Suomessa ennätysmäärä kasvuyhtiöistä, ja monista muistakin pörssilistojen ulkopuolisista yhtiöistä, saa rahoitusta pääomasijoittajilta, sanoo OP:n Sijoitusratkaisut-osaston johtaja Erkko Ryynänen.

Institutionaaliset sijoittajat kohdentavat siis yhä enemmän varallisuutta listaamattomille markkinoille.

Perinteisille listatuille markkinoille ovat olleet auki kaikille, kuka tahansa on voinut ostaa tai myydä listattuja osakkeita ja joukkovelkakirjoja. Valvonta on paljon ja sijoittajien suoja hyvä.

– Listaamattomilla markkinoilla sijoittajan näkökulmasta näkyvin osa on pääomarahastot, mutta paljon muutakin löytyy, kuten esimerkiksi kiinteistöjä, metsää ja infrastruktuuria, Ryynänen sanoo.

Pääomasijoittajien kiinnostus listaamattomia yhtiöitä kohtaa on vahva trendi, joka on Ryynäsen mukaan näkynyt maailmalla jo pitkään.

Parempi tuotto ja kasvumahdollisuudet kiinnostavat

Ryynänen näkee, että listaamattomat markkinat houkuttelevat institutionaalisia sijoittajia erityisesti kahdesta syystä.

– Pääomarahastot ja niiden hoitajat pystyvät valitsemaan yhtiöitä ja ennen kaikkea kehittämään niitä tehokkaasti silloin, kun ne eivät ole pörssilistalla. Omistamisen kautta pääomarahastot tekevät yhtiöistä parempia, ja saavat silloin myös suurempia tuottoja.

Näiden sijoitusten tuotot ovat olleet historiallisesti parempia. Jatkuuko kehitys tulevaisuudessa, on Ryynäsen mukaan hyvä kysymys.

Toinen syy listaamattomien markkinoiden kasvuun on se, että yhä useammat firmat eivät halua pörssilistalle.

– Monet firmat kokevat, ettei pörssilistalle pääsy edesauta yhtiön kasvua, kehitystä ja johtamista – vaan jopa hankaloittaa kaikkea tuota. Niinpä ne haluavat olla pääomarahaston omistamia.

Usein pääomasijoittajat ostavat kokonaan tai enemmistön yrityksestä, jossa he kokevat voivansa ajaa läpi muutoksen. Muutos voi liittyvä vaikka uusien markkinoiden avaamiseen, raportoinnin tehostamiseen tai yhdistymiseen toisen firman kanssa.

Samassa yhteydessä saatetaan vaihtaa hallitus ja palkata uusi johto.

– Usein pääomasijoittajilla, erityisesti Yhdysvalloissa, on omat johtoryhmänsä. He laittavat omat spesialistinsa firmojen avainpaikoille. Toiminta on hyvin operatiivista ja muutoksia on mahdollista tehdä nopeasti, Ryynänen jatkaa.

Ja kun firmaa on kehitetty ja se on saatu tekemään parempaa tulosta, se voidaan myydä kalliimmalla pois. Keskimääräinen sijoitusaika on noin viisi vuotta.

Viis kvartaaleista

Yritykset ja sijoittajat näkevät listalla olemisesta myös hyötyä.

– Silloin omaisuus on likvidiä eli ostaa ja myydä voi koska tahansa. Tai listatun osakkeen varaan voidaan kehittää kannustinpalkkiojärjestelmiä, Ryynänen sanoo.

Listalla olevan yhtiön johtamiseen tulee Ryynäsen mukaan kuitenkin vaikeuskerrointa, joka listaamattomalta puuttuu.

– Sijoittajille ja analyytikoille on raportoitava joka kvartaali. Sääntelyä on valtavasti ja julkisuudessa on käytävä keskusteluja huomattavasti enemmän kuin ei-listatun yhtiön tapauksessa.

Lisäksi sisäpiirisäännökset jähmettävät strategisten liikkeiden sekä ostojen ja myyntien tekemistä.

– Sääntely tarkoittaa hyvää, mutta se myös sitoo firman resursseja ja nostaa kynnystä listautua pörssiin. Paljon aikaa, rahaa ja fokusta menee muuhun kuin itse yhtiön johtamiseen.

Kvartaaleittain raportointi ja pörssikursseihin liittyvät odotukset ja niiden täyttäminen vaikeuttavat Ryynäsen mukaan pitkäaikaisten investointien tekemistä. Listalla olevan yhtiön kun pitää saada sijoittajille tasaista tulosta, jotta nämä olisivat tyytyväisiä.

– Jos investoi tehtaisiin ja tuotekehitykseen, käyttökate niiaa, eikä sitä nähdä hyvänä asiana. Pahimmillaan tulee joku aktivistisijoittaja, joka ostaa halventuneen osakkeen ja vaatii nopeita säästötoimenpiteitä, jotta osakkeen arvo nousisi taas.

Ryynänen kertoo, että nyt on nähtävissä ”investointitaantuma”, joka alkoi jo ennen finanssikriisiä. Yksi syy voi olla listalla olemisen ja investointien yhdistämisen vaikeus.

Ryynänen muistuttaa, että on paljon pörssiyhtiöitä, jotka satsaavat tuotekehitykseen ja investointeihin. Silti on helpompaa, jos pääomarahasto omistaa ja istuu yhtiön hallituksessa: aikaa ottavien muutosprosessin toteuttaminen on silloin helpompaa.

– Supercell on sanonut julkisesti, ettei se ikinä voisi olla listalla, koska tulevaisuusinvestoinnit ja kehitystyö on niin pitkäjänteistä, että sen selittäminen sijoittajille olisi mahdotonta.

