Brexit-päivä on täällä, mutta vaikein luku on vasta alkamassa

Joona Widgrén
Joona Widgrén

Ekonomistina OP Ryhmässä. Kiinnostuksen kohteitani ovat erityisesti data-analyysi sekä makrotalous.

Brexit-päivä on sittenkin täällä. Toki on todennäköistä, että jatkossakin Britannian vähintäänkin monimutkainen suhde EU:n kanssa herättää keskustelua. Mutta se, mitä tapahtuu brexitin ja sitä seuraavan siirtymäajan jälkeen on kuitenkin (melko) normaalia EU:n ja sen ulkopuolisen valtion kahdenvälisten sopimusten solmimista.

Joona Widgrén
Joona Widgrén

Ekonomistina OP Ryhmässä. Kiinnostuksen kohteitani ovat erityisesti data-analyysi sekä makrotalous.

Britannia siis virallisesti eroaa EU:sta tammikuun viimeisenä päivänä. Käytännössä tästä alkaa vuoden loppuun jatkuva siirtymäaika, jolloin Britannia ja EU pyrkivät solmimaan sopimuksia tulevista suhteistaan, kuten mahdollisesta kauppasopimuksesta. 11 kuukautta on erittäin kunnianhimoinen tavoite neuvotteluiden läpiviemiseksi, sillä aikaisemmin EU:n kauppasopimusneuvottelut ovat olleet vuosia kestäviä prosesseja.

Kaikki auki sopimusten suhteen

Nähtäväksi jää päästäänkö kunnianhimoiseen tavoitteeseen. Jos ei päästä, on neuvotteluiden pidentäminen mahdollista, vaikka Boris Johnson toisin todisteleekin. On myös mahdollista, että sopimus jää kokonaan syntymättä. Jos näin kävisi, Britannia ja EU kävisivät jatkossa kauppaa WTO:n sääntöjen mukaan. Kaikki vapaakauppasopimuksen ja täysin sopimuksettoman tilan välillä on siis yhä auki. On kuitenkin todennäköistä, että jonkinlainen sopimus saadaan aikaan.

Siirtymäajan aikana kauppasuhteet säilyvät muuttumattomina, joten tänä vuonna tariffit tai muut kaupan esteet eivät vaikuta Suomen ja Britannian väliseen kauppaan. Mitä siirtymäajan jälkeen tapahtuu, riippuu pitkälti neuvotteluiden tuloksesta ja mahdollisten sopimusten sisällöstä. Todennäköistä kuitenkin on, että kauppa jatkuu jotakuinkin ennallaan. Näin ollen vaikutukset Suomen taloudelle ovat todennäköisesti melko pieniä.

Mikäli neuvottelut kuitenkin päättyvät sopimuksettomina, on sillä mahdollisesti ainakin lyhytaikainen negatiivinen vaikutus niin Suomen kuin EU-alueenkin talouteen.

Yrityksiä varjostanut epävarmuus

Britanniassa brexitiin liittyvä epävarmuus on näkynyt selvästi esimerkiksi yritysten investointihalukkuudessa. Viime vuonna Britannian BKT:n kasvu heilahteli brexitiin liittyvän varautumisen takia ja loppuvuoden meno oli Britannian taloudessa suorastaan ankeaa.

Sinällään epävarmuuden vähentyminen brexitiin liittyen on hyvä asia. Yritysten luottamusluvuissa onkin alkuvuodessa nähty pientä piristymistä. Yritysten tulevaisuuden näkymien kannalta on kuitenkin tärkeää, että Britannia saa neuvottelut EU:n kanssa hyvään vauhtiin ja selkeyden tuleviin suhteisiin mahdollisimman nopeasti. Muuten loppuvuoden takarajan lähestyminen alkaa jälleen nostaa epävarmuutta.

Britannialla kovat panokset neuvottelupöydissä

Britannialle neuvotteluiden panos on korkeampi. Lähes puolet Britannian viennistä suuntautuu EU:hun ja toisaalta reilu puolet Britannian tuonnista tulee EU-alueelta. Tietenkin EU:n ja Britannian välinen kauppa jatkuu tulevaisuudessakin, mutta mikäli neuvotteluiden päätteeksi kauppaa käydään ilman vapaakauppasopimusta, on sillä tuntuva vaikutus brittitalouteen ainakin lyhyellä aikavälillä.

Arviot eri skenaarioiden vaikutuksesta Britannian taulouteen vaihtelevat. Esimerkiksi RAND-tutkimuslaitos arvioi, että Britannian BKT olisi WTO-sopimuksen tapauksessa kymmenen vuoden päästä reilut 6,5 % matalammalla verrattuna siihen, mitä se olisi ilman brexitiä. Vapaakauppasopimuksen vaikutus olisi pienempi, hieman vajaat 3 %. Vastaavasti NIESR arvioi, että vastaavat luvut WTO-skenaarioissa olisi noin 5,5 % ja vapaakauppaskenaariossa 3,5 %.

Brexitiin on sisältynyt monta mutkaa ja vaikeita neuvotteluita. Vaikka eropäivä on nyt tiedossa, on todennäköisesti luvassa vielä paljon vääntöä, pientä poliittista teatteria unohtamatta. Nyt tiedetään, että brexit todella tapahtuu, mutta mahdollisesti koko brexit-saagan vaikein luku on vasta alkamassa.

OP sosiaalisessa mediassa