Ilmastonmuutos haastaa myös instituutiosijoittajat

op.media
op.media

Kasvava huoli ilmaston lämpenemisestä vaikuttaa moniin eri teollisuudenaloihin, sijoitustoimiala mukaan lukien. Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät jakaudu tasaisesti eri maantieteellisten alueiden ja toimialojen välillä, mikä haastaa instituutiosijoittajat ilmastonmuutosanalyysissään. Haasteiden lisäksi ilmastonmuutos avaa myös mahdollisuuksia sijoittajille.

op.media
op.media

Tutkin ilmastonmuutoksen haasteita institutionaalisessa sijoitustoiminnassa haastattelemalla seitsemää suomalaista vastuullisen sijoittamisen ammattilaista. Tavoitteena oli kartoittaa ja kuvailla ilmastonmuutoksen tuomia haasteita institutionaalisten sijoittajien näkökulmasta.

Ilmastonmuutoksen haasteet näyttäytyvät sijoittajan näkökulmasta kahdenlaisina: tekijöinä, joihin ei itse voida täysin vaikuttaa sekä tekijöinä, jotka ovat enemmän sijoittajien omassa hallinnassa. Toimialojen ilmastoherkkyys ja ilmastoasioita mittaavan datan epävarmuus ovat esimerkkejä tekijöistä, jotka vaikuttavat ilmastoystävällisten sijoituspäätösten muodostamiseen, mutta eivät ole täysin sijoittajien itsensä hallittavissa. Ilmastoperiaatteiden sulauttaminen osaksi sijoitusstrategiaa sekä sijoittaja-aloitteisiin osallistuminen ovat puolestaan esimerkkejä tekijöistä, jotka liittyvät sijoittajien omaan toimintaan.

Käytännön tasolla ilmastonmuutoksen haasteet liittyvät siihen, mitä eri toimialoilla tulee tehdä, jotta ne säilyvät elinvoimaisina tulevaisuudessa. Näiden toimien tunnistaminen, määrittely ja mittaaminen sekä toimialakohtaisesti että maantieteellisesti on keskeistä sijoituskohteiden ilmastoystävällisyyden ja taloudellisen kannattavuuden arvioinnissa. Teknologiseen kehitykseen liittyy runsaasti epävarmuutta eikä hiilineutraaleja ratkaisuja, joiden rahoittamiseen on samanaikaisesti yhä suurempi tarve, ole vielä saatavilla kaikilla toimialoilla. Esimerkiksi terästeollisuudessa hiilen talteenottoteknologian (Carbon Capture and Storage, CCS) kehittämisessä ja käyttöönotossa on korkeat pääomakustannukset sekä pitkät prosessin kehitysajat. Projektien suunnittelussa on täten painotettava myös niiden taloudellista elinvoimaisuutta päästötavoitteiden ohella.

Historiallisen datan puuttuminen ilmastoasioista syventää kuilua sijoittajien ja esimerkiksi uusiutuvaa energiaa tuottavien yritysten välillä. Epävarmuuden poistamiseksi tarvitaan lisää yhteismitallisia ja kontrolloituja mittareita, jolloin sijoituspäätösten pohjana käytettävä data on luotettavampaa sekä poliittisilta päättäjiltä aiempaa yhdenmukaisempia ilmastopäätöksiä. Edellä mainitut puutteet asettavat lisäksi haasteita esimerkiksi ilmastoriskien hinnoittelulle. Jos yrityksen päästödata ei perustu oikeaan ja relevanttiin tietoon, kuinka sijoittajan on mahdollista hinnoitella siihen liittyvät riskit oikeaoppisesti yritysten arvostukseen sijoituspäätöstä muodostaessaan?

Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa on sijoittajien näkökulmasta kyse riskienhallinnan ja tuotto-riski – suhteen parantamisesta. Esimerkiksi sijoittajayhteistyötä hyödyntämällä on yrityksiä mahdollista kannustaa parantamaan ilmastoraportointiaan sekä vaikuttaa yhteneväisten ilmastokäytäntöjen muodostamiseen eri toimialoilla. Tietotaidon ilmastonmuutoksesta odotetaan kehittyvän. Tulevaisuudessa tutkimustiedon sekä käytännön kokemuksen lisääntyessä saadaan konkreettisempia vastauksia esimerkiksi eri toimialoilla vaadittavista ilmastotoimista, matalapäästöisiin teknologioihin siirtymisestä sekä päästömittaristojen ja ylikansallisten ilmastopolitiikkojen kehityssuunnista.

Kirjoittaja Kasimir Eriksson tutki aihetta pro gradu – työssään ja työskentelee nykyään traineena KPMG:llä.

Lähteet:

WWF, 2017 [siteerattu 23.8.2018]. European Asset owners: 2°C Alignment and Misalignment of Public Equity Portfolios. Saatavilla: https://wwf.fi/mediabank/10022.pdf

AODP, 2017 [siteerattu 23.8.2018]. Global Climate Index 2017. https://aodproject.net/wp-content/uploads/2017/04/AODP-GLOBAL-INDEX-REPORT-2017_FINAL_VIEW.pdf

OP sosiaalisessa mediassa