Sijoitushorisontti on tärkeä osa sijoitusstrategiaa – oletko liikkeellä lyhyellä vai pitkällä tähtäimellä?

Jokaisen sijoittajaksi aikovan on syytä tehdä itselleen sijoitusstrategia. Sijoitusstrategia vastaa sellaisiin kysymyksiin, kuten: mitä sijoittamisella tavoittelen? Mikä on budjettini eli kuinka paljon voin sijoittaa? Kuinka paljon siedän riskiä? Mitkä säännöt asetan sijoittamiselle? Mikä on minun tapani säästää tai sijoittaa?

Entä kuinka likvidejä sijoitusten pitää olla eli pitääkö varautua tilanteisiin, joissa sijoituksia pitää muuttaa rahaksi?

Sijoitusstrategiassa mietitään muun muassa sitä, mikä on sijoitushorisonttini.

Sijoitushorisontista päättäminen on tärkeä osa sijoittamista, koska se kytkeytyy kaikkeen muuhun. Sijoitushorisontti määrittelee paljon sitä, mihin ylipäänsä kannattaa sijoittaa.

Erityisen kiinteä yhteys sijoitushorisontilla on riskiin, joka puolestaan liittyy suoraan tuottoon. Eri sijoittajilla on erilaisia sijoitushorisontteja.

– Kaikki lähtee siitä, mikä sijoitusstrategiasi on ja minkälainen sijoittaja olet, sanoo OP Marketsin asiantuntija Joona Heinola.

Mikä se sijoitushorisontti siis on, ja miksi sitä pitää miettiä?

Lyhyt vai pitkä tähtäin?

Sijoitushorisontti on käytännössä sama kuin sijoitusaika. Se vastaa kysymykseen, olenko liikkeellä lyhyellä vai pitkällä tähtäimellä.

Heinolan mukaan lyhyellä sijoitushorisontilla tarkoitetaan yleensä alle vuoden sijoituksia, jotka ovat likvidejä eli helposti rahaksi muutettavia.

Yksinkertaisin esimerkki on perinteinen pankkitalletus säästötilille. Rahat ovat helposti nostettavissa. Toisaalta talletukseen ei käytännössä sisälly riskiä, joten siitä ei saa tuottoakaan. Kovin pitkään rahojaan ei kannata pitää tileillä.

Jos sijoittajan sijoitushorisontti on sitä vastoin selvästi pidempi, hänen kannattaa harkita osakkeisiin sijoittamista.

– Osakkeetkin ovat likvidejä, mutta koska niihin liittyy selvästi enemmän riskiä kuin talletukseen tai rahastoon, osakkeisiin suositellaan yleensä sijoitettavan pidemmällä tähtäimellä, Heinola sanoo.

Pitkällä sijoitushorisontilla tarkoitetaankin useiden vuosien sijoittamista. Heinola huomauttaa, että esimerkiksi osta ja pidä -strategia on tyypillinen pitkän sijoitushorisontin sijoitus.

Aika tasaa riskiä

Miksi sijoittajan pitää sitten miettiä sijoitushorisonttiaan?

– Koska aika tasaa riskiä, Heinola vastaa.

Osakkeet ovat hyvin volatiileja eli niiden kurssit sahaavat ylös ja alas. Jos osakkeisiin sijoittaa hyvin lyhyellä tähtäimellä, voi käydä niin, että joutuu myymään juuri kurssilaskun aikaan.

Keskimäärin pitkällä aikavälillä pörssikurssit ovat historiallisesti kuitenkin nousseet.

Jos siis sijoitusaika on pitkä, riski pienenee, koska pitkällä aikavälillä on luultavampaa, että keskimääräinen kurssiheilunta on pienempää. Saat siis pienemmällä riskillä osakkeiden tarjoamaa tuottoa.

Sijoittamalla esimerkiksi kuukausittain pitkällä aikavälillä rahastoihin‍ saat myös ajallisen hajautuksen, joka sekin pienentää riskiä.

– Toki osakemarkkinoillakin on mahdollista saavuttaa nopeita tuottoja lyhyellä aikavälillä, mutta silloin myös riskit ovat suuret. Se voi sopia hyvin aktiiviselle sijoittajalle, mutta passiivinen sijoittaja suosii ennemmin esimerkiksi osta ja pidä -strategiaa, Heinola sanoo.

Salkussa pitkää ja lyhyttä

Koska sijoittajan salkussa voi olla erilaisia instrumentteja, on luontevaa, että samalla sijoittajalla on myös eri pituisia sijoituksia. Heinola suosittelee, että sijoittajalta löytyy myös lyhytaikaisia sijoituksia tai vaihtoehtoisesti käteispuskuria.

– Näin sijoittaja saa likviditeettiä, jos rahalle tulee yllättävä tarve, Heinola sanoo.

Sijoittajalla voi siis olla yhtä aikaa sijoituksia lyhyellä tähtäimellä ja pitkällä tähtäimellä. Osakesalkkukin voi koostua pitkistä ja lyhyistä sijoituksista. Heinola antaa esimerkin lyhytaikaisesta sijoituksesta:

Sijoittaja huomaa, että jokin osake on halventunut lyhyen ajan sisällä ilman, että mitään erityistä on tapahtunut yhtiön liiketoiminnassa, kilpailukentässä tai ylipäätänsä yhtiön näkymissä. Hän ostaa osaketta ja jää odottamaan arvostustason palautumista. Kun osakkeen aliarvostus purkautuu, sijoittaja myy sen. Ongelmana tässä on se, että aliarvostuksen purkautumiseen voi mennä vuosia ja silloin tämä ei enää olekaan lyhytaikainen sijoitus.

– Harvoin osakkeita ostetaankaan niin, että tiedettäisiin tarkalleen, miten kauan niitä aiotaan pitää, Heinola toteaa.

Hän muistuttaa, että sijoitushorisontti on myös ikäkysymys.

Mitä nuorempi sijoittaja on, sitä pidemmällä tähtäimellä hän voi sijoittaa ja ottaa riskiä. Ja päinvastoin – mitä vanhempi sijoittaja on, sitä enemmän sijoittaja ehkä painottaa vakaata tuottoa pienellä riskillä.

Lue lisää sijoittamisen aloittamisesta ja siihen liittyvistä termeistä‍

Rahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy. Sijoittamisen palvelut tarjoaa Osuuspankki. 

Tämä artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 30.12.2019.