Luxury of Hindsight - Matkakertomus Kiinan Kunnianhimosta

Jussi Hyöty
Jussi Hyöty

Jussi Hyöty toimii strategina OP Varainhoidossa.

Jussi Hyöty
Jussi Hyöty

Jussi Hyöty toimii strategina OP Varainhoidossa.

Shanghai – Singapore 4.5. – 11.5.

Kiina on kasvanut aikuiseksi

Aivan kuten aikaisemmillakin matkoillani Kiina tarjosi jälleen uusia virkistäviä ajatuksia ja outoja tuntemuksia. Kiina on niin monimutkainen ja valtava kokonaisuus, että talouden ymmärtämistä ei voi lähestyä vain talouslukujen kautta.

Ilmapiiri oli muuttunut. Aikaisemmilla matkoilla ilmapiiriä hallitsi kasvun euforia, joka muistutti monessa suhteessa 1990-luvun lopun teknokuplaa. Nyt ilmapiiri oli varovaisempi ja vakavampi. Aivan kuin Kiina olisi ohittanut teini-iän ja kasvanut aikuiseksi. Neljänkymmenen vuoden katkeamattoman kasvujakso on jättänyt jälkensä.

Yksi matkan keskeinen havainto oli, miten pitkällä kansalaisia valvova social scoring -järjestelmä jo on. Keskusmalli, social scoring -järjestelmä ja valtavat digitaaliset superyritykset piirtävät aika hyvin yhden tulevaisuuden yhteiskuntamallin. Jos Yhdysvalloissa on Aldous Huxleyn kuvaamia piirteitä, niin Kiinassa on George Orwellin kuvaamia. Molempien kirjat kannattaa lukea.

Kauppasota on ”pitkä marssi”

Matka sattui sopivasti keskelle kauppasodan seuraavan vaiheen alkamista. Tällä hetkellä lienee selvää kaikille, että kiistassa ei ole kyse kauppataseesta vaan taloudellisesta hegemoniasta. Samalla ratkeaa geopoliittinen hegemonia ja globaalin talousmallin pääpiirteet. Asetelma muistuttaa 1980-luvun protektionistista vaihetta. Tuolloin Yhdysvaltain ongelmat korjattiin Plaza Accord -sopimuksella. Samalla katkesi myös Japanin nousu globaalin talouden mahtimaaksi.

Matkan, taisi olla sarjassaan neljäs, jälkeen ymmärrän paljon paremmin, miksi Kiina toimii niin, kuin se toimii. Kiistaa on turha lähestyä oikean ja väärän näkökulmasta. Näkökulmat ovat vain erilaisia, koska talousmallitkin ovat erilaisia. Yhdysvaltain ja Kiina törmääminen on ollut alun perinkin väistämätöntä. Tämä näkyy Kiinan Made in China 2025 projektin tavoitteissa.

Kiinassa on Yhdysvaltoja paremmin ymmärretty, että kansantalouden menestyksen ratkaisee yritystalous. Olennaista on, että yritykset toimivat oikeilla sektoreilla ja ovat kilpailukykyisiä. Oikea sektori on teknologia. Kansantalouksien strateginen kilpailu käydään lopulta digitaalisten superyritysten välillä globaalilla kentällä. Yhdysvaltain hyökkäys Huaweita vastaan on kiistan ytimessä.

En usko, että aikaisempaan kaupan rakenteeseen on paluuta. Kiinalaisilla ei ole varaa luottaa niihin teknologian tarjoajiin, jotka ovat katkaisseet toimitukset Huaweille. Molemmille puolille syntyvät mustat listat. Tarjontaketjut ja ekosysteemit jakautuvat kahteen leiriin. Maailman talouden tärkein kasvun ajuri, digitaalinen sektori, pirstaloituu.

Kauppakiistan kolme isoa ongelmaa

Yhdysvaltain ja Kiinan kiistassa ei ole kyse kauppataseesta vaan vallasta. Kiistan alkuvaiheessa tuntui siltä, että ratkaisu löytyy vasta, kun panokset ovat nousseet riittävän korkealle. Nyt julkisuuteen on annettu sellaisia uhkauksia, joissa on aineksia käynnistää tapahtumaketju kohti tätä pistettä.

