoiden avio-oikeuden perittyyn omaisuuteen, Niemelä sanoo.

Jos Veikko olisi sulkenut avio-oikeuden pois testamentilla, Karin ei olisi tarvinnut maksaa perintösaannosta johtuvasta varallisuuserosta tasinkoa Tarjalle.

Testamentilla voi tehdä myös huomattavia verosäästöjä perhetilanteesta ja omaisuudesta riippuen.

– Lainmukainen perimisjärjestys on aika toimiva perinteiselle ydinperheelle. Jos kyseessä on uusperhe tai omaisuutta on paljon, kannattaa tehdä testamentti. Esimerkiksi suuresta omaisuudesta voi olla verosyistä järkevää siirtää testamentilla osa suoraan lapsenlapsille omien lasten ohi, Niemelä toteaa.

Perintöveron määräytymisestä voit lukea lisää täältä‍.

3. Määrää hoitotahto

Lassen isällä Pertillä on dementia. Kun Pertti sai aivoverenvuodon, lääkäri kysyi Lasselta, haluaako tämä asettaa isälleen elvytyskiellon, sillä Pertti joutuisi aivoverenvuodon jälkeen elämään loppuelämänsä koneiden varassa. Lassen oli vaikea vastata kysymykseen, sillä hän ei ollut koskaan puhunut isänsä kanssa tämän hoitotahdosta.

Hoitotahto‍ kertoo, miten haluaa itseään hoidettavan, jos ei pysty itse ilmaisemaan tahtoaan. Hoitotahdossa voi esimerkiksi määritellä, milloin haluaa, että elintoimintoja koneellisesti ylläpitävistä hoidoista luovutaan.

Hoitotahto voi vähentää omaisten epätietoisuutta ja ahdistusta, jos he joutuvat tekemään päätöksiä hoidosta. Se kannattaa tehdä kirjallisesti virhetulkintojen välttämiseksi, ja siitä kannattaa mainita edunvalvontavaltuutuksessa tai kertoa läheisille.

4. Puhu hautajaisista

Kun Marjan isä Ilmari kuoli, Marja riitaantui sisarustensa Kaijan ja Leevin kanssa isän hautajaisjärjestelyistä. Kaija ja Leevi halusivat järjestää hautajaiset perheen kesken ja mahdollisimman pienellä budjetilla. Marjan mielestä isä olisi ansainnut hautajaiset, joihin kaikilla halukkailla olisi mahdollisuus osallistua, ja arvokkaan muistotilaisuuden tarjoiluineen.

– Vaikka itselle ei olisi niin väliä, minkälaiset hautajaiset saa, läheiset joutuvat miettimään, mitä vainaja olisi halunnut, ja pyrkivät noudattamaan hänen viimeistä tahtoaan hautajaisjärjestelyissä, Niemelä sanoo.

Jo se helpottaa, että on ilmaissut toiveensa edes yhdelle läheiselle. Omista toiveistaan voi tehdä halutessaan myös hautaustestamentin‍, joka allekirjoitetaan ja todistetaan ihan kuten tavallinenkin testamentti. Toinen kopio hautaustestamentista toimitetaan hautaustoimistolle.

Miten otan puheeksi?

Vanhenemiseen liittyviä käytännön asioita ei aina ole helppo ottaa puheeksi omien vanhempien tai lasten kanssa. Testamentin perään kysely ja edunvalvontavaltuutuksesta vihjaaminen tuntuu helposti tökeröltä.

– Helpointa voi olla ottaa asia puheeksi jonkin käytännön esimerkin kautta. Jos vaikka lähipiirissä on sattunut jotain, voi kysyä sitä kautta, onko läheinen miettinyt asiaa, sanoo OP:n lakimies Mirjam Niemelä. Kysymystä voi pohjustaa myös esimerkiksi toteamalla, että on lukenut aiheesta lehdestä tai netistä ja tullut miettineeksi, kannattaisiko omassakin lähipiirissä ottaa asia puheeksi.

– Luonteva tapa voi olla myös kertoa, että on itse aikeissa tehdä testamentin, koska ikinähän ei voi tietää mitä tapahtuu. Samaa voi sitten ehdottaa omalle vanhemmalle.

Lähestymistapa toimii myös silloin, kun kertoo läheisille vaikkapa itse tekemästään hoitotahdosta. Mahdollisesti kipeän aiheen esille tuomista voi pehmentää lause ”en ole sairas, mutta ajattelin, että hoidan tämän asian nyt, niin sitä ei tarvitse myöhemmin elämässä enää ajatella.”

Tämä artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 19.10.2017, ja sitä on päivitetty lisäämällä linkkejä 13.12.2021.