”Myin osakkeet pois 40 prosentin tappiolla” – konkarit kertovat, mitä ovat oppineet sijoitusmokistaan

Aina markkinat peittoavaa sijoittajaa ei olekaan. Kysyimme kolmelta pitkään sijoittaneelta, mitä he ovat oppineet sijoittajauransa aikana tapahtuneista kömmähdyksistä.

Maltti pitää oppia

Annalla on takanaan 20 vuoden sijoituskokemus ja vuosien varrella palkkatuloista säästetty, noin 390 000 euron salkku. Ensimmäiseksi hän kiinnostui rahastoista ja alkoi muutaman vuoden kuluttua ostaa myös osakkeita. Nyt omaisuutta on kiinni rahastoissa noin 120 000 ja suorissa osakkeissa noin 220 000 euron edestä.

– En todellakaan joka päivä katso salkun kokoa, mutta aina välillä tilastoin ja analysoin kehitystä. Tällä hetkellä minulla on tavallista isompi käteispaino varattuna talouden pikku heilahduksiin ja mahdollisiin ostoihin, hän kertoo.

Annan mielestä on selvää, ettei sellaista sijoittajaa olekaan, joka aina peittoaisi markkinat – virheiden tekeminen kuuluu asiaan. Hänen suurimmat kömmähdyksensä tapahtuivat sijoitusharrastuksen keskivaiheilla vuosina 2007–2009, jolloin myös globaali finassikriisi ravisutti markkinoita.

– Silloin olisi pitänyt osata lopettaa tietyt ostot vähän aikaisemmin ja aloittaa ostot uudestaan vähän myöhemmin. Maltillisuus on vaikeaa.

Nykyään Anna osaa pitää pään kylmänä myös markkinoiden heiluessa. Viime kesänä hänen salkkunsa arvo oli 50 000 euroa enemmän kuin nyt.

– Mutta nekin osakkeet, joiden saldo on tipahtanut, ovat hyviä osingonmaksajia. Ja jossain vaiheessa ne tuotot taas realisoituvat.

Toinen tärkeä oppi on ottaa selvää rahastomallien kuluista ja siitä, kuinka ne tulevat leikkaamaan sijoitusten tuottoja.

– Esimerkiksi prosentti ei tunnu heti paljolta, mutta sen vaikutus kertautuu nopeasti. Jos sijoitan nyt lähimarkkinoiden ja EU:n ulkopuolelle, pitäydyn indeksirahastoissa. Muuten kustannukset nousevat helposti ihan liian ylhäälle.

Muista omat kriteerit

28-vuotias Harri aloitti sijoittamisen vuonna 2013, ensin korkorahastoilla mutta edeten nopeasti osakerahastoihin ja osakkeisiin. Nyt hänellä on myös useampi sijoitusasunto.

– Löysin korkoa korolle -laskurin ja tajusin, että nuorena aloittaessa voin jo pienillä summilla saavuttaa taloudellisen riippumattomuuden reilusti ennen virallista eläkeikää.

Tällä hetkellä Harrin sijoitusvarallisuus sisältää neljä ydinaluetta: suorat asuntosijoitukset, globaalisti hajautettu ETF-salkku, suorat osakesijoitukset ja vertaislainat.

Suurimmaksi virheekseen Harri nimeää sen, että antoi sijoittamista aloittaessaan ulkopuolisen paineen ja ”hypetyksen” vaikuttaa liikaa omiin päätöksiinsä.

– Tein pari sijoitusta yhtiöihin, jotka olivat paljon esillä mediassa mutta eivät oikeastaan istuneet strategiaani. Olin jo päättänyt, etten halua ostaa suhdanneherkkiä yhtiöitä tai yhtiöitä, jotka eivät maksa osinkoja. Lopulta myin osakkeet pois 40 prosentin tappiolla.

Toisena esimerkkinä Harri kertoo harkinneensa vuonna 2013 Keskon ostamista, mutta sai tuttaviltaan vahvan suosituksen sijoittaa Stockmanniin, jonka hinta oli laskenut merkittävästi.

– Ostin sitten Stockmannia hintaan 11,77 euroa, ja luovuin omistuksistani hintaan 10,31 euroa. Se oli hyvä päätös, tällä hetkellä Stockmannin kurssi on alle kolmessa eurossa. Vastaavasti Kesko on tuplannut kurssinsa ja maksanut hyviä osinkoja vuosien aikana.

Virhearviot opettivat Harria suhtautumaan kriittisesti muiden mielipiteisiin ja keskittymään omien kriteerin seuraamiseen.

– Alussa virheisiin monella tapaa on varaa, kun sijoitussummat ja sitä kautta tappiot ovat vielä pieniä, hän lisää.

Osta oman kiinnostuksen mukaan

Marja-Leena juhlii tänä vuonna 30 vuoden taivalta osakesijoittajana. Kun hän kiinnostui sijoittamisesta, osakkeet piti vielä käydä merkitsemässä pankissa ja yrityksistä kattavien tietojen kaivaminen oli työlästä.

– Nyt kaikki on huomattavasti helpompaa. Sijoitan pääasiallisesti suomalaisiin yrityksiin, sillä haluan tukea niitä. Kotimaisia yrityksiä on helpompi seurata syvällisesti.

Marja-Leenan tärkein strategia on osta ja pidä. Hänen suurimmat kömmähdyksensä liittyvät tämän periaatteen rikkomiseen.

– Alkuaikoina vietin varmaan liikaa aikaa kursseja vahdaten. Minulla oli Wärtsilän osakkeita ja näin uutisen, että maailmalla ammuskeltiin seudulla, jossa tiesin heidän tehtaansa sijaitsevan.

Uutisesta hermostunut Marja-Leena myi puolet Wärtsilän omistuksestaan pois. Kun hän seurasi jatkouutisia, välikohtauksesta ei enää mainittu mitään eikä se lopulta vaikuttanut osakkeen kurssiin lainkaan.

– Opin, ettei todellakaan kannata toimia hätiköiden.

Ylipäätänsä Marja-Leena uskoo harvan rikastuvan jatkuvilla ostoilla ja myynneillä. Hänen neuvonsa sijoittamista harkitseville on perehtyä hyvin itseä kiinnostaviin yrityksiin, ostaa ja sitten jatkaa ostoja tasaisesti.

– Ei kannata lähteä väkipakolla ostamaan jotain, mikä ei kiinnosta ja mistä ei itse ymmärrä yhtään.

Lisää vinkkejä sijoitusmokien välttämiseen löydät OP sijoittajakoulusta. OP:n osakesijoittamisen palveluihin ja rahastoihin voit tutustua op.fi:ssä.

OP sosiaalisessa mediassa