Mitä jos positiiviset riskit toteutuvat?

Patrik Moring
Patrik Moring

Patrik Moring toimii OP Varainhoidossa strategina ja salkunhoitajana keskittyen pääosin osakesijoituksiin. Patrik on toiminut sijoitusten parissa vuodesta 2000 lähtien.

Sijoitusmarkkinoiden nousu on finanssikriisistä lähtien ollut voimakkaan epäilyksen kohteena. Elvytyksellä rakennettu, keskuspankkien rajat ovat tulossa vastaan, osakkeiden nousu ei perustu oikeaan tuloskasvuun, vaan omien osakkeiden ostoihin, korkeat arvostukset ovat seurausta vaihtoehdottomuudesta… Markkinoilla on hyvin vähän uskoa siihen, että elvyttämällä saataisiinkin talouskasvu ja inflaatio käynnistymään oikeasti. Mitä jos näin kävisikin?

Patrik Moring
Patrik Moring

Patrik Moring toimii OP Varainhoidossa strategina ja salkunhoitajana keskittyen pääosin osakesijoituksiin. Patrik on toiminut sijoitusten parissa vuodesta 2000 lähtien.

Keskuspankit ovat jo vuosia kantaneet vastuun elvyttämisestä. Inflaatiota on yritetty käynnistää rahamäärää ja likviditeettiä lisäämällä, siinä kuitenkaan onnistumatta. Sijoitusmarkkinat ovat voineet hyvin tällaisessa ympäristössä, jossa likviditeetin määrän merkittävän kasvun myötä tarve sijoittaa on jatkanut kasvamistaan. Korkotaso on painunut yhä alemmaksi ja alemmaksi, tuottaen meheviä tuottoja paljon laajemmin kuin kukaan olisi uskaltanut arvioidakaan. Matala korkotaso on samalla ruokkinut riskillisiä omaisuuslajeja yhä korkeammalle ja korkeammalle. Erityisesti yhtiöt, joiden kasvu on nopeaa ja tuloksesta merkittävä osa on tulossa vasta vuosien päästä, ovat hyötyneet ympäristöstä.

Keskuspankkien politiikka ei kuitenkaan ole hyödyttänyt kadunmiestä ihan samalla tavalla. Talouskasvu on ollut kituliasta ja vaikka työttömyysasteet putosivat merkittävästi pohjaten juuri ennen koronan puhkeamista, on palkkakehitys ollut heikonlaista. Inflaatio on loistanut poissaolollaan. Investoinnit ovat olleet heikolla tasolla ja säästämistarve suurempaa. Ja mitä matalammaksi korkotaso on painunut, sitä suuremmaksi säästämistarve on kasvanut. Yhtälöstä on puuttunut se tasapainottava tekijä, joka toimisi säästämisen vastavoimana. Nyt koronan myötä se vastavoima on löytynyt, nimittäin hallituksilla ympäri maailman on tarve tehdä toimia, joilla kansalaisia ja yrityksiä pelastetaan koronan vaikutuksilta. Velkaantuminen ei ole enää este tehdä ekspansiivista finanssipolitiikkaa.

Viimeisen puolen vuoden aikana olemme nähneet massiivisen suuria elvytyspaketteja kaikissa kehittyneissä talouksissa. Yhdysvalloissa kiistellään parhaillaan seuraavan tukipaketin kohteista ja koosta. Demokraattien ehdottama ja edustajainhuoneen hyväksymä 2,2 biljoonan dollarin paketti kasvattaisi budjettialijäämän jo selvästi yli 20 prosenttiin bkt:sta. Tämän kokoluokan vajeita on nähty viimeksi toisen maailmansodan aikana. Euroopassakin sovittu EU:n elvytysrahasto yhdessä kansallisten pakettien kanssa tuovat erittäin merkittävän lisän kokonaiskysyntään. Näillä elvytyspaketeilla pyritään ensisijaisesti vastaamaan koronan aiheuttamaan talouskuoppaan, mutta koska niiden investointihankkeiden kesto jatkuu vuosia, on niillä väistämättä myös pidempiaikaisia vaikutuksia. Voisi jopa olla, että ne ovat se puuttuva lenkki, jolla kokonaiskysyntä saadaan käynnistettyä ja nostettua korkeammalle tasolle kuin missä finanssikriisin jälkeisessä maailmassa on lojuttu.

