Mä olen tehnyt töitä opintojeni ohessa käytännössä koko sen ajan, kun olen opiskellut korkeakoulussa. Olen aloittanut korkeakouluopintoni syksyllä 2015 eli mulla on tällä hetkellä menossa neljäs vuosi. Ensimmäisen vuoden aikana tein töitä melko vähän, mutta viimeiset kaksi vuotta ovat menneet täydellä höyryllä töitä ja opiskelua yhdistäessä.

Aloin viime jo keväänä huomaamaan, että työnteko ei ole enää yhtä kivaa kuin se on aiemmin ollut. Huomasin viikoittain toivovani, että mun ei tarvitsisi taas mennä töihin, sillä se haukkaa ison osan mun opiskeluajasta eikä sen jälkeen jaksa enää opiskella. Toki välillä töissä oleminen ja töiden tekeminen oli edelleen tosi mukavaa ja nautin asiakkaiden kohtaamisesta, mutta valitettavan usein se kuitenkin tuntui pakolliselta pahalta, joka ei kiinnostanut yhtään.

Painin näiden fiilisten kanssa useamman kuukauden ennen kuin uskalsin tehdä päätöksen. Päätös töiden lopettamisesta oli haastava, sillä olin kuitenkin työskennellyt samassa paikassa jo neljä vuotta, joten se oli iso osa mun elämää ja töiden lopettaminen tarkoitti myös säännöllisten tulojen loppumista. Olin koko mun siihenastisten opintojen ajan voinut elää ilman raha-asioiden stressaamista, sillä joka kuun viimeisenä päivänä tilille kilahti palkka.

Loppujen lopuksi päätöksen tekeminen oli kuitenkin jopa yllättävänkin helppoa. Kun laittoi oman hyvinvoinnin ja opintojen etenemisen yhteen vaakakuppiin ja työt ja tienaamisen toiseen, vaaka kallistui aika selvästi hyvinvoinnin ja opintojen puolelle. Vaikka taloudellinen tilanne on varmasti yksi eniten stressiä aiheuttavista tekijöistä opiskelijoilla, niin itse koin tässä tilanteessa säännöllistä palkkaa tärkeämmäksi sen, että voin hyvin ja saan välillä keskittyä täysillä opiskeluun ja elää elämääni vähän vapaammin siinä sivussa.

Lopetin työt elokuun lopussa ja sen jälkeen olen keskittynyt täysillä opiskeluun. Olen syksyn aikana saanut suoritettua hyvän määrän ylimääräisiä kursseja meille aikataulutettujen kurssien lisäksi ja opiskelu on tuntunut aiempaa mielekkäämmältä, vaikka tykkäsin opinnoistani paljon jo aiemminkin.

Alun perin mun tarkoituksena oli pitää muutama viikko vapaata viimeisen työvuoron jälkeen ja alkaa sen jälkeen tehdä muutamia keikkavuoroja aina silloin tällöin. En ole kuitenkaan vielä tähän mennessäkään tehnyt yhtäkään vuoroa. Mä olen pyrkinyt kerrankin elämään fiiliksen mukaan ja tekemään just sellaisia asioita, mitkä on kulloisenakin päivänä tuntunut hyvältä. Aiempien vuosien kiireisten aikataulujen puitteissa sellaiselle ei ole ollut aikaa. Nyt on ollut suorastaan luksusta, kun herätyskellon soidessa ei olekaan tarvinnut aina pompata ylös sängystä, vaan on voinut jäädä lämpimään sänkyyn lukemaan kirjaa ja aloittelemaan päivää rauhallisemmissa merkeissä.

Mä tiedän, että on myös sellaisia opiskelijoita, jotka osaavat pitää tekemiensä työtuntien määrän hanskassaan siten, ettei töiden ja opiskeluiden yhdistäminen käy liian raskaaksi. Mä itse kuitenkin olen valitettavasti lukeutunut siihen porukkaan, joka haalii itselleen ihan liian paljon töitä, mikä usein johtaa melkoiseen oravanpyörään. Tulevaisuudessa töitä opintojen ohessa tehdessäni aion muistaa sen, mikä mun elämässä on oikeasti tärkeää tällä hetkellä. Opiskelu, läheiset ja oma hyvinvointi.

Mä toivon, että jokainen työssäkäyvä opiskelija muistaisi pitää välillä lomaa tai pidempiä vapaita! Säännölliset palkkatulot tekee opiskelijaelämästä ihan varmasti helpompaa, mutta oma hyvinvointi ja opintojen eteneminen on tärkeämpää. Opiskelijana on kuitenkin mahdollista nostaa opintolainaa, mikäli taloudellinen tilanne sitä vaatii.

Lue myös:

Opintolainan hakeminen, nosto ja takaisinmaksu – 6 yleisintä kysymystä opintolainasta

Kannattaako opintolainaa ottaa? Kysyimme kahdelta opiskelijalta ja pankin asiantuntijalta

Tutustu Cian omaan blogiin.