20 vuoden takaiset kesätyörahat poikivat Mialle edelleen tuloja

Miia Niiranen aloitti sijoittamisen 90-luvulla, kun lähipiiriä koetellut lama pelästytti.

Hollolalainen Mia Niiranen, 44, oli teini-ikäinen, kun elettiin 90-luvun lama-aikaa. Työttömyys, velkaantuminen ja konkurssit koettelivat lähipiiriä, mikä ahdisti nuorta Niirasta. Lama-ajan niukkuus ja arvaamattomuus saivat hänet säästämään pahan päivän varalle.

– Näin jälkikäteen tunnistan, että lama oli sysäys sijoittamiselle. Lama toi epävarmuutta omaan tulevaisuuteen ja ymmärsin, että sellaiseen pitää varautua. Elämässä voi käydä mitä tahansa, Niiranen miettii.

Niiranen teki ensimmäisen sijoituksensa opiskelijana vuonna 1995.

– Tuolloin puhuttiin vuositasolla vielä pienistä summista. Sijoitin ensin kesätyörahoja ja opiskelujen ohella tekemieni ilta- ja viikonlopputöiden tienestejä.

25-vuotiaana Niiranen oli kolmisen vuotta vakituisesti töissä huonekalujen verhoilijana ja tuolloin sijoituksiin liikeni enemmän. Vanhempainvapaalla ollessaan sijoitusten määrä taas hiukan pieneni, ja osakkeet vaihtuivat hetkeksi rahastoihin.

– Tavoitteeni oli kasvattaa salkkua pikkuhiljaa pahan päivän varalle.

Säästöt ja sijoitukset mahdollistivat Niiraselle aikoinaan myös alanvaihdon. Hän oli opiskellut lukion jälkeen vaatetusalan artenomiksi, mutta oman alan töitä ei tuntunut löytyvän. Niinpä hän päätti jatkaa opintoja kauppakorkeakoulussa, pääaineenaan laskentatoimi ja rahoitus.

– Oli iso ratkaisu irtisanoutua vakituisesta työstä ja lähteä kouluun. Uskalsin tehdä ratkaisun, sillä sijoittamani rahat toivat turvaa.

Valmistuttuaan kauppakorkeakoulusta vuonna 2009 Niiranen on tehnyt taloushallinnon töitä.

Kantapään kautta

Niiranen on itseoppinut sijoittaja. Hänen vanhempansa eivät sijoittaneet, joten kotoakaan ei oppia herunut. Hän kertoo olleensa aina tarkka rahoistaan.

– Olen ollut nuoresta asti kiinnostunut talousasioista, säästämisestä ja sijoittamisesta. Jos olin vaivalla tienannut kesätöistä, halusin pitää rahoista huolta.

90-luvulla sijoittamisen aloittaminen oli paljon nykyistä vaikeampaa.

– Silloin ei ollut nettivälittäjiä. Ensimmäisten osakkeiden merkitsemistä varten piti varata ihan pankkiaika, Niiranen muistelee.

Aluksi osakesijoittaminen oli pienimuotoista. Niiranen omisti pitkään vain parin, kolmen yhtiön osakkeita. Talousopintojen myötä tieto ja kiinnostus kasvoivat.

– Alkuvaiheessa luin muutamia kirjoja, jotka avarsivat ajattelua.

Alussa Niiranen oppi myös kantapään kautta.

– Sijoitusharrastuksen alkuun osui teknokuplan puhkeaminen vuosituhannen vaihteessa. Tein vääriä päätöksiä, kun teknologiayhtiöiden osakkeet ensin nousivat moninkertaisiksi ja tulivat sitten nopeasti alas. Siinä tuli oppirahat maksettua, Niiranen myöntää.

Kuplan puhkeaminen ei kuitenkaan suistanut Niirasen taloutta täysin raiteiltaan, ja hänellä oli muitakin osakkeita.

– Minulla on aina ollut rohkeutta yrittää uudestaan, vaikka olisin tehnyt virheitä. Niitä sattuu kaikille eikä niitä voi täysin välttää.

Niiranen sai perheineen tuntea luissaan myös vuosikymmenen takaisen finanssikriisin. Tuolloin perhe sai tärkeän muistutuksen käteisvarojen tärkeydestä.

– Väheksyin joskus ajatusta käteispuskurista, mutta ymmärsin sen tärkeyden, kun jouduimme mieheni kanssa molemmat lomautetuiksi yhtä aikaa vuonna 2009. Olin aina ajatellut, että työttömyyskassan jäsenyys riittää, mutta tuolloin kassoihin oli kolmen kuukauden jono.

Niirasella oli tuolloin jo suhteellisen suuri osakesalkku verrattuna keskivertosuomalaiseen, mutta salkun arvo putosi puoleen talouskriisin aikana. Osakkeita ei olisi kannattanut myydä.

