Miljonääriksi kymmenessä tuhannessa päivässä

Henri Autio
Henri Autio

Olen asioihin avoimen positiivisesti suhtautuva opiskelija. Op.median omistaja-asiakasbloggaajana kirjoitan sijoittamisesta ja rahankäytöstä sekä omasta arjestani ja elämästäni tuoden nuorten ääntä kuuluville. Hyvin monipuoliset teemat hyvästä elämästä, yhteiskuntaan ja talouteen kiinnostavat minua.

Leikitelläänpä hetki ajatuksella: kuinka monta euroa kuukaudessa tulisi sijoittaa, jotta olisi miljonääri kymmenen tuhannen päivän kuluttua?

Henri Autio
Henri Autio

Olen asioihin avoimen positiivisesti suhtautuva opiskelija. Op.median omistaja-asiakasbloggaajana kirjoitan sijoittamisesta ja rahankäytöstä sekä omasta arjestani ja elämästäni tuoden nuorten ääntä kuuluville. Hyvin monipuoliset teemat hyvästä elämästä, yhteiskuntaan ja talouteen kiinnostavat minua.

Kymmenen tuhatta päivää on pitkä aika, tarkalleen ottaen hieman yli 27 vuotta. Olen itse 20-vuotias, joten ehdin viettää vielä kymmenen tuhatta päivää ennen kuin elämäni kääntyy kolmannelle kvartaalilleen 50-vuotissyntymäpäivänä.

En tiedä, miten nuo päivät käytän: moniko niistä on aurinkoinen ja monenako aurinko katoaa pilviverhon taakse. En myöskään tiedä, miltä maailma näyttää 2040-luvulla. Eikä kukaan muukaan tiedä, vaikka tulevaisuutta toki voi ennustaa.

Kaikki tulevaisuuden ennusteet pohjautuvat kuitenkin toisaalta nykyhetken tietoon ja toisaalta historiasta opittuihin asioihin. Katsotaanpa siis hetki taaksepäin ja tarkastellaan Helsingin pörssin viime vuosikymmeniä.

OMX Helsinki Cap GI on Helsingin pörssin tuottoindeksi, joka huomioi myös yhtiöiden maksamat osingot. Siitä löytyy kaikki Helsingin pörssin yhtiöt ja se on painotettu siten, että yhden yhtiön maksimipaino kyseisessä indeksissä on aina korkeintaan 10 %.

Vuoden 1992 alussa indeksi oli 800 pistettä. Kirjoittaessani tätä juttua - noin kymmenen tuhatta päivää myöhemmin - indeksi on 18 880 pistettä. Jos 90-luvun alussa indeksiin olisi nykyrahassa sijoittanut 43 000 euroa, olisivat ne kasvaneet jo miljoonaksi euroksi.

Jätetään kuitenkin jossittelu sikseen, sillä todellisuudessa verot, inflaatio ja sijoittamisesta aiheutuneet kulut olisivat pienentäneet tuottoa ja vuonna 1992 elettiin laman kourissa.

Suuruusluokka ei kuitenkaan jää kenellekään epäselväksi: pörssisijoitusten arvo on moninkertaistunut pelkästään viime vuosikymmeninä - sillä on siis väliä, säästääkö vain rahaa vai sijoittaako myös säästämänsä rahat.

Sijoittamisessa on riskinsä mutta pitkällä tähtäimellä se on tuottoisaa lähes poikkeuksetta. Niinpä suurin riski mielestäni on makuuttaa rahojaan tilillä, koska tällöin häviää varmasti jopa inflaatiolle. Sitä riskiä minä en ainakaan uskalla ottaa.

Historiallinen tuotto ei kuitenkaan ole tae tulevasta. Vasta seuraavat kymmenen tuhatta päivää lopulta näyttävät, kuinka sijoitukset tulevat tuottamaan tällä ajanjaksolla.

Mutta spekuloida toki voi aina. Jos Helsingin pörssi tuottaa myös seuraavat kymmenen tuhatta päivää keskimääräisen viime vuosikymmenien tuoton, riittää noin 500 euron kuukausittain sijoitus miljoonan euron rajapyykin saavuttamiseen, kun myös tuotot jätetään kasvamaan korkoa korolle.

Helppoa - en tiedä? Mutta ainakin helpompaa kuin lottorivin tietäminen yli 18 miljoonasta vaihtoehdosta.

Lue seuraavaksi:

Mikä on sopiva kuukausittainen säästösumma? Katso laskelma keskituloiselle ja vertaa sitä omaan talouteesi

OP sosiaalisessa mediassa