Paras lopputulema olisi sopimus, joka on kohtuullinen Kiinalle. Kohtuullinen sopimus olisi niin uskottava kuin mahdollista. Tällöin ongelmia on pyritty ratkaisemaan tosissaan. Vaihtoehtona on helposti syntyvä pala paperia, jonka ehtojen kiertäminen alkaa saman tien, kun muste kuivuu. Sopimuksen tiellä on kolme isoa kiistaa, jotka kytkeytyvät Kiinan talousjärjestelmään ja pitkän aikavälin tavoitteisiin.

Kiista 1 Yritysten tukeminen – osa valittua talousmallia

Keskusjohtoiseen talousmalliin kuuluu yritysten tukeminen. Yhteiskunnan selkäranka ovat valtionomisteiset yritykset (SOE, state owned enterprises), joiden tehtävä on tuottaa kasvua ja ylläpitää vakautta. Valtionyhtiöitä vastaan on vaikea kilpailla, on kilpailija sitten kotimainen tai ulkomainen, koska niillä on kaikki resurssit ja puolueen tuki.

Kiinan siirtyessä arvoketjussa suunnitelmansa mukaan ylöspäin tuki kohdistetaan nyt tuotekehitykseen. Kansainvälisessä kilpailussa perusteollisuuden tukeminen ei ollut merkittävä ongelma, mutta teknologiayritysten tukeminen on.

Kiina ei luovu valtionyritysten tukemisesta, koska se on keskeinen osa talousmallia. Se miten, markkina- ja keskusmallin yritykset voivat kilpailla keskenään globaaleilla markkinoilla, jää nähtäväksi. Jotta kilpailu olisi tasaväkistä, globaalissa taloudessa pitäisi olla vain yksi talousjärjestelmä, on se sitten markkina- tai keskusmalli. Jokainen maa saa kuitenkin päättää mallistaan. Tämän kauppasodan lopullinen tulema voi olla yksi globaali talousjärjestelmä, tai vähintään sen pääpiirteet

Kiista 2 Markkinat pysyvät kiinni – tapa välttää Middle Income Trap (keskitulon ansa)

Kiina on luvannut avata markkinoitaan jonkin verran, mutta käytännössä avaaminen ei juurikaan tule auttamaan länsimaisia yrityksiä. Kiinalaiset ovat joko jo liian vahvoja (pankit) tai sitten potentiaali on jo mennyt (polttomoottoriautot). Kun maailman valioluokan yritykset, Amazon ja Google, ovat vetäytyneet Kiinan markkinoilta, on selvää, että yritys voi menestyä Kiinassa vain, jos se on Kiinan intressien mukaista. Lait on laadittu tästä lähtökohdasta. Uudesta investointilaista löytyy muun muassa outo vastatoimet mahdollistava pykälä, mikä kuvastaa lähinnä pakonomaista tarvetta varmistaa kotimaisten yritysten kilpailukyky.

Vaikka Kiina on maailman toiseksi suurin talous, sen BKT/asukas on alhainen verrattuna Yhdysvaltoihin: 10 000 vs. 63 000. Kiinan ei kannata antaa kotimarkkinoiden kasvupotentiaalia muille. Jos se avaisi markkinat vahvemmille ulkomaalaisille yritykselle, se ajautuisi todennäköisesti niin sanottuun Middle Income -ansaan. Middle Income -ansan syitä ei tunneta, mutta kotimaisten yritysten kasvun tyrehtyminen kovassa kansainvälisessä kilpailussa on yksi syy tähän kehittyvien talouksien ongelmaan. Kiina avaa markkinoitaan vain sen verran, kun se näkee tarpeelliseksi vaarantamatta pitkän aikavälin tavoitteitaan.

Kiista 3 Teknologiasiirrot – tapa saavuttaa omavaraisuus ydinteknologioissa

Se mikä on Yhdysvalloille tekijänoikeuden loukkaus, on Kiinalle teknologian siirto, kirjaimellisesti. Kiinan tekijänoikeuksien rikkominen on ollut ylimielistä. Tässä kohdassa on helpoin päästä sopimukseen, koska Kiinalla ei voi olla vasta-argumentteja. Tekijänoikeudet ovat kansainvälisen liiketoiminnan peruspilareita.

Kiina on maailman kunnianhimoisin maa

Kiinaan ei voi suhtautua samalla tavalla kuin muihin maihin. Kiinan historia on varakkaiden sukujen historiaa. Kiinalaisia motivoivat materialistiset arvot: raha, valta ja asema. Kiina on maailman kunnianhimoisin maa ja kiinalaiset ovat maailman ahkerimpia työntekijöitä. Kiina on keskusjohtoinen muttei kommunistinen. Tässä ovat Kiinan 40 vuoden kasvuihmeen juuret. Kun Kiinassa on noin viidennes maailman väestöstä, taloudessa on vääntövoimaa.

