Lisää, osta, vähennä tai myy - mistä sijoitussuositukset tulevat ja mitä ne tarkoittavat?

OP Ryhmän pääanalyytikko Antti Saari uskoo, että asiantuntijan antamille sijoitussuosituksille on kysyntää myös tulevaisuudessa. Koneälyn on vaikea tunnistaa kaikkia pörssiä heilauttelevia tekijöitä.

OP Ryhmän pääanalyytikko Antti Saari on tottunut siihen, että työpäivän kulku on usein täynnä yllätyksiä.

Saaren ja OP:n kymmenen muun analyytikon aamu alkaa yleensä pörssiyhtiöiden tulosvirran seuraamisella. Yhtiöiden toimintaan dramaattisesti vaikuttavat uutiset tarkoittavat, että päivälle suunniteltu agenda menee uusiksi.

– Jos markkina on auki, yritämme julkaista mahdollisimman nopeasti oman arvion uutisen vaikutuksista. Sitten seuraamme, tuleeko yli- vai alireaktiota. Jos yhtiö esimerkiksi julkaisee tulosvaroituksen, pyrimme laskemaan, miten markkinan siihen pitäisi reagoida.

Analyytikoiden tehtävänä on tiivistetysti antaa sijoittajille suosituksia siitä, kannattaako tietyn yhtiön osaketta ostaa vai myydä.

Suositukset sinällään ovat melko yksiselitteisiä ja perustuvat aina osakkeelle annetun tavoitehinnan ja markkinahinnan väliseen erotukseen. Jos nousupotentiaalia suhteessa tavoitehintaan on 5–15 prosenttia, suositus on ”lisää” ja yli 15 prosentin potentiaalilla suositus on ”osta”. Vastaavasti tavoitehinnan viitoittama 5–15 prosentin kurssilaskupotentiaali johtaa suositukseen ”vähennä” ja yli 15 prosentin laskupotentiaali suositukseen ”myy”.

– Tavoitehintaan pääsemiseksi on kuitenkin monia erilaisia tapoja, joista tyypillisin on kassavirtamalli tai jokin tietty osakkeelle sallittu arvostuskerroin, esimerkiksi P/E-luku. Ennusteissamme kaikki lähtee liikkeelle markkinoiden ja erilaisen julkisesti tarjolla olevan tiedon seuraamisesta, Saari toteaa.

Analyytikko keskittyy muutamaan toimialaan

OP Ryhmän analyytikot

OP Analyysin analyytikot, Antti Saari eturivissä oikealla.

Analyytikko lukee muun muassa seuraamiensa yhtiöiden julkaisuja, tuloslaskelmia, toimialakohtaisia artikkeleita ja muita uutisia. Tiedon perusteella hän pyrkii rakentamaan kokonaiskuvan siitä, mitä yhtiössä ja sen toimialalla tapahtuu. Siitä muodostuu sijoitussuosituksia ohjaava ennuste yhtiön tuloskehitykselle.

– Pitää osata haistella markkinoiden yleistä tunnelmaa ja trendejä, jotka voivat vaikuttaa ennusteisiin. Mihin suuntaan toimialan sisäinen kilpailu on kehittymässä? Entä yhtiön tuotannon kustannuskomponentit tai henkilöstökulut? Miten makrotalouden kehitys vaikuttaa toimialaan?

Saari kertoo, että analyytikko seuraa keskimäärin noin kymmentä eri yhtiötä. Jako pyritään tekemään niin, että kukin analyytikko keskittyy muutamaan toimialaan ja pystyy seuraamaan niiden sisäisiä lainalaisuuksia.

– Työssä onnistuminen vaatii erikoistumista, muuten pulssi hajoaa helposti.

OP:lla on myös kaksi strategia, joista toinen keskittyy makrotalouteen eli ”ison kuvan hahmottamiseen” ja toinen valuuttojen ja korkomarkkinoiden seuraamiseen. Heidän havaintonsa hyödyttävät kaikkien muiden tiimin jäsenten työtä.

– Käymme muutenkin keskustelua linkeistä eri toimialojen välillä. Metallisektoria seuraava analyytikko osaa esimerkiksi kertoa konepajoja seuraavalle analyytikolle, mihin suuntaan yhtiöiden raaka-aineena käyttämän metallin hinta on menossa.

Joku saattaa ajatella, että analyytikon työ on lähinnä yksinäistä Excelin hakkaamista. Saari kuitenkin korostaa, että työhön kuuluu myös paljon sosiaalisuutta.

– Tapaamme yhtiöiden edustajia ja institutionaalisia sijoittajia, käymme seminaareissa hankkimassa tietoa ja pidämme esitelmiä piensijoittajille.

Inhimilliselle otteelle on tilausta

Nykyään sijoitustietoa on saatavilla enemmän kuin koskaan ennen. Samalla suositut indeksirahastot ja harppauksittain kehittyvä tekoäly tekevät käytännössä sijoituspäätöksiä ihmisten puolesta.

Tarvitaanko analyytikkoja enää tulevaisuudessa?

Saaren mukaan datamäärän kasvaessa todellinen haaste voi usein olla relevantin tiedon esiin poimiminen. Tässä asiaan syvällisesti perehtynyt asiantuntija voi yhä olla korvaamaton.

– Koneet pyörittävät yhä monimutkaisempia laskelmia, joiden kanssa on ihmisen vaikea kilpailla. Toisaalta passiivisen sijoittamisen ja robotiikan yleistyminen näkyy siinä, että inhimillisellä otteella alkaa taas olla arvoa.

Välillä pörssiä voivat heilautella tekijät ja signaalit, joita koneen on vaikea ymmärtää. Esimerkkinä Saari käyttää yhtiön johdon kyvykkyyttä, jolle on vaikea laskea tiettyä arvoa mutta joka voi vaikuttaa merkittävästi liiketoimintaan.

Varmaa on se, että analyytikon työ tulee muuttumaan. Tulevaisuudessa Saari arvelee työstä olevan apua sellaisille sijoittajille, jotka haluavat erottautua suuresta massasta.

Haastavinta ja samalla palkitsevinta työssä on se, että oma sijoitussuositus osoittautuu yleensä melko kiistattomasti oikeaksi tai vääräksi.

– Jos on ollut väärässä, se tuntuu tietysti kurjalta. Mutta kun on tarkasti muotoillut oman näkemyksensä ja markkina alkaa käyttäytymään sen mukaisesti, se on myös työn suola.

Haluatko päästä kysymään suoraan analyytikolta? Uudistunut OP Analyysi esittäytyy torstaina 16.5. klo 17.30 alkavassa Kysy analyytikolta -webinaarissa.

Tutustu OP Analyysin katsauksiin op.fi:ssä.

OP sosiaalisessa mediassa