Mitä kuuluu Brexitille?

Joona Widgrén
Joona Widgrén

Ekonomistina OP Ryhmässä. Kiinnostuksen kohteitani ovat erityisesti data-analyysi sekä makrotalous.

Miten Brexit näkyy Suomen taloudessa? Entä mitä se tarkoittaa EU:n taloudelle? Entä Britannialle?

Joona Widgrén
Joona Widgrén

Ekonomistina OP Ryhmässä. Kiinnostuksen kohteitani ovat erityisesti data-analyysi sekä makrotalous.

Kesäkuussa 2016 Britanniassa järjestetty kansanäänestys EU-jäsenyydestä johti maaliskuussa 2017 EU:n perussopimuksen 50. artiklan aktivointiin. Lyhyesti, Britannia päätti erota EU:sta. Eron on määrä astua voimaan maaliskuussa 2019, tasan kaksi vuotta eroprosessin aloittamisesta.

Miten Brexit näkyy Suomen taloudessa? Entä mitä se tarkoittaa EU:n taloudelle? Entä Britannialle?

Britannian hallituksen tilaamassa tuoreessa selvityksessä erilaisten Brexit-skenaarioiden pitkän ajan vaikutus bruttokansantuotteeseen vaihtelee -2,5 % ja -9,3 % välillä verrattuna tilanteeseen, jossa Brexitiä ei tapahdu. Viralliset ennusteet näyttäisivät kuitenkin edustavan arvioiden pessimistisempää laitaa. Esimerkiksi National Institute of Economic and Social Research (NIESR) arvioi BKT:n olevan vuonna 2030 1,5 – 3,7 % matalammalla kuin ilman Brexitiä.

Arviot Brexitin vaikutuksista EU:n taloudelle ovat pienempiä. Oxford Economicsin arvio pitkän aikavälin vaikutuksesta BKT:hen vaihtelevat eroskenaariosta riippuen noin 0 ja 4 % välillä verrattuna nykytilan säilymiseen.

Entä sitten Suomi? Vaikutukset ovat todennäköisesti pienemmät kuin EU-mailla keskimäärin. Etlan arvion mukaan vaikutus Suomen BKT:hen on ensimmäisinä vuosina hieman negatiivinen, mutta pitkällä aikavälillä vaikutukset ovat lähellä nollaa. On kuitenkin mahdollista, että vaikutukset ovat myös pitkällä aikavälillä odotettua heikommat.

Useimmat vaikutusarviot sisältävät kuitenkin vain niin sanotut suorat vaikutukset. On käytännössä mahdotonta arvioida kaikkia epäsuoria vaikutuksia. On todennäköistä, että Brexit vaikuttaa, etenkin lyhyellä aikavälillä, esimerkiksi kuluttajien ja yritysten luottamukseen niin Britanniassa kuin jäljelle jäävissä EU-maissa.

Vaikka erilaisia arvioita Brexitin vaikutuksista on paljon, on hankalaa sanoa mitä todella tulee tapahtumaan. Hankaluutta lisää entisestään se, että vieläkin on avoinna minkälaiseen sopimukseen EU ja Britannia lopulta pääsevät tulevista suhteistaan. Vai pääsevätkö lainkaan.

Mitä vaihtoehtoja Britannialla on Brexitin suhteen?

Ensimmäinen vaihtoehto on saada marraskuussa esitelty sopimusluonnos hyväksyttyä Britannian parlamentissa. Merkittäviä muutoksia tähän sopimukseen on tuskin kuitenkaan luvassa, sillä EU on ilmaissut haluttomuutensa muuttaa sopimusluonnosta. Sopimusluonnoksen läpimeno parlamentissa vaikuttaa tällä hetkellä epävarmalta.

Toinen vaihtoehto on sopimukseton Brexit. Tässä tilanteessa Britannia eroaisi EU:sta maaliskuun lopussa ilman siirtymäaikaa. Kauppasuhteet muuttuisivat kansainvälisten sopimusten mukaisiksi, ja Britannian tulisi halutessaan solmia EU-maiden kanssa kahdenvälisiä kauppasopimuksia. Sopimukseton Brexit aiheuttaisi epävarmuutta niin Britanniassa kuin EU:ssa. Sopimukseton Brexit lienee vaihtoehdoista huonoin, eikä siihen haluta ajautua sen enempää EU:ssa kuin Britanniassa.

Kolmas vaihtoehto on uusi kansanäänestys. Uudessa äänestyksessä äänestettäisiin mahdollisesti kolmesta vaihtoehdosta: EU:ssa pysymisestä, sopimuksettomasta Brexitistä ja esitellyn sopimusluonnoksen mukaisesta Brexitistä. Äänestys voitaisiin järjestää joko kysymällä kolmesta vaihtoehdosta parasta tai kahdella kahden vaihtoehdon äänestyksellä. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa ensin äänestettäisiin todennäköisesti sopimusluonnoksen hyväksymisen tai hylkäämisen puolesta. Mikäli luonnos hylättäisiin, äänestettäisiin sopimuksettoman Brexitin ja EU:ssa pysymisen puolesta. Muitakin vaihtoehtoja äänestyksen lopullisesta sisällöstä on.

Uuden äänestyksen järjestäminen monimutkaistaisi asioita vielä hieman. Brexitin toteutumispäivä tulee äänestyksen kannalta todella nopeasti, ja uusintaäänestyksen toteutuessa Brexitiä pyrittäisiin mahdollisesti lykkäämään.

Neljäs vaihtoehto on sopia Brexitin lykkäämisestä, jotta sopimukseen päästäisiin. Sekä uuteen äänestykseen että sopimuksettomaan Brexitiin liittyy ilmeisiä ongelmia. Mikäli pääministeri Mayn neuvottelema sopimusluonnos ei mene läpi, olisi yksi vaihtoehto pyrkiä siirtämään Brexitiä hieman. Lisäaika voisi edesauttaa osapuolia tyydyttävän ratkaisun löytymisessä.

Brexitiin sisältyy yhä runsaasti avoimia kysymyksiä. Britannia on ensimmäinen EU:sta eroava jäsenmaa, mikä hankaloittaa vaikutusten tarkkaa arviointia. Toisaalta ennakkotapausten puute vaikeuttaa myös sopimusneuvotteluita. Varmaa on, että tiedämme edes hieman enemmän tilanteesta ensi kevääseen mennessä.

OP sosiaalisessa mediassa