– Oli onni, että lomautukseni jäi lyhyeksi, ja mies sai pian uuden työpaikan. Säästöihin ei tarvinnut koskea. Finanssikriisi opetti senkin, että silloin kannattaa ostaa, jos suinkin voi. Silloin on hyviä osakkeita alemyynnissä.

Ensin talous kuntoon

Niiranen tietää, että raha polttelee sijoittajan näpeissä. Moni haluaa kaikki käteisensä tuottamaan. Finanssikriisin kokenut nainen kuitenkin muistuttaa, että tilillä kannattaa olla kahden, kolmen kuukauden menoja vastaava puskuri.

– Elämä voi yllättää, vaikka olisi mielestään varautunut. Ennen sijoittamisen aloittamista kannattaa panna oma talous kuntoon. Pitää olla käsitys siitä, mihin rahaa arjessa kuluu. Jos on kulutusluottoja ja osamaksuja, ne kannattaa maksaa ensin pois.

Niiranen kehottaa jemmaamaan eri tarkoituksia varten olevat säästöt eri tileille.

– Käyttötili kannattaa pitää erillään säästötileistä. Puskurisäästötilin lisäksi kannattaa avata talletustili lyhyemmän tähtäimen säästöille, vaikkapa lomamatkaa tai muuta hankintaa varten. Sitten voi laittaa joka kuukausi jokaiselle tilille rahaa ja tehdä pelisäännöt, milloin mitäkin tiliä saa käyttää, Niiranen neuvoo.

Vaikka Niiranen on sijoittanut ja säästänyt jo vuosikymmeniä, hän on aina jättänyt pelivaraa myös elämästä nauttimiseen ja esimerkiksi matkustellut perheen kanssa.

Hajauttaminen tärkeää

Kärsivällisyys on Niirasen mukaan sijoittajan paras kaveri. Hänen mielestään kuka tahansa voi alkaa sijoittaa. Aloittaminen on nykyään helppoa, sillä kaiken voi hoitaa netissä.

– Pienilläkin summilla pääsee alkuun. Rahastoihin voi säästää vaikka joitakin kymppejä kuussa. Ensimmäisinä vuosina ei tapahdu mitään, hedelmät tulevat vuosikymmenien kuluessa.

Niiranen rohkaisee suoriin osakesijoituksiin, mutta tällöin pitäisi olla enemmän aikaa ja kiinnostusta paneutua asiaan.

– Jos ei ole aikaa eikä osaamista, rahastot ovat helpompia. Kannattaa säästää indeksi- ja etf-rahastoihin.

Niiranen itse on hajauttanut osakkeitaan paitsi ajallisesti, myös eri toimialoille.

– Olen ostanut suomalaisten yritysten osakkeita ja tehnyt sijoituksia rahastojen kautta ulkomaille. Pieni osuus salkustani on korko- ja käteissijoituksia.

Hän muistuttaa myös kustannusten minimoimisen tärkeydestä ja riskien hallinnasta.

– Itse olen ollut pitkäjänteinen säästäjäsijoittaja ja ottanut vain hallittuja riskejä. Monet miettivät vain, mistä saisi hyvää tuottoa. Minusta lähtökohdan pitäisi olla, miten minimoin kustannukset. Tuotot tulevat sitten seurauksena. Kannattaa verrata osakkeiden merkintähintoja ja säilytyspalkkioita.

Korkoa korolle

Sijoittaminen on trendikästä ja etenkin naisten harrastamana se on nyt erityisen pinnalla.

– On todella ilahduttavaa, että naiset ovat alkaneet sijoittaa. On hyvä, jos nuoret innostuvat sijoittamisesta, sillä he voivat tietysti parhaiten hyödyntää korkoa korolle -ilmiön. On myös hyvä, että sijoittamisesta keskustellaan, mutta kannattaa kuitenkin muistaa lähdekritiikki netin keskustelupalstoilla. Kaikki vinkit eivät ole hyviä. Joku kehui hiljattain keskustelupalstalla, että nyt kannattaa ostaa, kun osakkeet ovat halpoja. Vaikka Helsingin pörssihän on huippulukemissa!

Niiranen omistaa edelleen ensimmäiset ostamansa osakkeet. Hän on laskenut saaneensa niistä osinkoja 2,5-kertaisesti ja niiden arvon nousu on ollut tuhat prosenttia. Korkoa korolle -ilmiö on tullut pitkäjänteiselle sijoittajalle tutuksi.

– Ensimmäisistä osakkeistani olen ymmärtänyt, kuinka tärkeää pitkäjänteisyys on sijoittamisessa. Tämä on maratonlaji. Pikavoittoja en ole yrittänytkään saada. Juuri keväällä iloitsin, miten kauan sitten tienaamani kesätyörahat kerryttävät edelleen osinkoja.

OP sosiaalisessa mediassa