Miten koronaviruspandemia vaikuttaa Suomen talouteen? Kolme skenaariota

Koronaviruspandemian taltuttamistoimet ovat saaneet aikaan maailman ja Suomen talouteen poikkeuksellisen, erityisesti palvelusektoriin vaikuttavan shokin. Miten syvän jäljen viruspandemia jättää talouteemme? Hahmottelimme kolme skenaariota.

Irtisanomiset, lomautukset ja yritysten ja kotitalouksien ahdinko täyttävät nyt talousuutiset. Moni miettii, milloin painajainen on ohi, ja mitä sen jälkeen tapahtuu.

Talouden toipumisen kannalta on olennaista, milloin pandemian takia asetetut poikkeustoimet päättyvät, ja ovatko ne ennättäneet saada alulle pysyvämmin taloutta haittaavia kehityskulkuja. Hahmottelimme näiden lainalaisuuksien perusteella kolme erilaista kehityskulkua Suomen talouteen.

1. Perusskenaario: Syvä notkahdus ja verrattain nopea elpyminen

Tässä mallissa taantuman juurisyyn, eli koronaviruspandemian, vakavimmat vaikutukset ohitetaan 3 – 6 kuukaudessa, minkä jälkeen talous alkaa toipua nopeasti. Talous sukeltaa syvälle, työttömyys nousee, ja yritysten kannattavuus ja investoinnit kärsivät. Myös konkurssien määrä nousee ja yritysten velkaantuneisuus kasvaa tilapäisen rahoitustarpeen vuoksi.

Tässä mallissa taloudessa ei kuitenkaan käynnisty pitkäkestoisempia ketjureaktioita, jotka painaisivat taloutta pidemmäksi aikaa lamaan, vaan voimakas elvytys tukee elpymistä. Rahapolitiikka säilyy kevyenä, mutta korkoja ei enää lasketa.

2. Pitkittyneen taantuman skenaario

Toisessa mallinnuksessa palaamme 2010-luvulle. Talous sukeltaa jyrkästi ja paljastaa haavoittuvuuksia, minkä vuoksi talous jää pitkittyneeseen taantumaan lyhyen toipumisen jälkeen. Talouden taantuman syytä, eli virusepidemiaa, ei saada täysin kuriin, ja epidemia palaa ensi talvena.

Tulojen menetykset katetaan lainoilla, ja lainasummat ja tappiot ovat merkittäviä. Tämä laskee investointeja ja kulutusta pidemmällä aikavälillä, ja tappioita ja kasvanutta velkakuormaa joudutaan sulattelemaan pidempään. Työttömyys ja konkurssit nousevat selvästi.

3. Lyhyt ja tilapäinen sukellus

Kolmannessa mallissa nähdään lyhyt, mutta syvä häiriö, jonka jälkeen talous palaa elvytyksen jälkeen aiempaa vahvempaan kasvuun. Virus saadaan kuriin nopeasti ja tulojen menetykset katetaan suhteellisen pienillä lainoilla tai avustuksilla, jotka eivät vaikuta juurikaan tulevaisuuden investointeihin tai kulutukseen. Mallin mukainen tapahtumasarja vastaa tyypillistä kausivaihtelua BKT:ssa.

Miten malleja tulisi arvottaa? OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen arvioi, että nykytietämyksen valossa ensimmäinen malli näyttäisi todennäköisimmältä.

-Myönteisin skenaario, eli lyhyt ja tilapäinen sukellus, näyttää tällä erää ikävä kyllä vähiten todennäköiseltä, Heiskanen sanoo.

Lue myös:

Päivittyvä seuranta sijoittajalle: Katso tästä pandemian vaikutukset markkinoihin

Askarruttaako koronaviruspandemian vaikutukset talouteesi? Olemme keränneet op.fi-sivuille tietopaketin koronavieruspandemian vaikutuksista pankki- ja vakuutuspalveluihin.

OP sosiaalisessa mediassa