Kansainvälistymistavoitteet: Belt & Road Iniative (BRI)

Kiinassa ymmärretään kotimaisen kasvun rajat, joten kansainvälistymiseen panostetaan systemaattisesti. BRI on ehkä kaikkien aikojen suurin investointihanke, jolla kansainvälistytään, hankitaan liittolaisia ja samalla viedään ulos ylikapasiteettia. Kiinalaiset rakentavat infrastruktuurin ja rahoittavat hankkeen. Kiinalaisten tapa kansainvälistyä on suoraviivaisempi kuin länsimaiden. BRI:tä on kuvattu kiinalaisten invaasiona ja Belt and Trap –projektina.

Teknologiatavoitteet: Made in China 2025

Kiinan tavoite on olla omavarainen ydinteknologioissa vuoteen 2025 mennessä. Tähän tavoitteeseen liittyy viime vuosina kiihtyneet teknologiayritysten ostot. Länsimaissa on ajateltu, että kyseessä on yritystalouteen liittyvä normaali ilmiö, vaikka kyseessä on kansallinen omavaraisuuteen liittyvä projekti.

Vastakkainasettelu Yhdysvaltain kanssa on ollut alun perin väistämätön. Tavoite ydinteknologioiden omavaraisuudesta kuvastaa sitä, että Kiina on aloittanut valmistautumisen yhteenottoon hyvissä ajoin. Törmäys tapahtui kuitenkin turhan aikaisin, koska vuoteen 2025 on vielä matkaa. Kiistan takia teknologiaomavaraisuus siirtyy eteenpäin, mutta siitä ei luovuta.

Kasvutavoitteet: ”Prosperous Nation” vuonna 2049

Kiinan kasvutavoitteet voi jakaa kolmeen ryhmää. Lyhyen aikavälin vuositavoitteiden asetanta provinsseilla aloitettiin 1990-luvulla. Vuositavoitteissa mallia otettiin yritystaloudesta. Keskipitkän aikavälin tavoitteeksi asetettiin kaksinkertaistaa BKT/asukas jaksolla 2010-2020. Pitkän aikavälin tavoitteena on rakentaa Kiinasta vauras maa, ”Prosperous Nation”, vuoteen 2049 mennessä. Nämä tavoitteet ovat talouden kasvupolku, jolta ei tulla hairahtumaan. Kiinassa on opiskeltu Japanin ja Yhdysvaltain välistä kauppakiistaa 1980-luvulta, jolloin Japani suistui raiteiltaan Yhdysvaltain painostuksesta. Samaa virhettä ei tulla tekemään.

Taloudellisten tavoitteiden ongelma on aina vääristymien syntyminen, jos tavoitteisiin pyritään väkisin. Mitä kauempana tavoitteet ovat talouden todellisesta potentiaalista, sitä suurempia ovat vääristymät. Tavoitteiden saavuttaminen on jo muuttunut haasteelliseksi. Tämän näkee siitä, että erilaisia usein ristiriitaisia säännöksiä tulee lähes päivittäin.

Kaksi suurinta vääristymää ovat ylivelkaantuminen ja ympäristövauriot. Ylivelkaantumisen hoitoon on keinoja, mutta ympäristöongelmien hoitoon ei ole. Koko maassa puolet pohjavesivarannoista on pilaantunut. Kiinassa on aivan oikein lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteet, mutta kunnianhimoisten lyhyen aikavälin tavoitteiden saavuttaminen estää pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamisen.

Kiinan sosiaalinen sopimus ja ”Social Scoring”

Sosiaalinen sopimus = Talouden kasvu ja järjestys

Kiinan sosiaaliseen sopimukseen kuuluvat vaurastuminen ja järjestyksen ylläpito. Edellä kuvatut kasvutavoitteet ovat osa sopimusta. Samoin sopimukseen kuuluu puolueen Social Scoring –valvontajärjestelmä, joka pisteyttää kansalaiset.

Kiinan yhteiskuntasopimuksessa vakaus tulee ensin. Konkreettinen esimerkki tästä on kannattamattomien valtionyritysten (SOE) tukeminen, jotta työttömyys pysyy matalalla. Tämä voi olla ongelma taloudessa, mutta toisaalta vakaus tuo myös taloudellista kasvua. Tämän näkee vertaamalla Aasian ja Latinalaisen-Amerikan kasvuvauhteja.

