Maallista omaisuutta ei juuri jää, eikä pankkitilillä makaa suuria summia rahaa. Silti testamentin teko voi kannattaa.

– Kyse ei ole omaisuuden suuruudesta vaan siitä, kuinka vähäisenkin omaisuutensa haluaisi kuolemansa jälkeen jakautuvan, sanoo lakimies Juhana Vappula OP:n pankkitoiminnan lakiasioista.

Jos on tyytyväinen siihen, kuinka omaisuus lain mukaan jaetaan‍, testamenttia ei toki ole pakko tehdä. Mutta jos oma viimeinen tahto poikkeaa lakimääräisestä perimysjärjestyksestä, testamentti on syytä laatia, Vappula neuvoo.

Testamentti helpottaa asioita esimerkiksi näissä neljässä tapauksessa.

1. Kun avopuoliso kuolee

Maija ja Matti ovat asuneet Maijan omistamassa asunnossa kaksikymmentä vuotta. Kodissa asuivat myös Maijan kaksi lasta ennen kuin he muuttivat omilleen lähtiessään opiskelemaan. Sekä Maija että Matti ovat olleet aiemmin tahoillaan naimisissa. Avioituminen uudelleen ei ole tuntunut kummastakaan tarpeelliselta, ja pari on ajatellut, että avoliitto riittää sitoutumisen merkiksi. Sitten Maija sairastuu ja kuolee. Parin yhdessä jakaman ja Maijan omistaman asunnon perivät Maijan lapset – huolimatta siitä, että Matti on asunut kodissa heitä kauemmin.

– Avopuolisoiden keskinäinen testamentti on monesti järkevä ratkaisu, Juhana Vappula sanoo.

Se johtuu siitä, että avopuolisoilla ei ole lain mukaan oikeutta toistensa omaisuuteen – ei eron eikä toisen kuoleman jälkeen. Jos avopuoliso kuolee, eikä keskinäistä testamenttia ole, avoleski vertautuu omaisuuden jaon osalta vieraaseen ihmiseen.

Avoleskellä ei myöskään ole virallista oikeutta jäädä asumaan parin yhteiseen kotiin, jos kodin on omistanut edesmennyt avopuoliso.

Jos kuvitteellinen esimerkkihenkilö Maija olisi tehnyt omistusoikeustestamentin kokonaan tai osaksi Matin hyväksi, Maijan lasten ohella tietyn osan Maijan asunnosta olisi saanut myös Matti.

Nyt sellaista ei ole. Siispä jo se, saako Matti jäädä asumaan parin yhteiseen mutta Maijan omistamaan kotiin, riippuu Maijan lapsista. Jos asunnon perineet lapset tahtovat vaikkapa panna asunnon vuokralle tai myydä sen, Matin on muutettava asunnosta pois.

Omistusoikeuden siirtymisen lisäksi tai sijasta testamentissaan voi määrätä myös pelkkien omaisuuttaan koskevien hallintaoikeuksien siirtymisestä. Hallintaoikeustestamentti antaa saajalle oikeuden hallita omaisuutta sekä nauttia sen tuoton.

Esimerkiksi Maija olisi voinut määrätä hallintaoikeustestamentin avulla siitä, että Matti saisi jäädä asumaan hänen omistamaansa asuntoon, vaikka asunnosta ei siis tulisikaan Matin omaisuutta.

– On toki mahdollista, että avolesken arjen turvaamiseksi riittää pelkkä hallintaoikeuskin. Hyvin usein avolesken asemaa kuitenkin turvaavat parhaiten hänen hyväkseen laaditut omistusoikeustestamenttimääräykset, Vappula kokoaa.

Lue myös: Asunnon ostaminen avoparina – miten toimia?

2. Kun perintöä jaetaan uusperheen kesken

Riitta ja Jarmo ovat naimisissa, eikä parilla ole avioehtoa. Uusperheeseen kuuluvat Jarmon kaksi lasta aiemmasta suhteesta sekä parin yhteinen lapsi.

