Indeksirahastojen ‍suosio on nousussa, mikä näkyy myös tarjolla olevien indeksirahastojen määrässä, kertoo OPn Private Onlinen johtaja Olavi Kurola.

– Money Observer -lehden mukaan maailmassa on jopa 70 kertaa enemmän indeksejä kuin listattuja osakkeita. Indeksejä voidaan luoda kaikenlaisista sijoituskohteista: pörssiosakkeista, velkakirjoista tai lähes mistä tahansa joukosta noteerattuja arvopapereita.

Indeksirahastot ‍tarjoavat sijoittajille kustannustehokkaan sijoitusmuodon sekä hyvän hajautustavan esimerkiksi eri toimialoihin tai maantieteellisiin alueisiin. Myös yhden yhtiön painoarvo vähenee, eivätkä sijoitukset ole yhden yhtiön menestyksestä kiinni.

Indeksirahastolla sijoittaja saa tiettyä indeksiä ja markkinaa hyvin edustavan joukon osakkeita.

– Suorien osakeostojen lisäksi kannattaa tavoitella kohdemarkkinan markkinatuottoa, joka indeksirahastoilla voidaan saavuttaa. Näin voidaan varmistaa, että jos yksittäiset osakevalinnat eivät osu pitkällä aikavälillä kohdilleen, saa osalla varoista markkinoiden keskimääräistä tuottoa matalalla kustannustasolla vähennettynä. Tämä on useille sijoittajille hyvinkin riittävä tuottotaso.

Entä kuinka indeksirahastoista osaa valita itselle sopivia vaihtoehtoja? Kurola kannustaa pohtimaan omia arvoja ja tavoitteita. Indeksirahastot ovat sijoitustyyliltään passiivisia, eli ne seuraavat tarkkaan ennalta määrättyä indeksiä. Yksinkertaisimmillaan se pyrkii kuvaamaan sijoitusmarkkinan yleistä kehitystä mahdollisimman tarkasti.

– Aktiivinen kannanotto tapahtuu indeksivalinnassa. Suosittelen tutustumaan lähemmin indeksiin ja miettimään, onko se sellainen, jossa itse haluaa olla mukana.

Ennen sijoituspäätöstä kannattaa myös tutustua rahaston suurimpiin sijoituskohteisiin.

Mutta millaisia indeksirahastoja on tarjolla? OPn Kurola avaa, millaisia ominaisuuksia esimerkiksi OPn Suomi-, Amerikka- ja Aasia-indeksirahastoihin liittyy. Yhteistä niille on muun muassa pitkä, noin seitsemän vuoden suositeltu sijoitusaika.

Suomi-indeksi – Kotimarkkina haltuun

Seurattava indeksi: Nasdaq OMX Helsinki Benchmark Cap

Sijoituskohteet ja toimialat: 50–70 yhtiötä eri toimialoilta

Vuosituotto: Uusi rahasto

Suomalaisten osakkeiden tuotto-odotus vuosille 2018–2022: vuositasolla keskimäärin 6,3 %

OP-Suomi Indeksi ‍on tuore indeksirahasto, joka tarjoaa Kurolan mukaan sijoittajalle hyvän kattauksen kotimarkkinasta.

– Kyse on osakesijoittamisesta rahaston avulla, joten pääoman menettämisen riski on mahdollinen. Yhtiökohtainen riski jakaantuu 50–70 yhtiöön. Kaikkiin tai valtaosaan rahaston yhtiöistä kohdistuva yhtäaikainen konkurssitilanne, jossa sijoittaja menettäisi pääomiaan lopullisesti, on epätodennäköinen. Ajan myötä indeksistä poistuu yhtiöitä, jotka eivät menesty, ja toisaalta siihen nousee markkina-arvoaan ja pörssivaihtoaan kasvattavia yhtiöitä.

Viime vuosina Suomen pörssiyhtiöt ovat tuottaneet hyvin. Historia ei kuitenkaan ole tae tulevaisuudesta.

