Kun koronan tapaiset isot mullistukset ravistelevat markkinoita, ihmiset hakevat myös sijoitussalkkuunsa vakautta. Tämä näkyy kasvaneena kiinnostuksena kultaan sijoittamista kohtaan.

– Kulta on perinteisesti nähty arvonsäilyttäjänä. Kun osakemarkkinoilla ja korkomarkkinoilla on nähty turbulenssia, kuten viimeksi koronan seurauksena, kulta nähdään monesti jo ihan historiallisistakin syistä turvasatamana. Toki koronan alkuhetkillä myös kullan hinta laski voimakkaasti, mutta lähti myös muita sijoituskohteita nopeammin nousemaan, taustoittaa OP Marketsin Sales Manager Mikko Aalto.

Kysynnän ja tarjonnan lait

Kullan hintaan ja arvostukseen vaikuttavat aina kysyntä ja tarjonta.

– Puhtaimmillaan raaka-ainekaupassa on aina kyse tästä perusasiasta. Jos kuparia, vehnää tai kultaa on tarjolla paljon, hinta laskee. Jos tarjolla on niukasti, hinta nousee, Aalto pohjustaa.

Sen lisäksi, että kulta on luonnollisesti raaka-aine, se voidaan nähdä myös valuuttana. Tämän vuoksi myös valuuttamarkkinoiden liikkeet heijastuvat monesti kullan hintaan. Varsinkin lyhyellä aikavälillä Yhdysvaltojen dollarin heikkous voi näkyä kullan hinnan nousuna.

– Vuoden 2008 finanssikriisissä keskuspankit lähtivät voimakkaasti elvyttämään markkinoita ja koronakriisin myötä tahti on vain kiihtynyt. Kun maailma on pumpattu täyteen digitaalista rahaa, on kullan konkreettisuus ja rajallinen määrä valttia. Keskuspankkien massiiviset elvytyspaketit ruokkivat kullan hintaa ja painavat korkotasoja alaspäin.

Kulta ei itsessään tuota

Kulta on sijoituskohteena ennen kaikkea turvallisuushakuisen sijoittajan teekuppi. Säännöllistä tuottoa siitä ei kuitenkaan ole odotettavissa.

– Raaka-ainesijoittamisessa pitää aina muistaa, että kulta ei itsessään tuota mitään. Jos on osakkeita, niistä on mahdollista saada osinkoa, valtiolainan ostamisesta voi saada korkoja. Mutta kullalla ei tällaista tuottoa ole.

Mahdollisuus tehdä sijoituksella rahaa riippuukin kullan hinnanmuutoksesta.

– Korko- ja osakemarkkinoilla voi haarukoida tuottoja ja korkoprosentteja ja miettiä niiden perusteella, onko tuotto järkevä, saatko korvauksen riskistä, jonka otat. Kullasta tämä elementti puuttuu.

Kulta säilyttää arvonsa

Miksi ihmiset sitten haluavat sijoittaa kultaan? Yksi syy on Aallon mukaan historiassa.

– Yksi iso tekijä, joka ruokkii mielekkyyttä kultaan sijoittamisessa, on korkotaso, joka länsimaissa on jossakin nollan ja olemattoman välissä. Miinuskoroista on puhuttu paljonkin. Kulta ei tuota mitään, mutta se ei tuota myöskään automaattisesti miinustuottoa, kuten monet korkopaperit tällä hetkellä. Tämäkin kanavoi sijoituksia.

Entä sitten kultaan sijoittamisen riskit?

– Suurin niistä on hintariski. Kultaa on maailmassa rajallinen määrä. Kun sen kiinnostus on noussut ja kultaan sijoittaminen on yleistynyt, myös hinta nousee.

Kullan hinnassa on varsinkin viime vuosina nähty iso nousu, mutta tämä on lähinnä 2000-luvun ilmiö. Pitkällä aikavälillä hinta on noussut hyvin tasaisesti.

– Ja siihenkään ei voi tuudittautua, että hinnan nousu vain jatkuu ja jatkuu, Aalto painottaa. – Jos markkinoilla on isompi turbulenssi näköpiirissä, kulta kuitenkin käyttäytyy yleensä aika vakaasti.

Harkko kirjahyllyyn vai osakkeita takataskuun?

Entä jos haluaa ostaa kultaa? Miten kannattaa toimia?

– Meidän näkökulmastamme on helpointa ostaa ETC-tuotetta, jonka vakuutena on fyysistä kultaa. Tätä kauppaa käydään pörssissä, joten kultasijoittamiseen pääsee varsin helposti kiinni. Ja kannattaakin muistaa, että OP:n omistaja-asiakkaat käyvät ETF- ja ETC-kauppaa kuluvan vuoden ajan ilman kaupankäyntipalkkioita, Aalto muistuttaa.

Jos taas haluaa olla oman elämänsä Roope Ankka, kultaa voi toki ostaa vaikka kassakaappiin. Se on sitten toinen asia, kannattaako.

– On toki mahdollista myös ostaa fyysistä kultaa, kuten harkkoja. Se tosin ei ole omaa toimialaamme, mutta kyllähän näitä toimijoita myös Helsingistä löytyy, Mikko Aalto hymyillee.

Innostuitko? OP Sijoitusneuvonnasta saat asiantuntevaa sijoitusneuvontaa maksutta ja ilman velvoitteita.