Sijoitushorisontti on tärkeä osa sijoitusstrategiaa – oletko liikkeellä lyhyellä vai pitkällä tähtäimellä?

Eri sijoittajilla on erilaisia sijoitushorisontteja. Samallakin sijoittajalla voi olla lyhyen ja pitkän aikavälin sijoituksia.

Jokaisen sijoittajaksi aikovan on syytä tehdä itselleen sijoitusstrategia. Sijoitusstrategia vastaa sellaisiin kysymyksiin, kuten: mitä sijoittamisella tavoittelen? Mikä on budjettini eli kuinka paljon voin sijoittaa? Kuinka paljon siedän riskiä?

Entä kuinka likvidejä sijoitusten pitää olla eli pitääkö varautua tilanteisiin, joissa sijoituksia pitää muuttaa rahaksi?

Ennen kaikkea sijoitusstrategiassa mietitään sitä, mikä on sijoitushorisonttini.

Sijoitushorisontista päättäminen on tärkeä osa sijoittamista, koska se kytkeytyy kaikkeen muuhun. Sijoitushorisontti määrittelee paljon sitä, mihin ylipäänsä kannattaa sijoittaa.

Erityisen kiinteä yhteys sijoitushorisontilla on riskiin, joka puolestaan liittyy suoraan tuottoon. Eri sijoittajilla on erilaisia sijoitushorisontteja.

– Kaikki lähtee siitä, mikä sijoitusstrategiasi on ja minkälainen sijoittaja olet, sanoo OP Marketsin asiantuntija Joona Heinola.

Mikä se sijoitushorisontti siis on, ja miksi sitä pitää miettiä?

Lyhyt vai pitkä tähtäin?

Sijoitushorisontti on käytännössä sama kuin sijoitusaika. Se vastaa kysymykseen, olenko liikkeellä lyhyellä vai pitkällä tähtäimellä.

Heinolan mukaan lyhyellä sijoitushorisontilla tarkoitetaan yleensä alle vuoden sijoituksia, jotka ovat likvidejä eli helposti rahaksi muutettavia.

Yksinkertaisin esimerkki on perinteinen pankkitalletus säästötilille. Rahat ovat helposti nostettavissa. Toisaalta talletukseen ei käytännössä sisälly riskiä, joten siitä ei saa tuottoakaan. Kovin pitkään rahojaan ei kannata makuuttaa tileillä.

Laskelma havainnollistaa, kuinka sijoitusaika vaikuttaa erilaisten sijoitusten tuottoihin.

Jos sijoittajan sijoitushorisontti on sitä vastoin selvästi pidempi, hänen kannattaa harkita osakkeisiin sijoittamista.

– Osakkeetkin ovat likvidejä, mutta koska niihin liittyy selvästi enemmän riskiä kuin talletukseen tai rahastoon, osakkeisiin suositellaan yleensä sijoitettavaksi vähän pidemmällä tähtäimellä, Heinola sanoo.

Pitkällä sijoitushorisontilla tarkoitetaankin useiden vuosien sijoittamista. Heinola huomauttaa, että esimerkiksi osta ja pidä -strategia on tyypillinen pitkän sijoitushorisontin sijoitus.

Aika tasaa riskiä

Miksi sijoittajan pitää sitten miettiä sijoitushorisonttiaan? Koska aika tasaa riskiä, Heinola vastaa.

Osakkeet ovat hyvin volatiileja eli niiden kurssit sahaavat ylös ja alas. Jos osakkeisiin sijoittaa hyvin lyhyellä tähtäimellä, voi käydä niin, että joutuu myymään juuri kurssilaskun aikaan.

Keskimäärin pitkällä aikavälillä pörssikurssit ovat historiallisesti kuitenkin nousseet.

Jos siis sijoitusaika on pitkä, riski pienenee, koska pitkällä aikavälillä on luultavampaa, että keskimääräinen kurssiheilunta on pienempää. Saat siis pienemmällä riskillä osakkeiden tarjoamaa tuottoa.

Sijoittamalla esimerkiksi kuukausittain pitkällä aikavälillä osakerahastoon saat myös ajallisen hajautuksen, joka sekin pienentää riskiä.

– Toki osakemarkkinoillakin on mahdollista saavuttaa nopeita tuottoja lyhyellä aikavälillä, mutta silloin myös riskit ovat suuret. Se voi sopia hyvin aktiiviselle sijoittajalle, mutta passiivinen sijoittaja luultavasti suosii enemmän osta ja pidä -strategiaa, Heinola sanoo.

Salkussa pitkää ja lyhyttä

Koska sijoittajan salkussa voi olla erilaisia instrumentteja, on luontevaa, että samalla sijoittajalla on myös eri pituisia sijoitushorisontteja. Heinola suosittelee, että sijoitusten olisi joka tapauksessa hyvä erääntyä eri aikoina.

– Näin sijoittaja saa likviditeettiä, jos rahalle tulee yllättävä tarve, Heinola sanoo.

Sijoittajalla voi siis olla yhtä aikaa sijoituksia lyhyellä tähtäimellä ja pitkällä tähtäimellä. Osakesalkkukin voi koostua pitkistä ja lyhyistä sijoituksista. Heinola antaa esimerkin lyhytaikaisesta sijoituksesta:

Sijoittaja huomaa, että joku osake on halventunut lyhyen ajan sisällä ilman, että yrityksellä menee erityisen huonosti. Hän ostaa osaketta ja jää odottamaan arvostustason palautumista. Kun osake on odotetulla kurssitasolla, sijoittaja myy sen.

– Harvoin osakkeita ostetaankaan niin, että tiedettäisiin tarkalleen, miten kauan niitä aiotaan pitää, Heinola toteaa.

Hän muistuttaa, että sijoitushorisontti on myös ikäkysymys.

Mitä nuorempi sijoittaja on, sitä pidemmällä tähtäimellä hän voi sijoittaa ja ottaa riskiä. Ja päinvastoin – mitä vanhempi sijoittaja on, sitä enemmän sijoittaja ehkä painottaa vakaata tuottoa pienellä riskillä.

Lue lisää sijoittamisen aloittamisesta ja siihen liittyvistä termeistä

OP sosiaalisessa mediassa