Kulunut vuosikymmen antaa vahvoja viitteitä siitä, että inflaatio ei lopulta ole monetaarinen ilmiö. Keskuspankit eivät ole onnistuneet inflaation käynnistämisessä ainakaan ympäristössä, jossa talouden toimijat tietävät keskuspankin aikeet ja elvytyksen suuruusluokan. Yllättämällä tilanne voisi olla toinen. Todennäköisempää on, että inflaatio on nimenomaan fiskaalinen ilmiö. Jos kokonaiskysyntä saadaan nousuun, tarkoittaa se korkeampia palkkoja työvoiman kysynnän kasvaessa ja se taas johtaa ostovoiman kasvun kautta korkeampiin kuluttajahintoihin. Aikanaan keskuspankkien on pakko alkaa inflaatiota taas suitsimaan, mutta nykyisten linjausten mukaan on todennäköistä, että siihen puututaan vasta kun nousua on jo nähty selvemmin.

Vahvemman talouskasvun ympäristössä osakkeet ja muut riskilliset omaisuuslajit voivat aluksi erittäin hyvin. Tulokset kasvavat, alla oleva kuluttajakäyttäytyminen on suotuisaa ja näkymät positiiviset. Hyötyjien joukossa olisi osakemarkkina laajasti ja erityisesti ne yhtiöt ja sektorit, jotka ovat jääneet viimeisten vuosien ajan kasvuyhtiöiden jalkoihin. Syklisemmät-, teolliset-, kuluttajayhtiöt jne. kirisivät kiinni vuosien aikana muodostunutta arvostuskuilua. Ajan myötä inflaation kiihtyminen kuitenkin tarkoittaa korkojen nousua etenkin pidemmissä maturiteeteissa. Jossakin kohtaa korkojen nousussa tulee vastaan taso, joka alkaa houkuttamaan sijoittajia siirtämään rahojaan pois osakkeista ja palaamaan turvallisempiin korkoluokkiin, joiden tuotot alkavat olla monen sijoittajan näkökulmasta riittävän hyviä. Lopulta korkotason noustessa riittävästi, osakkeissa nähtäisiin merkittävä korjausliike alaspäin. Tyypillisin tapa päättää sijoitussykli siis.

Sijoittajien kannalta paras kehityskulku olisi, että elvytys on siinä määrin maltillista, että talouden pyörät saadaan pidettyä pyörimässä ja inflaatio-odotuksiakin hieman ylöspäin, mutta vain sopivasti. Liiallista positiivista kehitystä ei kuitenkaan kannata toivoa, koska se ilo jää helposti lyhyeksi. Kädenlämpöinen kehitys antaa iloa pidemmäksi aikaa.

OP Varainhoidon näkemyksessä olemme lähteneet siitä, että nyt käynnissä oleva talouksien elpyminen jatkuu hiljalleen. Elvytystä tullaan näkemään lisää, mutta inflaatio-odotukset eivät toistaiseksi ole lähteneet vahvemmin nousuun. Koronan toinen aalto on edelleen kysymysmerkki, mutta loppuvuoden aikana tulemme todennäköisesti saamaan uutisia rokotteen valmistumisesta, mikä mahdollistaisi elämän normalisoinnin jatkumisen. Yhdysvaltain presidentinvaalit ovat toinen lyhyen tähtäimen epävarmuustekijä markkinoilla, mutta vaalien jälkeen tilanne rauhoittuu ja palaa pitkälti nykyisen kaltaisiin uomiinsa.

Olemme kokonaisuutena lisänneet osakkeiden määrää salkuissa viime viikkojen heikomman osakeympäristön aikana, mutta lähiaikojen epävarmuuksien vuoksi etenemme rauhallisesti. Hiljalleen olemme myös kasvattaneet Yhdysvaltain ulkopuolisten markkinoiden painotusta sekä syklisten ja arvosektoreiden painotuksia osakkeiden sisällä. Jatkossa, kun talouskasvu jatkaa elpymistään, rokotelanseeraus lähestyy ja elvytys jatkuu täydellä teholla, pidämme todennäköisenä, että osakkeiden nousu jatkuu edelleen, mutta aiempaa laajapohjaisempana. Uskomme, että vetovastuu siirtyy myös ainakin hetkellisesti Yhdysvaltain ulkopuolelle, syklisemmille ja matalamman arvostuksen sektoreille ja markkinoille.

OP sosiaalisessa mediassa