Niin kauan kun kansalaisten elintaso kasvaa, kansalaiset hyväksyvät puolueen autoritäärisen toiminnan. Kasvun hidastuessa valvonta kiristyy, jolloin sopimus muuttuu epäedullisemmaksi kansalaisille. Tässä vaiheessa vasta todella punnitaan, onko puolueen tavoite pitää itsensä vallassa vai nostaa kansalaisten hyvinvointia?

Valvontajärjestelmä rajoittaa vapautta

Sopimuksen mukaan kansalaiset saavat vaurastua puolueen kanssa, mutta asettuminen puolueen etuja vastaan tietää ongelmia. Tämän tyyppinen järjestely edellyttää pelotteen, mikä tekee ihmisistä varovaisia. Politiikasta ei puhuta. Valvontajärjestelmän perusteella on rangaistu 17 miljoonaa kansalaista, eli kyseessä ei ole enää kokeilu vaan toiminnassa oleva järjestelmä. Pisteet voivat estää esimerkiksi ulkomaille matkustamisen.

Tavallinen kansalainen ei välitä, tai vain sopeutuu

Länsimaisille mielipidevapauteen tottuneille kansalaisille Social Scoring -järjestelmä tuntuu oudolta. Kiinassa suhtautuminen ei ole niin yksinkertainen. Jos toimii yleisten pelisääntöjen mukaan, valvonnan kanssa ei synny ongelmia. Tavalliset ihmiset eivät näytä välittävän politiikasta, mutta toisaalta kansalaisilla ei ole mitään sanomista siihen. Kun ei ole vaihtoehtoa, olosuhteisiin sopeudutaan. Autoritääriseen vahvaan johtamiseen liittyy vaihtoehdottomuuden mielikuva. Luottamus maan johtoon on vahva.

Valvontajärjestelmän hyvänä puolena on siisti ja turvallinen ”katukuva”. Ihmiset valitsevat kaikki-alla mieluummin lain ja järjestyksen kuin anarkian. Tasapaino yksilönvapauden ja valvonnan välillä eri kulttuureissa vaihtelee. Epävakaus ja autoritäärisyys ovat kasvussa maailmalla, joten valvonta kasvaa joka tapauksessa kaikkialla sen erilaisissa muodoissa. Kiinalaiset ovat tässä kärkimaa.

Kiinan käännös autoritäärisyyteen – Xi:n aika

Xi:n henkilökultti

Xi oli valtaan tullessaan kasvoton byrokraatti, mutta nyt hän on elinikäinen presidentti. Xi on muuttanut Kiinan politiikan perusteita. Muutoksen taustalla voi olla Xi:n oma tai puolueen tahto. Joka tapauksessa presidentin kiistaton vahva asema lisää poliittista vakautta Kiinan valmistautuessa pitkään strategiseen kilpailuun Yhdysvaltain kanssa, tai kuten Xi sanoo ”pitkään marssiin”.

Korruption vastaisessa taistelussa on ollut myös poliittinen motiivi puhdistaa kilpailijoita, mikä on synnyttänyt vihamiehiä. Kiinassa sanotaan olevan ”mafiaperheitä”, jotka haluavat horjuttaa Xi:n valtaa. Kiinassa vakaus tarkoittaa erityisesti poliittista vakautta, joten minkäänlaista julkista nykyisen järjestelmän haastamista ei ole odotettavissa.

Puolue on kaikkialla – pakkomielle riskeistä

Kiinan poliittista järjestelmää kuvaa byrokraattinen autoritäärisyys. Keskusjohtoisessa järjestelmässä valta on puolueella, ei hallituksella. Puolue on kaiken yläpuolella. Koska poliittinen vakaus on kaiken lähtökohta, puolue suhtautuu pakkomielteisesti riskeihin.

Kiina on moderni materialistinen yritystalous. Tätä taustaa vasten on erikoista, että puolueen propaganda nojaa edelleen kommunistiseen perinteiseen kulttuuriin. Xi:n aikana ”punaiset kulttuurilaulut” ovat palanneet. Kulttuurilauluilla vahvistetaan kansallistunnetta ja valmistellaan siten kansalaisia vaikeampiin aikoihin.