– Suomi on kehittynyt historiassa todella hyvin. Meillä on näin pieneksi pörssiksi ja taloudeksi aivan erinomainen lista yhtiöitä, joista saa hyvän indeksin koostettua. Suomi-rahasto on yksinkertainen tapa ottaa osakeriskiä ja hakea osaketuottoa Suomesta.

Samalla saa hyvän toimialahajautuksen. Verrattuna Amerikkaan ja Aasiaan Suomen markkina on kuitenkin pieni.

– Sijoittamalla Suomi-indeksiin sijoittaa hyvin erilaisiin toimialoihin ja erikokoisiin yhtiöihin verrattuna OP Amerikka -indeksiin. Yhdysvalloissa erityisesti teknologiayhtiöt ovat olleet menestyneitä. Euroopassa ei ole lainkaan samanlaisia teknologiajättejä.

Suomi-indeksiin ei myöskään liity valuuttariskiä.

– On kyse omaan kotimarkkinaan sijoittavasta euromääräisestä indeksistä. Valuuttaan liittyvää riskiä ei ole samalla tavalla kuin dollaripohjaisissa sijoituksissa.

Tulevien vuosien talouskehitys vaikuttaa Suomessa lupaavalta, mikä voi edelleen heijastua myös indeksirahastoon. Eri alueiden taloudet kulkevat eri tahtiin.

– Euroopassa talouksilla on edelleen rahkeita kehittyä positiivisesti. Se on usein mennyt niin, että kehitys lähtee lännestä ja tulemme hieman jälkijunassa.

Kurola painottaa, ettei pelkkää Suomi-indeksiä kannata kuitenkaan pitää sijoittamisen kokonaisratkaisuna. Maantieteellinen ja eri omaisuuslajeihin hajautus on tärkeää. Esimerkiksi Amerikkaan sijoittaneet ovat voineet saada hyviä tuloksia.

– Viimeisen 12 kuukauden aikana MSCI North America -yleisindeksi Yhdysvalloissa on kehittynyt peräti 10,6 prosenttia. Euroopassa vastaava luku MSCI Europe -indeksissä oli 2,4 prosenttia ja OMX Helsinki Capped -indeksissä 6,5 prosenttia. MSCI Nordic -indeksi on nollatuoton tuntumassa. Vuosittaiset vaihtelut ja tuottoerot ovat indeksien välillä suuria.

Amerikka-indeksi – Teknologiajätit talouskasvun vetureina

Seurattava indeksi: MSCI North America

Sijoituskohteet ja toimialat: Esimerkiksi teknologia-alan suuria yhtiöitä, kuten Apple, Facebook ja Amazon

Vuosituotto: 10,5 %

USA:n osakkeiden tuotto-odotus vuosille 2018–2022: keskimäärin 4,9 %

OP-Amerikka Indeksin‍ vuosituotto on tarkasteltavista kolmesta rahastosta paras. Se on ollut noin 10 prosenttia. Selitys hyvään kehitykseen liittyy Kurolan mukaan Yhdysvaltojen talouden hyvään vireeseen. Yhdysvalloissa talouskehitys lähti talouskriisin jälkeen nopeasti kasvusuuntaan, ja se on pysynyt pitkään vahvalla uralla ylikuumentumatta.

Nousu osakemarkkinoilla on ollut vahvaa. Hyvää kehitystä ovat ajaneet muun muassa vahvat teknologiasektorin yhtiöt ja kuluttajavetoiset toimialat.

Rahaston suurin paino on teknologiasektorilla. Jos indeksirahaston sijoitukset ovat painottuneet vahvasti yhteen alaan tai riippuvaisia tietystä sektorista, korostuu hajauttamisen ja aktiivisen salkunhallinnan tärkeys.

– Tämä on yleisindeksirahasto, joka painottuu mega cap -yhtiöiden, eli suurimpien pörssilistattujen yhtiöiden osakkeisiin. Verrattuna Suomi-indeksiyhtiöihin puhutaan todella valtavan kokoisista yhtiöistä, jotka ohjaavat sijoituksen tuottoa. Mukana on Applen, Amazonin, Microsoftin ja Facebookin kaltaisia yrityksiä.