Riitalla on saaristossa upea huvila, jossa perhe vierailee monta kertaa kesässä. Vaikka Riitta rakastaa Jarmoa ja tämän lapsia, hän haluaa, että huvila ei siirry tulevaisuudessa Jarmon suvulle. Huvilaan ovat nimittäin kovasti kiintyneitä myös Riitan kolme serkkua. Niinpä Riitta haluaa varmistaa, että huvilan omistusoikeus säilyy kokonaisuudessaan hänen sukulaisillaan.

Uusperheelliselle testamentin teko on järkevää ainakin kahdessa tapauksessa. Ensinnäkin Riitan kannattaa tehdä testamentti.

– Suositeltavaa on, epämukavuuden tunteiden uhallakin, että uusperheessä selvitetään ja suunnitellaan jäämistöasioita. Silloin omaisuudenjaossa tulee mahdollisimman vähän yllätyksiä, Juhana Vappula sanoo.

Koska Riitta siis haluaa varmistaa, että huvila pysyy vastaisuudessakin hänen suvussaan, Riitan kannattaa tehdä sekä testamentti että avioehtosopimus. Jos avioehtoa ei ole, Jarmolla on lähtökohtaisesti avio-oikeus kaikkeen Riitan omaisuuteen – myös saaristohuvilaan.

– Ennen kuin Riitan lapsi perii äitinsä, osa saaristohuvilasta voisi siis olla siirtynyt Jarmolle. Lisäksi, jos Riitan ja Jarmon yhteinen lapsi Riitan perittyään kuolee itse lapsettomana, ilman aviopuolisoa ja ilman omaa testamenttia, perii Jarmo hänet yksin, Vappula kertoo.

Testamentin avulla Riitan on mahdollista varmistaa se, että rakkaan saaristohuvilan omistus ja hallinta siirtyvät halutulla tavalla eli vain hänen omalle lapselleen tai muille sukulaisilleen. Jarmon kanssa tehtävä avioehtosopimus saaristohuvilasta taas auttaisi siinä, että Riitan tahto ei olisi uhattuna myöskään siinä tapauksessa, jos avioliitto päättyisi eroon.

– Jos uusperhevanhempien ajatuksena on, että kummankin lapset perivät vain oman biologisen vanhempansa omaisuutta, ei ajatuksen toteuttamiseen välttämättä riitä pelkkä testamentti. Siksi kannattaa tehdä myös avioehtosopimus. Se varmistaa, että kuolintapaukseen päättyvä avioliitto, avioerosta puhumattakaan, ei vaikeuta tavoitteen toteuttamista.

Toinen tapaus, jossa testamentin teko kannattaa, on käänteinen tilanne Riitan tilanteeseen verrattuna: testamentti on syytä laatia silloinkin, jos uusperheellinen haluaa, että omat bonuslapset eli puolison lapset saavat tulevaisuudessa osan omasta omaisuudesta.

– Pelkkä yhdessä asuminen ei tee lapsista perheen toisen aikuisen perillisiä, jos biologista sukulaisuutta tai testamenttia ei ole, Vappula sanoo.

Lue myös: Testamentti turvaa uusperheen lapset – perintölaki huomioi vain rintaperilliset

3. Kun perillisiä ei ole

86-vuotias Myrtti on elänyt koko elämänsä tyytyväisenä itsekseen, eikä hänellä ole puolisoa tai lapsia. Myrtillä ei ole myöskään sisaruksia, ja hänen vanhempansa, isovanhempansa ja vanhempiensa sisarukset ovat jo kuolleet. Kun Myrttikin aikanaan kuolee, hänet perii valtio – ellei Myrtti ole laatinut testamenttia.

Jos perintöön oikeutettuja sukulaisia ei ole, testamentin teko on ainut keino vaikuttaa siihen, mitä omalle omaisuudelle tapahtuu kuoleman jälkeen. Omaisuutensa voi testamentata kokonaisuudessaan esimerkiksi parhaalle ystävälle, ystävän lapsille tai itselle tärkeälle järjestölle. Ilman testamenttia omaisuus siirtyy lähtökohtaisesti kokonaan valtiolle.

Lue myös: Kuka saa omaisuuteni, jos minulla ei ole jälkikasvua?