Puolue on kasvattanut valtaa erityisesti yrityssektorilla. Valtionyritysten uudistusten aika on ohi ja niiden asema on vakaampi kuin koskaan. Valtionyrityksissä on normaalin hallituksen yläpuolella puolueen oma hallitus. Ote on tiukentunut myös yksityisellä yrityssektorilla, mikä vaarantaa yksityisen sektorin tuottavuuskehityksen. Kontrolli tulee siis ensin, vaikka se voi vaarantaa talouskehityksen. Yritysten ohjaukselle löytyy oma termi ”window guidance”. Termi kuvasta sekä tapaa, jolla puolue ohjaa yrityksiä, että myös komentoketjua.

Autoritääriseen malliin kuuluu informaation hallinta. Julkinen media on puolueen kontrollissa. Puolueen sisällä on myös kontrollijärjestelmä. Huolestuttavaa ei ole se, mitä julkinen media kirjoittaa, vaan se mitä puolueen sisäisessä järjestelmässä kirjoitetaan. Yliopistot, toinen tärkeä informaation jakamisen kanava, ovat valtion ohjauksessa. Yliopistot ovat laadukkaita, mutta ne eivät voi itse valita kurssikirjojaan.

Hegemonia = Maailman johtavat yritykset

Hegemonia ratkaistaan globaaleilla digitaalisilla markkinoilla

Vauhti, jolla Kiina ottaa kiinni Yhdysvaltain teknologista etumatkaa, on hengästyttävä. Yhdysvaltain ja Kiinan hegemoniataistelu tullaan käymään globaaleilla markkinoilla digitaalisten yritysten välillä.

Maailman suurimmat yritykset eivät tule olemaa tavaroiden tuottajia vaan digitaalisia, mikä näkyy jo nyt maailman arvokkaimpien yritysten listalla. Digitaalisuuteen liittyy nopeus ja monopolistinen kilpailuasema. Digitaalisuus tulee olemaan ratkaisu moniin ympäristöongelmiin, kun taas tavaroiden tuottajat tulevat kohtaamaan yhä tiukkenevia ympäristönormeja ja haittaveroja.

Kiinassa luovuus kukoistaa autoritäärisestä mallista huolimatta. Kiinalaiset ovat erittäin nopeita innovoimaan. Kiinalaisten teknologia on huippuluokkaa. Maassa on paljon lahjakkuutta. Kiinalaisilla yrityksillä on varaa palkata enemmän teknologiaosaajia kuin Yhdysvaltalaisilla. Tähän tapaan googlelaiset kommentoivat kiinalaisia kilpailijoitaan.

Kiinalaiset teknologiayritykset ovat vasta aloittanet kansainvälistymisen. Huawei on ensimmäinen johtava globaali kiinalainen teknologiayritys ja samalla siis kansallisylpeys. Kävin Huaweissa vierailulla reilut kymmenen vuotta sitten. Meitä oli seurueessa kaikkiaan noin 15 henkeä. Esityksen jälkeen meille kaikille tuli sellainen olo, että länsimaisille yrityksille tulee vielä ongelmia. On hämmästyttävää, miten oikean kuvan tulevaisuudesta yksi esitys antoi. Menestyksen kulttuuri oli yrityksessä kohdallaan, koska muuten sellaista vaikutelmaa ei olisi voinut syntyä.

Tapaus Huawei

Päätös asettaa Huawei yhdysvaltalaisen teknologian ostamisen kieltolistalle ylittää rajan, jolta ei ole paluuta. Huaweita vastaan ei ole todisteita, joten uhkaus on poliittinen. Hyökkäys Huaweita vastaa kuvastaa, mistä kauppakiistassa on todella kyse.

Nyt Kiina tietää, että yhdysvaltalaisen teknologian saatavuuteen ei voi luottaa. Kiinan on oltava omavarainen aivan, kuten se on suunnitellutkin. Kehitys tulee johtamaan sekä tarjontaketjujen että ekosysteemien jakaantumiseen kahteen leiriin. Teknologiasektorin pirstaloituminen pienentää todennäköisyyttä, että maailman ongelmat saadaan ratkaistua.

Nyt Yhdysvaltain komponenttivalmistajat tietävät, että liiketoiminta maailman suurimmilla markkinoilla tulee loppumaan. Huawein panna on hyökkäys Kiinaa vastaa, joten Huaweita vastaan nousseiden yritysten ei kannata odottaa liiketoimintaa kiinalaisten kanssa. Japanilaiset ovat jo liittyneet yhdysvaltalaisten leiriin. Eurooppalaiset näyttävät taiteilevan puolueettomalla alueella, tosin brittiläinen ARM kielsi teknologian myynnin Huaweille.

