Ruotsin keskuspankki etenee e-kruunu-suunnitelmiensa kanssa. Mistä on kyse ja mitä siitä?

Teksti Reijo Heiskanen, OP Ryhmän pääekonomisti @Reiskanen
Julkaistu 7.12.2018

Ruotsissa käteisen käyttö on romahtanut kuluvalla vuosikymmenellä. Käteistä käytetään enää 13 prosentissa maksutapahtumista. Riksbankenilla on pulma. Kuinka tarjota kansalaisille julkinen, valtion takaama maksuväline, joka vastaisi nykyisiä kuluttajien mieltymyksiä?

Tarkoituksena ei ole toki hylätä käteistä. Päinvastoin sen käyttö halutaan turvata monestakin syystä. Käteisen käytön marginalisoituessa keskuspankki näkee silti tarpeelliseksi tutkia mahdollisuutta ottaa käyttöön oma digitaalinen raha, jotta talous ei olisi yksinomaan yksityisen sektorin digitaalisten palveluiden varassa.

Keskuspankin digitaalinen raha ei tarkoita uutta valuuttaa, eikä sillä ole mitään tekemistä niin sanottujen kryptovaluuttojen kanssa. Yksinkertaisesti keskuspankki alkaisi toimia yksityisen pankin tavoin ja tarjota yleisölle mahdollisuuden joko avata talletustilin keskuspankkiin tai maksukortin, johon olisi ladattavissa arvoa kruunuina.

Riksbankenin e-kruunu-projekti on ollut käynnissä jo muutaman vuoden. Syksyllä edettiin vaiheeseen, jossa e-kruunun käyttöönoton käytännön toimia aletaan selvittää tarkemmin. Tämä koskee niin lainsäädäntöä kuin teknisiä ratkaisuja.

Lainsäädännön osalta keskuspankilla olisi jo nyt mahdollista tuoda markkinoille maksukortti, johon voisi ladata kruunuja. Sen sijaan talletusten vastaanottamiseksi lainsäädäntöä olisi muutettava.

Luonnollisesti e-kruunun käyttöönottoon liittyisi runsaasti teknisiä kysymyksiä. Jos ratkaisuissa ei suunnitella sovellettavaksi uusia tekniikoita, tekniset kysymykset tuskin muodostuvat suureksi esteeksi. Kysehän olisi lähinnä nykymuotoisesta pankkitoiminnasta.

Ei ehkä kuulosta mullistavalta, mutta se voi olla sitä mitä suurimmassa määrin. Keskuspankin alkaessa kilpailla talletuksista pankkien varainhankinnan kustannukset kasvaisivat. Epävarmuuden kasvaessa markkinoilla rahaa voisi alkaa virrata keskuspankkien tileille, mikä kiristäisi entisestään tilannetta ja nostaisi luottojen kustannuksia.

Keskuspankki voisi toki omilla toimillaan helpottaa tilannetta esimerkiksi laskemalla ohjauskorkojaan tai lisäämällä likviditeettiä. Keskuspankin rooli markkinoilla voisi kasvaa nykyisestään voimakkaasti, ja koko rahamarkkinoiden toimintamekanismi voisi muuttua.

Yksityiset yritykset voisivat mahdollisesti rakentaa omia palveluitaan keskuspankin digitaalisen rahan varaan. Tämä olisi iso haaste monille talletuspankeille, joille keskuspankin oma digitaalinen raha saattaisi muutoinkin olla haaste.

Ruotsissa päätöstä e-kruunun käyttöönotosta ei ole tehty. Valmistelu on kuitenkin vakavaa, ja tähtää siihen, että päätös on mahdollista tehdä ensi vuosikymmenen aikana, mahdollisesti jopa alkupuolella. Digitaalista keskuspankkirahaa on toki selvitelty muuallakin, ja muun muassa IMF julkaisi aiheesta katsauksen hiljattain.

Euroalueella aihetta seurataan tarkoin, mutta suhtautuminen on varauksellista jo senkin vuoksi, että monissa maissa käteistä käytetään yhä laajalti. Suomessakin käteisen käyttö on runsaampaa kuin Ruotsissa, vaikka täälläkin käteisen osuus maksutapahtumista on laskenut 18 prosenttiin.

Yhtä kaikki keskuspankit ovat linjausten edessä, mikäli käteisen käyttö marginalisoituu sitä vauhtia kuin Ruotsissa. Mahdollisesti kyse on suurimmasta mullistuksesta rahoitusjärjestelmässä sitten paperirahan 1600-luvulla, joka kenties alkuvaiheessa toki voi vaikuttaa vain pieneltä askeleelta rahan evoluutiossa.

Kyse on vähintäänkin yhtä paljon kuluttajien käyttäytymisestä, kuin keskuspankkiirien päätöksistä. Valitsevatko he jatkossa käteisen, yksityisen digitaalisen rahan vai mahdollisesti käyttöön tulevan keskuspankin digirahan - ja mitä näistä valinnoista seuraa?

Kirjoittaja Reijo Heiskanen on OP Ryhmän pääekonomisti. Hänellä on pitkä kokemus ekonomistina makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden parissa. OP Ryhmän pääekonomistina hän on toiminut vuodesta 2010.