Ostotaso, myyntitaso, spread – miten asetat hinnan osakkeelle ostotilanteessa?

Älä anna vaikeiden termien pelottaa, osakkeen ostohinnan määrittäminen onnistuu muutaman neuvon avulla.

Arvo-osuustili on avattu, sopiva sijoituskohde valittu ja nyt olisi aika ostaa ensimmäiset osakkeet. Mutta millä hinnalla osakkeita ostetaan? Osakesijoittamista aloittelevaa hämmentää usein se, miten osakkeen ostohinta määräytyy.

Ostotoimeksianto tehdään osakevälittäjän sivuilla, joilla pörssiin listatut osakkeet on listattu. Osakelistalta valitaan haluttu osake, ja osto-painiketta painamalla saa auki toimeksiantolomakkeen. Toimeksiannossa määritellään, montako osaketta haluaa ostaa ja mihin hintaan.

Miten asetan sopivan ostotason, OP Marketsin asiantuntija Joona Heinola?

– Toimeksiantoa tehdessä ruudulle tulee näkyviin osto- ja myyntitasot. Ostotaso kertoo, mihin hintaan kyseistä osaketta halutaan tällä hetkellä ostaa, ja myyntitaso kertoo, mihin hintaan myyjät ovat valmiita osakkeitaan myymään. Kun omassa ostotarjouksessa rajahinnan määrittää samaksi kuin ”myyntilaita” tai lähelle sitä hintaa, johon viimeisin kauppa on toteutunut, toimeksianto toteutuu todennäköisimmin, sanoo Heinola.

Ostotarjouksen voi tehdä tätä niin sanottua päivän hintaa matalammallakin hinnalla, mutta silloin kasvaa riski, että halukasta myyjää ei löydy ja toimeksianto raukeaa. Jotkut sijoittajat kokeilevat tällä keinolla saada tiettyjä osakkeita halvemmalla hinnalla esimerkiksi suurten uutistapahtumien alla, kun he odottavat kurssien kääntyvän laskuun.

Helsingin pörssiin toimeksiannon voimassaoloajaksi voi laittaa 90 päivää. Jos tässä ajassa osto- ja myyntitasoilla esitetyt hinnat eivät ole kohdanneet, kauppa ei toteudu.

Eroa korkeimman ostotarjoustason ja matalimman myyntitarjoustason välillä kutsutaan spreadiksi. Yhtiöissä, joiden osakkeita vaihdetaan vähän, spread on usein suurempi kuin paljon vaihdetuissa suuremmissa yhtiöissä.

– Osakkeiden hinnat määrittyvät kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. Jos kysyntää on paljon, osakkeen hinta nousee. Jos taas myyjiä on paljon, hinta laskee. Lisäksi osakekursseihin vaikuttavat suhdanteet ja esimerkiksi isot talousuutiset sekä yhtiöitä, niiden kilpailijoita ja koko toimialaa koskevat uutiset.

Mistä sitten tietää, saiko osakkeen halvalla vai kalliilla? Heinolan mukaan se selviää usein vasta jälkikäteen. Muutaman sentin alempaa hintaa ei välttämättä kannata metsästää, vaan keskittyä mieluummin hyvien yhtiöiden osakkeiden valintaan, koska näiden yhtiöiden osakekurssien voi todennäköisemmin olettaa nousevan tulevaisuudessa.

– Lue ja ota selville yhtiöistä. Mikä on yhtiön tuloksentekokyky? Millaisia osinkoja se maksaa? Miten osakkeen hinta on kehittynyt? Mitkä ovat yhtiön tulevaisuuden näkymät? Toimiiko yritys kasvavalla markkinalla?

Ostohinnan merkitys vähenee entisestään, kun huomioon otetaan sijoitushorisontti. Jos sijoittaa pitkällä tähtäimellä vaikkapa eläkepäivien turvaksi, omaan sijoitusjaksoon tulee varmasti sisältymään sekä kurssien nousuja ja laskuja. Niiltä voi suojautua hajauttamalla sijoituksiaan paitsi erilaisiin yhtiöihin, myös ajallisesti. Kun osakkeita ostaa eri aikoina, pitkällä aikavälillä tulee todennäköisesti ostaneeksi osakkeita sekä kurssinousuissa että -laskuissa.

Aloita osakesijoittaminen op.fi:ssä.

OP sosiaalisessa mediassa