”Yhdysvallat avaa tulen…”

Antti Niemelä
Antti Niemelä

Tehtävänä auttaa yrityksiä osto- ja myyntitoiminnoissa, erityisalueena ulkomaankauppa. Vahva usko digitaalisuuden tuomiin mahdollisuuksiin suomalaisille.

Näin raflaavasti Kiina kommentoi Yhdysvaltojen kauppapoliittisia toimenpiteitä heinäkuussa. Retoriikka kauppasodan ympärillä on rajua, mutta miksi näin? Seuraavassa kolme näkökulmaa kauppasodan vaikutuksista.

Antti Niemelä
Antti Niemelä

Tehtävänä auttaa yrityksiä osto- ja myyntitoiminnoissa, erityisalueena ulkomaankauppa. Vahva usko digitaalisuuden tuomiin mahdollisuuksiin suomalaisille.

Kauppasodassa haavoittuvat kaikki

Yksittäisen kauppasodan hyökkäykset laajentuvat nopeasti ”maailmansodaksi”. Syynä tähän on se, että yksittäiset tuotteet ja palvelut tuotetaan kansainvälisissä arvoketjuissa. Esimerkiksi Suomen viennistä jopa kolme neljännestä on ns. välituotteita. Leijonan osa viennistä päätyy arvoketjun seuraavaan vaiheeseen, ei loppukäyttäjälle. Välituotteiden osuus Suomen viennistä on poikkeuksellisen suuri.

Suomen viennin kannalta on tärkeää, että keskeiset kauppakumppanit mm. Saksa, Ruotsi ja Kiina saavat tuotteitansa kaupaksi. Tästä syystä vientitilastojen yksioikoinen tulkinta johtaa harhaan. On myös syytä kiinnittää huomio arvoketjun molempiin päihin - vientikauppa tarvitsee myös tuontia. Näin siis Yhdysvaltojen asettamat kauppatullit Kiinalle iskevät myös Suomeen, kansainvälisen työnjaon kautta.

”Jos et opi historiasta, olet tuomittu toistamaan sitä…”

Otsikko on vapaa käännös George Santayanan kuuluisasta sanonnasta. Mutta mitä historia sitten opettaa kauppasodista?

Yhdysvaltain 1930-luvun suuren laman syventymisen ja pitkittymisen taustalta löytyy protektionistiset toimet, jotka laajenivat muihin maihin. Lamaa pidetään edelleen modernin markkinatalouden syvimpänä kriisinä. Kauempaa historiasta löytyvät ns. Oopiumsodat, jotka käynnistyivät Kiinan ja Brittien välisestä kauppasodasta ja johon myöhemmin osallistui myös Ranska. Huomionarvoista on se, että juuri Kiina halusi suojella markkinoitaan ja rajoittaa kaupankäyntiä. Lopputuloksena oli Kiinan Qing dynastian loppuminen ja kaupan vapautuminen. Historiasta löytyy lisää vastaavia esimerkkejä ja yhteisen eurooppalaisen markkinan luomisen (Europan hiili- ja teräsunioni) sysäyksensä oli ajatus aseellisten konfliktien vähentämisestä. Konflikti kauppakumppanin kanssa ei ole edullista kummallekaan osapuolelle.

Historian valossa kauppasodista ei ole seurannut hyvää. Lyhyellä aikavälillä kauppasota hyödyttää yksittäisiä toimijoita, mutta hyöty on lyhytaikaista sekä epäoikeudenmukaista.

Kauppasota sattuu eniten heikoimpiin

Tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus laskee kustannustasoa. Tämä on seurausta siitä kansantalouden perusopista, jonka mukaan kansantalouden työnjako ja tuottavuus kulkevat käsikädessä. Kauppasotien toimet, kuten tullit ja muut kaupan esteet nostavat kustannuksia. Seurauksena on kustannustason nousu, joka koskettaa eniten niitä, joiden taloudellinen liikkumavara on heikoin.

Talouskasvu on myös yksi tehokkaimmista keinoista köyhyyden torjumisessa ja elintason parantamisessa kehittyvissä maissa. Tämä on keskeinen oppi viimeisen viiden vuosikymmenen aikana tuotetuissa tutkimuksissa talouskasvun ja elintason suhteesta. Uhkana on, että positiivinen kehitys häiriintyy ja sen myötä sosiaaliset ongelmat ja esimerkiksi pakolaisuuteen liittyvät haasteet kasvavat.

Entä sitten…?

Kauppasodilla on monenlaisia vaikutuksia ja voittajia on vaikeaa löytää. Vanha toteamus ”laiha lohtu on parempi kuin lihava riita” sopii myös kauppasotiin. Niin ja asiat selviävät puhumalla, vai miten se oli?

OP sosiaalisessa mediassa