Tuleville vuosille on odotettavissa taantuma, mikä vaikuttaa laskevasti rahaston tuotto-odotuksiin.

– Aina käy niin, että jossain kohtaa suhdannehuippu saavutetaan. Käännepisteen arviointi on kuitenkin hyvin vaikeaa. Yhdysvalloissa on siirrytty kiristävään rahapolitiikkaan ja taloudessa menee erittäin vahvasti. Monet mittarit kertovat kuitenkin suhdanteen tulleen kypsään vaiheeseen.

Aasia – Idän vahva teollisuus- ja finanssiala

Seurattava indeksi: MSCI Pacific Index

Sijoituskohteet ja toimialat: Suurimpia sijoituksia Toyota, AIA, mm. autoteollisuus ja pankkisektori

Vuosituotto: 5,95 %

Kehittyvien maiden osakkeiden tuotto-odotus vuosille 2018–2022: keskimäärin 8,2 % (Japanin 4,7 %)

Aasia mielletään usein osaksi kehittyviä markkinoita, mutta indeksirahasto sijoittaa enimmäkseen suuriin ja vakiintuneisiin yhtiöihin Aasian kehittyneillä markkinoilla. OP-Aasia Indeksin‍ sijoituskohteena ovat Kaakkois-Aasian suurien yhtiöiden osakkeet.

– Kehittyvien talouksien kohdalla nostaisin esiin erityishuomion siitä, että tyypillisesti pienissä, vasta kehittymässä olevissa talouksissa talouden rakenteet ovat alkutekijöissä tai ne eivät ole niin kehittyneitä kuin läntisissä talouksissa. Jotta pystytään tekemään hyvä indeksirahasto, se vaatii, että on pörssi, jossa on listattu laajasti osakkeita, yhtiöitä ja toimialoja, joita vaihdetaan riittäviä määriä. Yhtiöiden kokoluokan täytyy olla sellainen, että niihin voidaan muun muassa likviditeetin puolesta sijoittaa ilman voimakkaita hintavaikutuksia.

Aasia-indeksi seuraa suuria, toimintansa vakiinnuttaneita yhtiöitä. Indeksi vastaa siis melko kehittyneitä osakemarkkinoita. Indeksin yhtiöihin ei siis liity vastaavaa nousupotentiaalia kuin nuoriin, kehitysvaiheessa oleviin yrityksiin.

– Niihin ei indeksirahastoilla välttämättä pääsekään käsiksi. Esimerkiksi nousevan keskiluokan kuluttamat tuotteet eivät välttämättä ole ensimmäisenä Toyotan autoja.

Kehittyviin maihin sijoittaessa on hyvä muistaa, että niissä saattaa olla jokin tietty vahva ala.

– Monesti kehittyvissä talouksissa jokin tietty toimiala on todella dominoiva, kuten öljyteollisuus ja sitä palvelevat sektorit, jotka voivat vaikuttaa myös indeksisijoitukseen voimakkaasti. Kehittyvissä maissa korostuu se, mitä omaan salkkuun haluaa.

Jos kehittyvien markkinoiden kasvupotentiaalista haluaa hyötyä, kannattaa Kurolan mukaan harkita esimerkiksi OP-Vaurastuva keskiluokka‍ -rahastoa.

Kurola kertoo, ettei kehittyvien talouksien potentiaali ole kadonnut, vaikka viime vuosina huomio on kiinnittynyt erityisesti USA:n ja kehittyneiden talouksien osakemarkkinoiden vahvaan kehitykseen.

– Vuosina 2013–2016 oli pitkä ajanjakso, jolloin kehittyvien maiden osakemarkkinat tuottivat heikosti suhteessa länsimarkkinoihin. Vuonna 2017 kehittyvät taloudet ottivat muita hyvin kiinni ja olivat tuottokärjessä. Suurista vaihteluista huolimatta kokonaistuotto vuositasolla on ollut keskimäärin korkea 2000-luvulla.