Kiina - tekoälyn supervalta vuonna 2030

Kiina on asettanut tavoitteekseen olla maailman johtava maa tekoälyssä vuonna 2030. Rahaa tavoitteen saavuttamiseen käytetään surutta, mutta myös tuloksia saadaan.

Huawein jälkeen seuraava aallossa ovat tulossa Alibaba, Tencent ja Baidu. Kiinalla on siis vastineet Yhdysvaltain Amazonille, Facebookille ja Googlelle. Nämä ovat Kiinan johtavat yritykset tekoälyn kehittämisessä. Jos liiketoimintaa kehitetään samaan malliin kuin Huaweissa, uusia globaaleja kilpailijoita on tulossa markkinoille.

Seuraavat kaksi esimerkkiä kuvaavat nykyistä mittakaavaa. Kiinalaisessa supersovelluksessa Wechatissä on 830m käyttäjää. Alibaban yhden vuorokauden myynti ns. sinkkupäivänä (11.11.) oli USD 30mrd, mikä lyö laudalta Yhdysvaltain vastaavat luvut. Kiina jättää luottokortin väliin ja siirtyy suoraan mobiilimaksamiseen. Koko e-kaupan ketju logistiikasta, maksamisesta ja käyttö-liittymästä on maailmanluokkaa.

Valtio on kasvattanut valtaansa näissä yhtiöissä ja tukee niitä. Tätä kautta puolue pääsee kiinni kaikkeen kansalaisten informaatioon, jota voidaan hyödyntää valvonnassa ja kaupallisissa sovellutuksissa. Kun yksityisyyden suojaa ei ole, Kiina pääsee soveltamaan tekoälyteknologioitaan maailman suurimpaan henkilödataan. Kiinalaisilla on datassa etu. Projektin kokonaisvaltaisuus näkyy siinä, että Kiinan laadukkain yliopisto aloitti Big Data -ohjelman kaksi vuotta sitten.

Politiikalla on merkitystä – Trump pelaa korttinsa kehnosti

Jos kiinalaiset teknoyritykset onnistuvat kansainvälistymisessään, edessä on kaikkien aikojen superyritysten yhteenotto globaaleilla markkinoilla. Kiina-USA kiistassa on kyse siitä, missä on maailman mahtavimmat yritykset.

Kun teknologisesti puntit näyttävät olevan tasoittumassa, ratkaisevaksi tekijäksi muodostuu kansainvälinen talouspolitiikka. Trump on politisoimassa globaalin kaupan, mikä tulee johtamaan blokkien syntymiseen.

Yhdysvaltalaisten yritysten suurin kilpailuetu oli aikaisemmin teknologiassa, mutta nyt se on globaalissa asemassa. Eurooppa on maailman suurin yhtenäinen talousalue, joten Euroopan suhtautuminen blokkiintumiseen on ratkaisevaa hegemoniataistossa. Euroopan ei kannata huokaista helpotuksesta, vaikka Trump lykkäsi autotulleja puolella vuodella. Trumpin esikunta on vain arvioinut, että nyt ei ole oikea aika olla aktiivinen Euroopan rintamalla.

Geopolitiikka kytkeytyy talouspolitiikkaan. Jos Euroopassa syntyy mielipide, että Yhdysvaltalaisiin ei voi luottaa puolustusyhteistyössä, Eurooppa rakentaa omat puolustusvoimat. Tällöin Yhdysvaltain mielipide jyrkkenee ja Eurooppa luottaa entistä vähemmän Yhdysvaltoihin. Tällä on puolestaan vaikutusta siihen, miten Eurooppa rakentaa talouspolitiikkansa ja siis suhteensa Kiinaan ja Venäjään.

Trump ajaa Yhdysvaltain etua lyhytnäköisesti, koska hän ei ymmärrä liittolaisten, eli tässä yhteydessä globaalien kuluttajamarkkinoiden merkitystä. Mitä enemmän Trump etäännyttää vanhoja kumppaneitaan, sitä paremmat mahdollisuudet kiinalaisilla yrityksillä on. On selvää, että globaalissa maailmassa America First -strategia ei tule toimimaan, vaan johtaa eristäytymiseen.

OP sosiaalisessa mediassa