Vastakohdat houkuttavat myös raha-asioissa: Parisuhteessa toinen on usein pihistelijä, toinen yliantelias

Äärimmäinen pihiys voi olla myös taloudellista vallankäyttöä kumppania kohtaan.

Pihi, saita. Itara, kitsastelija. Samalle ilmiölle on suomen kielessä monta nimeä, mutta jokainen meistä tuntee jonkun, jonka kukkaronnyörit pysyvät visusti kiinni silloinkin, kun rahaa löytyisi ja ostokset olisivat tarpeellisia.

Kitsaus ja erilaiset käsitykset rahankäytöstä hiertävät helposti ihmissuhteita ja erityisesti parisuhdetta. Pariskuntien rahaan liittyviä konflikteja väitöskirjassaan tutkinut, Turun yliopiston sosiaalitieteen laitoksen yliopistonlehtori Anniina Kaittila havaitsi tutkimuksessaan, että suomalaisparit riitelevät rahasta paljon – enemmän kuin muut eurooppalaiset.

– Erilaiset tavat suhtautua rahaan on yksi yleisimmistä riidanaiheista, hän kiteyttää.

Yleinen kipukohta on se, että toisen mielestä järkevä kulutus voi kumppanin silmissä näyttäytyä äärimmäisenä saituruutena tai päinvastaisesti huikentelevaisena tuhlailuna. Lisäksi ihmisillä on usein kulutustottumuksissaan sokeita pisteitä.

– Jonkun verran haastateltavat kertoivat todellisista Roope Ankoista, jotka istuivat rahakirstun päällä eivätkä halunneet kuluttaa oikeastaan mihinkään, Kaittila toteaa.

Yleisempää on hänen mukaansa kuitenkin se, että ihminen on pihi tietyssä asiassa. Esimerkkinä Kaittila käyttää pariskuntaa, jossa hyvin säästeliäs nainen halusi käyttää rahaa kauniisiin lastenvaatteisiin, mitä hänen miehensä ei lainkaan ymmärtänyt.

Pihi kaipaa valtaa ja turvaa

Useimmiten rahakonfliktit ovat arkisia erimielisyyksiä tai toistuvia riitoja. Äärimmäinen pihiys parisuhteessa voi kuitenkin olla myös vallankäyttöä tai jopa taloudellista väkivaltaa, Kaittila kuvailee.

Taloudellisella väkivallalla hän tarkoittaa sitä, että pariskunnan toinen osapuoli systemaattisesti vahingoittaa kumppaniaan rahan avulla. Se voi ilmetä esimerkiksi tilanteena, jossa kumppani ei anna toisen käyttää rahaa juuri mihinkään ja pyrkii hallitsemaan taloudellisesti muuta perhettä.

– Yksi haastateltava kertoi, että eroon päättyneen suhteen huomattavasti varakkaampi osapuoli kontrolloi pariskunnan rahaa todella tiukasti. Ongelma ei ollut se, ettei rahaa olisi ollut – sitä ei vain saanut käyttää mihinkään.

Myös psykoanalyytikko Kaj J. Davidkin toteaa, että järkevän säästäväisyyden ja pihiyden rajoja on usein vaikea määritellä. Luonteen- tai persoonallisuudenpiirteenä kova saituus on kuitenkin hänen mukaansa lähellä ahneutta ja kateutta.

– Saita ihminen saattaa haluta alitajuisesti pitää kaiken itsellään. Siihen voi liittyä esimerkiksi lapsuuden traumasta lähtenyt, tiedostamaton huono itsetunto ja turvattomuus.

Myös ihmiset, jotka eivät suostu käyttämään itseensä lainkaan rahaa, saattavat kokea jollain tasolla, etteivät ole tarpeeksi hyviä eivätka ansaitse hyviä asioita.

Davidkinin mukaan on luonnollista, että saituuteen liittyvä turvattomuus heijastelee myös ihmissuhteiden dynamiikkaan.

– Kiinnitymme toisiin ihmisiin aina tunteiden kautta. On vaikea luoda hyvää suhdetta, jos ei pysty antamaan itselleen tai muille mitään. Saita ihminen yksinäistää usein itsensä.

Talousneuvotteluita parisuhteeseen

Talouteen liittyvät ongelmat ja riidat parisuhteessa kumpuavat Anniina Kaittilan mielestä pitkälti siitä, että rahasta puhuminen on yhä tabu.

– Ensitreffeillä saatetaan puhua esimerkiksi siitä, haluaako lapsia. Harva kuitenkaan kehtaa sanoa, että minä sitten haluaisin tällaisen tulotason ja tykkään kuluttaa rahaa kaikkeen materiaan.

Merkittävät erot suhtautumisessa kuluttamiseen tulevat esiin yleensä viimeistään silloin, kun muutetaan yhteen tai hankitaan lapsi.

– Varsinkin nykymaailmassa on niin paljon erilaisia vaihtoehtoja ja tapoja suhtautua rahaan, Kaittila toteaa.

Myös raha-asioissa vastakohdat saattavat viehättää. Parisuhteessa on melko tavallista se, että toinen omaksuu anteliaan ja toinen pihistelijän roolin, kertoo psykoterapeutti ja Väestöliiton parisuhdepalveluiden johtaja Heli Vaaranen.

– Pitkässä suhteessa tilanne usein kärjistyy vuosien varrella.

Työssään terapeutti on havainnut, että yleisesti ottaen raha merkitsee ihmisille turvallisuutta. Ristiriitoja syntyy, koska toiset kokevat saavansa turvaa säästämisestä, toiset kuluttamisesta.

Vaaranen kannustaakin pariskuntia ”talousneuvotteluihin” jo suhteen alkuvaiheessa. Rahasta puhuminen on tärkeää, koska se liittyy läheisesti omiin arvoihin ja siihen, millaista elämään haluaa viettää.

– Pitää uskaltaa puhua rahaan liittyvistä asioista: omista unelmista, vakuutuksista, asumisesta, Vaaranen korostaa.

OP sosiaalisessa mediassa