Vuosi 2017 jäi Suomessa historiaan todellisena onnen aikana. Finanssikriisin jälkeen oli vuosikausia odotettu talouden elpymistä. Kateellisina seurasimme muun maailman toipumista hyvään kasvuvauhtiin, mitä Suomen taloudessa ei vain näkynyt.

Teksti Jarmo Tiihonen, OP:n suuryritysasiakkaista vastaava johtaja @TiihonenJarmo
Julkaistu 29.11.2018

Vihdoin keväällä 2017 tunnelma piristyi, ja pääsimme nauttimaan muiden läntisten talouksien hyvästä menosta. Vuoden 2017 talouskasvu ylsi liki kolmeen prosenttiin, mikä oli lähes prosenttiyksikön euroalueen kasvua parempi. Vaikutti, että toimialasta riippumatta kehitys oli positiivista. Vuoden 2018 suuryritystutkimuksessa kerrottiin varsinkin juuriltaan suomalaisten yritysten palanneen kasvun polulle. Investointeja oli ehkä laiminlyöty, mutta toimintojen tehostamiseen oli kiinnitetty huomiota. Parantunut kysyntä kasvatti liikevaihtoja ja tehokkaan toiminnan ansiosta tulokset kasvoivat vauhdilla.

Tämäkin vuosi käynnistyi hyvin, mutta jo kesällä alkoi näyttää huonommalta. Vahvan kasvun jatkumisesta huolimatta alkoi tulla tulosvaroituksia. Tuloslaskelmien ylimmät rivit olivat tavoitteessa, mutta tuotannontekijöiden kohonneet kustannukset näkyivät useilla yrityksillä markkinaennusteita huonompina tuloksina. Esimerkiksi raaka-aineiden, komponenttien ja työvoiman kustannusten nousu ovat näkyneet tulosvaroituksina, jotka ovat olleet ankeuttamassa tunnelmaa. Hyvilläkin asioilla on aina kääntöpuolensa. Erityisen koville ovat joutuneet projektiliiketoimintaa tekevät yritykset. Vuosia kestävien projektien toimituksissa on sitouduttu hintoihin, jotka ovat kiinteitä tai joiden jousto on todellisten kustannusten nousuun niukka.

Syksyn näkymä on, että vuonna 2018 BKT:n kasvu päättyy noin 2,5 %:iin, mikä lukuna on hyvä ja edelleen euroalueen kasvua korkeampi. Kasvun tasapaino on löytymässä, ja työllisyysasteen nousu tukee kotitalouksien luottamusta sekä pitää kulutuskysynnän hyvänä. Mutta mitä riskejä on nähtävissä suuryritysten horisontissa? Asuntomarkkinoiden heikkeneminen voisi toteutuessaan syödä luottamusta. Poliittiset riskit eivät myöskään näytä pienenevän, mihin on vain sopeuduttava. EKP:n arvopapereiden osto-ohjelman päättyminen vuoden vaihteessa on ollut tiedossa, mutta vaikutusta on edelleen vaikea arvioida.

Loppukesällä OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen käytti markkinatunnelmasta hyvää esimerkkiä: ”Juhlat jatkuvat, ruokaa ja muuta tarjottavaa riittää, mutta tunnelmassa huippuhetki on ohitettu.” Taisi käydä niin, että pöydän antimista oli nautittu liikaa tai ainakin liian nopeasti.

Suuryritysten omia näkemyksiä toimintaympäristön mahdollisuuksista ja riskeistä kuullaan taas tammikuussa, kun vuoden 2019 suuryritystutkimus julkaistaan. Vuoden 2018 tutkimukseen pääset tutustumaan täältä.

Jarmo Tiihonen työskentelee asiakkuuksista vastaavana johtaja OP Yrityspankissa. Jarmolla on pitkä ura OP Ryhmässä monessa eri tehtävässä ja hän on työskennellyt aiemmin esimerkiksi joukkovelkakirjalainojen, yritysjärjestelyiden, osakeantien ja listautumisten parissa.