Tarjolla olevien sijoitusinstrumenttivaihtoehtojen määrä on kasvanut räjähdysmäisesti parin vuosikymmenen aikana. Erityisesti sijoitusrahastojen suosio on ollut vahvaa niin piensijoittajien kuin ammattimaisten sijoittajien keskuudessa. Maailman ensimmäiset modernit sijoitusrahastot‍ näkivät päivänvalon Yhdysvalloissa jo 1920-luvulla, mutta erityisesti 1980-luvulta alkaen rahastot ovat kasvattaneet suosiotaan suuresti. Suomessa ensimmäinen sijoitusrahastolain mukainen rahasto aloitti toimintansa vuonna 1987. Tänä päivänä sadoissa Suomeen rekisteröidyissä sijoitusrahastoissa on yhteen laskien noin 117 miljardia sijoituksia. Euroopassa rahastojen yhteenlasketut varat ovat useita tuhansia miljardeja euroja.

Koska rahastojen tarjonta on kasvanut niin valtavasti, on rahaston valitsemisessa entistä tärkeämpää pystyä arvioimaan ja vertaamaan niiden menestystä. Onko valitsemani rahasto menestynyt hyvin vai heikosti suhteessa muihin rahastoihin? Kysymykseen on vaikea löytää yksiselitteistä vastausta, sillä eri rahastojen sijoituspolitiikat eroavat toisistaan huomattavasti. Siksi pelkkä toteutuneiden tuottojen vertailu ei ole perusteltua. Toisaalta tismalleen samaan sijoitustuottoon on saattanut yltää joukko eri rahastoja, mutta tuotot on saavutettu täysin eri riskitasoilla. Asiaan vihkiytyneet sijoittajat saattavat tulkita tai laskea itse erilaisia riskikorjattuja tunnuslukuja ja muita tunnuslukuja rahaston menestyksen arvioimiseksi, mutta on olemassa myös helpompia tapoja rahastojen arviointiin. Yksi tällainen tapa on Morningstarin tuottaman rahastovertailun hyödyntäminen.

Morningstar Inc. on yhdysvaltalainen analyysitalo, jonka tuottama Morningstar Rating eli tutummin Morningstar-tähditys lienee globaalisti tunnetuin menetelmä rahastojen tuottokehityksen menestysarvioinnissa. Morningstar Ratingissä rahastot jaetaan kategorioihin siten, että kussakin kategoriassa on edustettuna mahdollisimman samankaltaista sijoituspolitiikkaa noudattavat rahastot. Morningstar-tähditys perustuu rahaston sijoitusmenestykseen suhteessa samassa kategoriassa olevien muiden rahastojen sijoitusmenestykseen. Rahastolla tulee olla vähintään kolmen vuoden tuottohistoria, jotta se voi saada Morningstar-tähdityksen. Tähtiä annetaan yhdestä viiteen siten, että kunkin rahastokategorian paras 10 % rahastoista saa viisi tähteä, seuraavat 22,5% rahastoista saavat neljä tähteä, seuraavat 35% saavat kolme tähteä, seuraavat 22,5% rahastoista saavat kaksi tähteä ja kunkin kategorian heikoimmat 10 % saavat yhden tähden. Rahastoille lasketaan uusi tähditys kuukausittain.

Morningstar Rating on puhtaasti kvantitatiivinen arviointimenetelmä, joka perustuu rahaston historialliseen tuottokehitykseen huomioiden sekä rahaston toteutuneen tuoton, kulut ja riskitason. Rahastojen menestys rankataan riskikorjatun tuottoluvun Morningstar Risk-Adjusted Return (MRAR) mukaan, joten pelkkä absoluuttinen hyvä tuotto suhteessa muihin rahastoihin ei vielä merkitse automaattisesti hyvää tähditystä - Morningstar-tähdityksessä on merkittävä painoarvo sillä, minkälaisella riskitasolla rahasto on tuottonsa saavuttanut.

Johtuen siitä, että yleisesti sijoittajat ovat riskiä kaihtavia, MRAR -luvun laskennassa painotetaan voimakkaammin niin kutsuttua ”downside riskiä” kuin ”upside riskiä”. Maanläheisesti sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että rahaston heilahtelut alaspäin tuottavat sijoittajille enemmän tuskaa kuin mitä rahaston vastaavan suuruiset heilahtelut ylöspäin tuottavat euforiaa. Tämän vuoksi Morningstar Rating -metodologiassa ne rahastot, joiden downside risk on pienempi, hyötyvät tähdityksessä, mikäli toteutuneet tuotot ovat samantasoiset eri rahastojen välillä.

Morningstarin Rating-menetelmä luotiin vuonna 1985, jolloin rahastoja alettiin tähdittämään skaalalla 1-5 kuudessa eri omaisuusluokassa. Rating perustui riskikorjattuihin tuottoihin, huomioiden rahastojen palkkiot. Rahastojen kategorioita on sittemmin lisätty selvästi ja laskentametodologiaa on kehitetty jatkuvasti aina näihin päiviin asti. Morningstar reittaa tällä hetkellä yli 200 tuhatta rahastoa globaalisti.

Morningstar-tähditys ei ole aukoton menetelmä kertomaan, onko rahasto ollut kelvollinen sijoituskohde. Yhtenä haasteena voidaan nähdä se, että samassa kategoriassa olevat rahastot saattavat sijoittaa esimerkiksi hieman eri osakepainoilla tai vaikkapa maantieteelliset jakaumat voivat olla saman kategorian rahastoissa varsin erilaisia. Morningstar-tähditys toimii kuitenkin hyvänä yleisluontoisena arviona rahaston menneestä sijoitusmenestyksestä. Tärkeää on kuitenkin ymmärtää, että Morningstar-tähditys on puhtaasti taaksepäin katsova kvantitatiivinen arviointi, eikä se edusta Morningstarin mielipidettä tai ennustetta rahaston tulevasta menestyksestä. Kuitenkin tutkimuksissa on nähtävissä, että Morningstar-tähdet omaavat myös hieman ennustearvoa, sillä korkean tähdityksen rahastot tyypillisesti pärjäävät jatkossa paremmin kuin yhden tähden rahastot.

Morningstarin rahastokategoriat elävät jatkuvasti. Vanhoja rahastoja saattaa poistua kategoriasta esimerkiksi rahastofuusioiden myötä ja uusia rahastoja taas tulee mukaan tähditykseen rahastojen saavuttaessa kolmen vuoden tuottohistorian. Toukokuussa 2018 viisi OP-Private Strategia -rahastoa sai ensimmäiset tähtensä, kun nämä rahastot saavuttivat vaadittavan kolmen vuoden historian. Rahastojen menestys on ollut olemassaolonsa aikana vahvaa neljän rahaston saavuttaessa neljä Morningstar-tähteä ja yhden rahaston saadessa kolme Morningstar-tähteä. Muiden OPn rahastojen tähdityksen voit tarkistaa op.fi:stä‍.

Kirjoittaja Antti Paitula toimii salkunhoitajana OP Varainhoidossa.

Op.median parhaat artikkelit ja vinkit aloittelevan sijoittajan tueksi‍