4. Kun perintöverosuunnittelu kiinnostaa

Jaakko-vaarille on kertynyt mukavasti maallista omaisuutta, jonka hän tahtoo jakaa lastenlastensa hyväksi. Jaakko on kuitenkin huolissaan siitä, millaiset perintöverot nuorten perinnönsaajien maksettavaksi tulee.

– Perintöverojen määrään voi vaikuttaa hajauttamalla perinnöksi jättämäänsä omaisuutta testamentilla. Tällä hetkellä suurimman perintöverosta vapaan perinnön arvon yläraja on 19 999 euroa per saaja. Sen suuruisesta tai sitä pienemmästä perinnöstä ei mene tällä hetkellä voimassa olevien perintöverotuskantojen mukaan ollenkaan perintöveroa, Juhana Vappula sanoo.

Alle 20 000 euron suuruisia osuuksia voi siis jakaa vaikka kuinka monelle sukulaiselle, eikä kukaan heistä joudu maksamaan perintöveroa.

Summien ja verotuksen lisäksi kannattaa tosin miettiä käytännön puolta, Vappula neuvoo.

– Kesämökin testamenttaaminen kaikille lapsenlapsille tasaisin, alle 20 000 euron suuruisin osin voi olla verotuksellisesti järkevä toimenpide, mutta monen yhteisomistajan omistama kiinteistö voi poikia omat ongelmansa, Vappula sanoo.

Jos mökillä on kovin monta omistajaa, näiden saattaa olla hankalaa päästä keskenään sopuun siitä, miten kiinteistöä käytetään – ja millä periaatteella sen ylläpidosta aiheutuvat kulut tasataan.

Lue myös: Perintösuunnittelu – käytännön keinot ja vinkit

Näin pääset alkuun testamentin tekemisessä

Selvitä lakipykälät

Testamentti ilmaisee testamentin tekijän viimeisen tahdon lähtökohtaisesti kirjallisessa muodossa. Sisältö on muuten vapaa, kunhan pakolliset muotovaatimukset täyttyvät, eikä asiakirjassa ilmaistu viimeinen tahto ei ole lainvastainen.

Pätevän testamentin edellytyksenä ei ole se, että se on lakimiehen tekemä. Jos testamentin tekee itse, voi kuitenkin olla tarpeen ainakin konsultoida lakimiestä tai asianajajaa, jotta lakisääteiset vaatimukset tulee varmasti otetuksi huomioon.

Tärkeää on sekin, että testamentin laatija on laatimisen hetkellä toimintakykyinen ja ymmärtää, mistä on määräämässä ja millä tavalla.

Hanki todistajat

Testamentin allekirjoittaa testamentintekijä. Allekirjoitusta todistaa omalla allekirjoituksellaan kaksi esteetöntä todistajaa.

Päivitä!

Oma viimeinen tahto voi muuttua ajan saatossa, ja testamenttia on syytäkin tarkistaa, jos elämäntilanne ja perhesuhteet muuttuvat.

Omaa testamenttiaan voi aina muuttaa, vaikka edellisen testamentin sisällöstä olisikin kertonut läheisilleen.

Pidä testamentti tallessa ja löydettävissä

Testamentin tekemisen lisäksi on tärkeää varmistua siitä, että alkuperäinen ja omakätisellä allekirjoituksella varustettu asiakirja löytyy, kun sitä tarvitaan. Esimerkeiksi pankeista voi vuokrata viimeisen tahdon säilytykseen asiakirjoille tarkoitettuja tallelokeroita. Yhtä lailla testamenttia voi säilyttää kotonakin.

Apua testamentin laatimiseen saat oman osuuspankin lakipalveluista‍.

Lue myös:

”En voi unohtaa tai antaa anteeksi, mitä tapahtui” – Sisarusten välit katkesivat perintöriidan vuoksi

Mistä riitelemme, kun taistelemme perinnöstä.

Artikkeli on julkaistu 14.6.2017 ja sitä on päivitetty 21.2.2022 lisäämällä linkkejä ja lyhentämällä otsikkoa.