Suosittuja listaamattomia yhtiöitä ovat vaikkapa nopeasti kasvavat teknologiayhtiöt, jotka saattavat pysyä listan ulkopuolella useankin rahoituskierroksen ajan.

Ennen listautumista pörssiin tavallisesti kiirehdittiin. Nyt sitä viivästytetään. Ryynänen mainitsee esimerkkeinä Amazonin, Googlen ja Facebookin, jotka olivat valtavia jo ennen listautumistaan.

Listattujen yhtiöiden määrä vähenee

Yritysten kasvun rahoittamisessa on Ryynäsen mukaan kyse siitä, mitä kautta ihmisten säästöt kanavoituvat yritysten käyttöön: pörssilistan kautta vai rahastojen kautta suoraan firmoihin?

Vielä 70- ja 80-luvuilla yksittäiset ihmiset omistivat yritykset pörssilistojen kautta, Ryynänen sanoo. Se jälkeen alkoi institutionaalisten sijoittajien merkityksen kasvu pääomamarkkinoilla.

– 70-luvulla Yhdysvalloissa noin 70 prosenttia yrityksistä oli kotitalouksien omistuksessa. Vuosituhannen alussa määrä oli tipahtanut 40 prosenttiin, ja instituutioiden omistama osuus oli noussut samaan. Eläkerahastot omistavat merkittävän osan yrityksistä.

Suuret toimijat, kuten eläkerahastot ja vakuutusyhtiöt, voivat päättää, ostavatko osakkeita vai yrityksiä pääomarahastojen kautta.

– Me kaikki osallistumme pääomarahastojen toimintaan ja olemme edunsaajia, koska meiltä kerättyjä eläkemaksuja ne sijoittavat, Ryynänen sanoo.

Listaamattomiin yhtiöihin sijoittamisen suosio on herättänyt keskustelua esimerkiksi Yhdysvalloissa. Kaikki eivät koe ilmiötä ongelmattomana.

– Mitä se tarkoittaa säästämismahdollisuuksille ja varallisuuden jakautumiselle, jos parhaat firmat päätyvät pääomasijoittajien omistukseen, eikä yksityisillä ihmisillä ole mahdollisuutta päästä sijoittajiksi kuin välillisesti eläkerahastojen kautta?

Yhdysvalloissa merkittävä osa pääomarahastojen sijoittajista on huomattavan rikkaita.

Ryynäsen mukaan huolta herättää myös listattujen markkinoiden mahdollinen kutistuminen. Jos kiinnostavimmat ja kovan potentiaalin omaavat yhtiötä ovat pääomasijoittajien käsissä, jäävätkö pörssilistalle vain tylsät ja tasaiset?

– Toistaiseksi spekulointi on vielä liian aikaista. Tosiasia kuitenkin on se, että Yhdysvalloissa listattujen yhtiöiden määrä on puolittunut viimeisen 10–15 vuoden aikana. Ja se, että instituutiot sijoittavat yhä enemmän listaamattomiin.

Maailmaa muokkaava voima

Pääomarahastot eivät tee työtään hyvää hyvyyttään. Ne ottavat työstään tuntuvat palkkiot, mutta silti monet näkevät, että useissa tapauksissa se kannattaa maksaa.

– Manageeraus maksaa paljon, mutta usein se tehostaa yhtiön toimintaa. Resurssien saaminen optimaaliseen käyttöön on valtavan tärkeä asia taloudessa. Ne, jotka osaavat ottaa resursseista eniten irti, saavat ne myös käyttöönsä, Ryynänen painottaa.

Hänen mukaansa pääomarahastot ovat kansantaloudellisessa mielessä kokoaan huomattavasti merkityksellisempi toimiala.

– Ne pystyvät jalkauttamaan tehokkaimmin parhaimmat käytännöt esimerkiksi johtamisessa, markkinoinnissa ja teknologiassa. Pääomaa kohdentuu sinne, missä se tuottaa myös kansantalouden näkökulmasta eniten.

Näin monia suomalaisia firmoja on saatu nostettua, tehostettua ja kansainvälistettyä. Kuluttajapuolen yhtiöistä Ryynänen mainitsee esimerkkeinä Reiman, Kamuxin ja Jungle Juice Barin.

Vaikka pääomarahastojen toiminta on Ryynäsen mukaan syvästi kapitalistista ja markkinaehtoista, se mahdollistaa myös vastuullisuuteen ja hyviin käytäntöihin liittyvät muutosprosessit nopeasti.

– Markkinataloudessa tulos on pääasia, eikä sijoitustoiminnassa toisten rahoja voi jakaa hyväntekeväisyyteen. Vastuullisuus on sijoittamisessa kuitenkin tärkeä asia ja myös sijoittajat edellyttävät sitä.

Ryynänen sanoo, että nyt iso trendi on vaikuttavuussijoittaminen. Siinä taloudellisen lopputuloksen ohella tavoitellaan positiivista vaikutusta esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

Viime vuonna Ryynänen oli talousalan seminaarissa Yhdysvalloissa. Sieltä hänen mieleensä jäi erityisesti yksi ajatus:

– Siellä sanottiin, että pääomarahastot ovat maailmaa eniten muokannut voima viimeisen 20–30 vuoden aikana. Puhuja sanoi sen ihan vakavalla naamalla. Niin tärkeästä asiasta on kyse.

Myös OP-Suomi Mikroyhtiöt -rahaston salkkuun haetaan pörssilistautumista suunnittelevia yhtiöitä. Lue lisää rahaston ensimmäisestä toimintavuodesta