Ylivelkaantumiseen esitetään nyt järeitä rajoituksia: velkakatto iskisi erityisesti ensiasunnon ostajiin pääkaupunkiseudulla

Valtiovarainministeriön johtama työryhmä esittää rajoituksia luottojen enimmäismäärään, asuntoluoton takaisinmaksuaikaan ja taloyhtiölainojen kokoon.

Suomalaisten ylivelkaantumiseen halutaan nyt puuttua järeillä keinoilla. Lokakuun alussa valtiovarainministeriön johtama työryhmä esitti useita rajoituksia, joiden tavoitteena on hillitä kotitalouksien velkaantumista.

Ehdotuksen mukaan kaikkien luottojen enimmäismäärää rajoitettaisiin. Luottoja saisi olla enintään 4,5 kertaa bruttovuositulojen verran, ja laskennassa otettaisiin huomioon uudet ja aiemmat lainat sekä osuus taloyhtiölainoista.

Asuntoluoton takaisinmaksuajalle asetettaisiin enimmäispituudeksi 25 vuotta.

Myös taloyhtiölainojen kokoa rajoitettaisiin – yhtiölainaa saisi olla korkeintaan 60 prosenttia myytävien asuntojen velattomasta hinnasta, ja lainapituus voisi olla korkeintaan 25 vuotta.

OP:n viranomaissuhteista ja sääntelyseurannasta vastaava johtaja Annina Tanhuanpää pitää tärkeänä, että ylivelkaantumiseen etsitään ratkaisuja. Hän kuitenkin näkee, että ongelman juurisyyt ovat ennen kaikkea pikavippipuolella, eivät niinkään asuntoluotoissa.

– Suomalaiset ovat tunnollisia asuntovelkojen maksajia ja luottotappiot ovat olleet viime vuosina vähäisiä, hän sanoo.

Velkakatto iskisi myös asunnonvaihtajiin

Ehdotetulla asuntoluoton 25 vuoden takaisinmaksuajalla ei välttämättä olisi merkittäviä vaikutuksia nykytilanteeseen – esimerkiksi OP:lla ei tälläkään hetkellä pääsääntöisesti myönnetä sitä pidempiä asuntolainoja.

Yleinen velkakatto voisi kuitenkin aiheuttaa hankaluuksia asunnonostajien lainansaantiin. Huolena on, että sääntely kohtelisi epätasapuolisesti eri puolilla Suomea asuvia ihmisiä, toteaa OP:n asumisen rahoituksesta vastaava johtaja Kaisu Christie. Erityisesti muutos iskisi ensiasunnon ostajiin pääkaupunkiseudulla.

Keskituloisella, noin 36 000 euroa vuodessa tienaavalla henkilöllä saisi rajoituksen myötä olla velkaa enintään 162 000 euroa.

–Pk-seudulla sillä saisi hädin tuskin yksiön kaukana keskustasta.

Lisäksi velkakatolla voisi olla vaikutuksia asunnonvaihtajiin ja omaa taloaan rakentaviin.

– On tavallista, että esimerkiksi asuntoa vaihtaessa omistukset ja sitä myötä lainat menevät hetkeksi päällekkäin. Silloin niitä kattamaan tarvitaan tilapäisesti isompi laina, minkä saaminen voisi nyt vaikeutua.

15 prosenttia luotoista ilman rajoituksia

Esityksen mukaan luotonantajat voisivat myöntää 15 prosenttia luotoistaan ilman enimmäisvelkasuhteen rajoituksia. Käytännössä pankit voisivat siis myöntää harkintansa mukaan lainoja myös ihmisille, joilla on velkaa yli 4,5 kertaa vuositulojensa verran.

Tanhuanpään mielestä poikkeusmahdollisuus tuo esitettyyn velkakattoon tärkeää joustonvaraa. Sen käytännön toteuttamiseen liittyy kuitenkin kysymyksiä.

– Poikkeus koskisi 15 prosenttia luotoista kvartaalitasolla. Asuntokauppa kuitenkin käy kiivaampana tiettyinä ajanjaksoina, joten välillä raja ei välttämättä riittäisikään. Pitäisikö lainanhakijoita silloin pyytää tulemaan takaisin myöhemmin?

Positiivinen luottotietorekisteri tärkeää saada käyttöön

Työryhmä kannattaa myös positiivista luottotietorekisteriä, jonka perustaminen sisältyy hallitusohjelmaan. Siinä näkyisivät kootusti henkilön kaikki luotot.

Tanhuanpää pitää tärkeänä, että esitetyt rajoitukset, kuten velkakatto, otettaisiin käyttöön vasta, kun positiivinen luottotietorekisteri on olemassa ja toiminnassa. Tällä hetkellä pankeilla ei ole mahdollisuutta tarkastaa asiakkaansa kokonaisvelkatilannetta.

– Kattava rekisteri parantaisi sekä asiakkaan että luotonmyöntäjien tilannetta, ja tarjoaisi molemmille osapuolille kattavan ymmärryksen talouden tilasta ja velvoitteista.

Asiakkaalle rekisteristä ei koituisi kovin konkreettisia muutoksia, koska luotonmyöntäjät ilmoittaisivat tiedot suoraan rekisteriin.

Taloyhtiövelkojen koko haltuun

Viime vuosina rakennuttajat ovat alkaneet myydä uusia asuntoja alhaisella myyntihinnalla ja kasanneet loput hinnasta taloyhtiön lainaksi.

Huolena on muun muassa se, että asunnonostajan voi olla vaikea hahmottaa, miten iso maksuerä yhtiövastikkeista muodostuu uusissa taloyhtiöissä. Ongelmatilanteissa yhden asukkaan yhtiölainat voisivat myös kaatua muiden osakkaiden maksettavaksi.

Työryhmä esittää nyt rajoitusta, jonka mukaan pankki ei saisi myöntää taloyhtiölainaan lyhennysvapaata viiden ensimmäisen vuoden aikana.

– Taloyhtiöiden velkaantuminen on hyvä ottaa haltuun. Suurin osa ihmisten menoista kuitenkin kohdistuu muuttoa välittömästi seuraavaan aikaan, jolloin lyhennysvapaalle olisi kaikkein eniten käyttöä, toteaa Christie.

Yhden tai kahden vuoden lainavapaa aika on usein tärkeä myös taloyhtiölle, jotta se pystyy järjestäytymään ja saamaan taloutensa pyörimään.

Mahdolliset vaikutukset ulottuvat työllisyyteen ja asuntomarkkinoihin

Millaisia välillisiä vaikutuksia rajoituksilla voisi olla?

Jos ihmisillä ei enää olisi varaa ostaa asuntoa pk-seudulta, he eivät enää välttämättä muuttaisi sinne työn perässä. Se heijastuisi työllisyyteen ja kansantalouteen.

– On mahdollista, että enimmäisvelkasuhde sekä muutokset taloyhtiölainoihin heikentäisivät asuntojen kysyntää. Seurauksena rakentaminen sekä vuokra-asuntojen tarjonta voisi vähentyä, ja kustannukset nousisivat sekä omistus- että vuokra-asujille, sanoo Christie.

Pidemmällä aikavälillä sääntely voisi vaikuttaa asuntomarkkinoiden rakenteeseen ja eri asumistyyppien yleisyyteen. Perinteisesti asunto on ollut pitkällä aikavälillä parhaita sijoituksia, ja omistusasumisen väheneminen voisi lisätä varallisuuseroja.

OP sosiaalisessa mediassa